Katariina ja Munkkiniemen kreivi
Katarina och greven av Munksnäs (ruotsinkielinen nimi)
Förbjudna stunder (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Retten til at elske (tanskankielinen nimi)
Catherine and the Count of Munkkiniemi (englanninkielinen käännösnimi)
Katariina et le comte de Munkkiniemi (ranskankielinen käännösnimi)
Katariina und der Graf von Munkkiniemi (saksankielinen käännösnimi)
Katariina (työnimi)
Finna-arvio
Katariina ja Munkkiniemen kreivi
Ossi Elstelän ohjaama ja Nisse Hirnin käsikirjoittama romanssi Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943) pohjautuu nimimerkki Kleopatran eli Kaarina Viitainojan romaaniin. 1860-luvulle sijoittuvassa tarinassa muonamiehen tytär Katariina (Regina Linnanheimo) ja nuori kreivi Mauritz Armborg (Leif Wager) rakastavat toisiaan. Vanha kreivitär Yvonne (Elsa Rantalainen) ei hyväksy epäsäätyistä suhdetta ja erottaa lemmenparin.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />Stefanif, Usko Kantola, B. Lindberg, Bure Litonius ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä tai avustajia:<br />Stefanif, Usko Kantola, B. Lindberg, Bure LitoniusHae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä - syksy 1942 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"Suomen Filmiteollisuus on valmistanut Kaivopuiston kauniista Reginastaan jonkunlaisen toisinnon, jonka romanttisesti kalskahtava nimi [- -] jo antaa aavistuksen elokuvan sisällöstä", kiteytti T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 2.2.1943) arvostelijoiden yleisen asenteen. "Tuulikki Kallio har inte precis tänt några strålande altarljus i den finska litteraturen", aloitti H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 1.2.1943). "Historien om Katarina och greven av Munksnäs är om möjligt enfaldigare än hennes tidigare alster Brunnsparkens vackra Regina. Ingredienserna äro Tuulikki Kallios gamla bekanta: mannen av börd, kvinnan av folket, det numera i finsk film obligatoriska oäkta barnet plus ett lyckligt slut i 1860-talets klädsamma kostymer." "Suomalaisen elokuvan perusainekset" löysi myös O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 1.2.1943): "Imelletty, naivi romantiikka, johon erottamattomasti kuuluu avioton lapsi, hallitsevat siten tätäkin filmiä, jolla muuten - todettakoon se mielihyvin - olisi melkoisia ansioita näyttelijäsuoritusten, ohjauksen, ajankohdan elävöityksen ja pukujen kohdalta. Mutta kun luonnekuvaus on aivan pinnallista ja tapahtumat auttamattomasti helppohintaisen juonikehittelyn tuloksia, jää elokuva vain tyhjänpäiväiseksi ajanvietteeksi, joka itkettää herkkätunteisia koulutyttöjä ja haavemielisiä naisihmisiä. Eipä silti: se on toki vapaa niistä pahimmista kömpelyyksistä ja mauttomuuksista, jotka ovat olleet SF:n filmien suurimpia helmasyntejä." P. T-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 2.2.1943) oli jyrkempi: "Pelkästään ajanvietteeksi ajateltuna, romanttisen koreana 'verryttelyotteenakaan' ei näin viikkolehtitasoinen [- -] tuote saisi enää päästä julkisuuteen, sehän kelpaa vain vähimmän vaativalle yleisönosalle." "Ehkä tämä romanttinen lemmentarina huvittaa erästä yleisönosaa", säesti T. A., "nim. Nyyrikin ja Sirpaleen naiivia lukijapiiriä. Järkevimmistä se voi toisinaan tuntua suorastaan piinalliselta." Myönteisiin puoliin luettiin Leif Wager ensimmäisessä suuressa roolissaan. T. A. näki hänessä "paljon hyvää ainesta, kunhan vuosien kuluessa ääni vain saa luonnollisemman sävyn ja ilmeily muuttuu vapautuneemmaksi ja vivahdusrikkaammaksi Leif Wagerin kaltaisia hienostuneita nuoria miehiä ei meikäläisellä filmillä valitettavasti ole ollut liiaksi tarjolla. Toivottavaa olisi vain, että hän tulevaisuudessa saisi psykologisesti mielenkiintoisempia ja todellisempia tehtäviä kuin tämä elokuva kykeni hänelle tarjoamaan." "Föreställningens positiva överraskning blev Leif Wager", kiitti H. K., "en romantisk yngling av samma typ som den förtidigt slocknade Wolfgang Liebeneiner. Gossen ser farligt bra ut, har en varm och vacker stämma och är dessutom verkligt filmbegåvad, omedelbar och medryckande i sitt spel." Sen sijaan Regina Linnanheimo koettiin liian vanhaksi viattoman nuoren tytön osaan "eikä valokuvauskaan tunnu tekevän hänelle oikeutta" (S. S. eli Salama Simonen, Uusi Suomi 2.2.1943). P. T-vi pohti jopa, että "tulos olisi saattanut olla hieman onnistuneempi, jos Katariinan ja Ingeborgin esittäjät olisivat vaihtaneet paikkoja". Nils-Eric Fougstedtin musiikkia kiitettiin erillisissä arvosteluissa. "Fougstedt on elokuvasäveltäjänä uusi 'löytö' ja hänen sävelensä pukevat miellyttävän koristeellisina elokuvaa ja sen romantiikanhohtoista tunnelmapiiriä", kirjoitti -la. (Suomen Sosialidemokraatti 2.2.1943). "Lankeamatta milloinkaan liikatunteellisuuteen hän on luontevassa melodiikissa ja kauniissa, liikaa riitasointisuutta välttävässä harmoniikissa varsin miellyttävästi rikastuttanut elokuvan tunne- ja kauneusmaailmaa. Muutamissa siroissa tansseissa ja poloneeseissa on sekä ylhäisyyttä että rococoohon viittaavaa siroa ajankohtaisuutta [- -]. Pari varsin sievää laulunkatkelmaa kuuluu Regina Linnanheimon ja Leif Wagerin tehtäviin. Edellinen laulaa odottamattoman sievästi, jälkimmäisen tenoribarytoni vaikuttaa toistaiseksi vähän lapsekkaalta." - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Nimimerkki Kleopatran kirjoittama Katariina ja Munkkiniemen kreivi ilmestyi jatkokertomuksena oululaisessa Sirpale-lehdessä vuosina 1939-1940; kirjana se julkaistiin 1940. Elokuvan alkuteksteissä romaanin tekijäksi mainitaan Tuulikki Kallio. Kyseessä on Kaarina Viitainoja, joka käytti kirjailijanimenään myös Katri Viitaa ja avioiduttuaan ohjaaja Kalle Kaarnan kanssa 1943 nimeä Kaarina Kaarna. Elokuvat Työn sankarilaulu (1929), Kaivopuiston kaunis Regina (1941) ja Suviyön salaisuus (1945) perustuvat myös hänen aiheisiinsa. Käsikirjoituksen laati Nisse Hirn keväällä 1941, Kaivopuiston kauniin Reginan valmistumisen aikoihin. Tuottaja T. J. Särkkä teki siihen muutoksia: mm. juhla-ateriakohtaus vaihtui tanssiaisiksi ja Gustav Mauritziksi; romaanissa Gustav haaveilee taidemaalarin urasta ja matkustaa Pariisiin, elokuvassa hän soittaa viulua ja asettuu vuosikausiksi Roomaan. Rooman kaupunkinäkymät on tilikirjan mukaan ostettu italialaiselta E. Morellilta. Näyttelijöiden loisteliaat pukukankaat oli hankittu syksyllä 1940 Katariina Maununtytärtä, jatkosotaan rauennutta elokuvasuunnitelmaa varten. Katajanokka-näkymää varten rakennettiin pienoismalli. Jatkosodan syttyminen siirsi kesäksi 1941 suunniteltuja kuvauksia vuodella. Miespääosaan koekuvattiin Helge Hansilaa 30.5.1941 - vuotta myöhemmin roolin sai kuitenkin SF:n uusi tähtilöytö Leif Wager; Hansila nähtiin 1944 Ballaadissa. Kuski Hansin osaan ajateltiin Vilho Auvista - roolin sai Sasu Haapanen, kreivi Liliecronan osaan Sven Relanderia tai Oscar Tengströmiä, mutta osaan valittiin Aku Käyhkö. Pikku-Mauritzia esitti järjestäjä Arvo Kuuslan tytär Marjo Kuusla. Ohjaajan piti kesällä 1941 olla Yrjö Norta. Särkkä ei kuitenkaan keväällä 1942 enää halunnut jatkaa yhteistyötä Nortan kanssa, ja ohjaajaksi tuli Ossi Elstelä, joka vastasi myös lavastuksista. Musiikin sävelsi ensimmäisenä valkokangastyönään Nils-Eric Fougstedt. Sanat Leif Wagerin laulamaan Romanssiin kirjoitti tilaustyönä Reino Hirviseppä. Peter von Baghin haastattelussa (Lähikuvassa Palle, TV-2, 23.1.1992) Hirviseppä kertoi, että Ossi Elstelä soitti hänelle Viipuriin ja pyysi sanoitustyön "huippupikatyönä". Elstelä "rallatteli nuotin aidanseipäinä" puhelimessa ja Palle lupasi valmista viidentoista minuutin kuluttua. Sanoitus on "mahdottoman imelä": "Ossi sanoi nimittäin että tee niin makea kuin ikinä saat." Romanssista tuli yksi sotavuosien suosituimmista lauluista. Sodan poikkeusolosuhteita kuvaa SF:n kilpailijalleen, Suomi-Filmille, laboratoriotöistä maksama 10 000 markan korvaus. Katariina ja Munkkiniemen kreivi oli kymmenen suurimman kaupungin teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1943 ylivoimaisesti suosituin, mutta ei aivan saavuttanut Kaivopuiston kauniin Reginan (1941) katsojamääriä. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Nils-Eric Fougstedt Helsingin Teatteriorkesteri (off, mm. alkutekstit), 4' 50". 2. Romanssi Säv. ja sov. Nils-Eric Fougstedt, san. Reino Hirviseppä 1) Es. Leif Wager, laulu (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), kolmeen kertaan, yht. 6' 20". 2) Es. Leif Wager, viulu (playback, tunnistamaton viulisti ja Helsingin Teatteriorkesteri), 1' 45". Levytykset: Erkki Eirto ja Sointu-orkesteri; Sointu 472, 1943. Leif Wager ja orkesteri, sov. ja joht. Rauno Lehtinen; BS-7528, 4.10.1971. Leif Wager; vuoden 1942 koelevyn uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039, 2012. 3. Katariinan laulu Säv. Nils-Eric Fougstedt, san. Reino Hirviseppä Es. Regina Linnanheimo, laulu (playback, Greta Fougstedt, laulu ja Helsingin Teatteriorkesteri), 1' 15". Levytys: Greta Fougstedt ja Helsingin Teatteriorkesteri; ääniraidan uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039, 2012. 4. "Katariinan laulu 2" Säv. Nils-Eric Fougstedt, san. Reino Hirviseppä Greta Fougstedt, laulu, ja Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 45". 5. Viulumusiikki Säv. Nils-Eric Fougstedt Es. Leif Wager, viulu, ja Sirkka Sipilä, piano (playback, tunnistamaton viulisti ja pianisti), 1' 25". 6. Valssi Säv. Nils-Eric Fougstedt Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 10". 7. Menuetti Säv. Nils-Eric Fougstedt Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 15". 8. Salonkitanssi Säv. Nils-Eric Fougstedt Es. Helsingin Teatteriorkesteri (playback), 1' 50". 9. Santa Lucia / Lucia / Soi iltakellot Säv. ja san. trad. italialainen Es. Jucca Fedosow, laulu italiaksi ja kitara (playback ja off, Jucca Fedosow, laulu ja Viljo Immonen, kitara), 1' 30". Huomautuksia: Romanssi on Alkumusiikin pääteemana, se toistuu taustamusiikin aiheena Katariinan ja Mauritzin rakkauden teemana. Kartanon väki ja vieraat tanssivat Valssin (nro 6) ja Salonkitanssin (nro 8) aikana. Balettimusiikin (nro 7) aikana esiintyy Alex. Saxelinin lapsibaletti. - Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |