Poikamiesten holhokki
Ungkarlsklubbens skyddsling (ruotsinkielinen nimi)
La Pupille des garçons (ranskankielinen nimi)
Der Schützling der Junggesellen (saksankielinen nimi)
The Bachelors' Ward (englanninkielinen käännösnimi)
La Pupille des vieux garçons (ranskankielinen käännösnimi)
Poikamieskerhon holhokki (työnimi)
Finna-arvio
Poikamiesten holhokki
Orvo Saarikiven ohjaama romanttinen komedia Poikamiesten holhokki (1938) pohjautuu Denys Astonin eli kirjailija Inkeri Relanderin romaaniin. Orvoksi jäänyt pohjoisen tyttö Katariina Malmi (Helena Kara) matkustaa Helsinkiin holhoojakseen määrätyn kaukaisen sukulaisen, lähetystöneuvos Mauri Teräksen (Tauno Majuri) luokse. Teeskentelemätön luonnonlapsi ärsyttää, huvittaa ja viehättää seurapiireihin tottunutta Mauria ja hänen poikamieskavereitaan.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||
|
S |
||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
Näyttelijäkokoonpanot
Muut esiintyjät
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />J. Mäntylä, J. Paadenkoski ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />J. Mäntylä, J. PaadenkoskiHae aiheista |
||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||
|
Huhtikuu - kesäkuu 1938 |
||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||
|
Pääkaupungin arvostelijat eivät innostuneet Suomi-Filmin komediauutuudesta. "Juoni on sinänsä sekä hauska että vauhdikas", myönsi S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 29.8.1938) ja jatkoi: "Vahinko vain, että ohjaaja Orvo Saarikivi ei ole saanut tätä vauhtia riittävästi valkokankaalle, mistä syystä varsinkin elokuvan alkupuoli on pitkäveteinen. Loppupuolella vauhti paranee ja viimeisiin kohtauksiin on saatu jo kerrassaan riemastuttavaa pirteyttäkin." "Elokuvan ensimmäiset metrit eivät tunnu lupaavilta", koki myös L-s (Ilta-Sanomat 29.8.1938). "Kaikeksi onneksi koko juttu metri metriltä paranee, vauhtia tulee loppua kohden jopa tarpeeksikin, muutamien kohtausten hallintakaan ei ole hullumpi ja sitäpaitsi osasuorituksetkin vähitellen vapautuvat luontevammiksi, ja muutamiin tulee joitakin uusia, miellyttäviä sekä selittäviä piirteitäkin." "Med Ungkarlsklubbens skyddsling", aloitti H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 30.8.1938), "skuttar inhemsk film in pä ett område, som den tidigare endast tangerat. Miljön är lyxkomedins; yppiga interiörer, frikostigt tilltagna trapparrangemang, vräkiga klubbstolar och eleganta barhörn [- -] Huru gärna man än erkänner det arbete och den osparda möda som nedlagts på Ungkarlsklubbens skyddsling, så verkar dock filmen rätt tungrodd och hembakad i jämförelse med de utländska prestationer vi få avnjuta i vår goda huvudstad varje vecka nästan året om [- -] Orvo Saarikivi arbetar måttfullt och sobert, han undviker alla smaklösheter, men överraskar heller aldrig med personligt generösa infall. Vad hän saknar är psykologisk instinkt och en lätt och flott berättarstil." Helsingin ulkopuolella oltiin myötämielisempiä. "Teos ei ilmeisestikään pyydä olla muuta kuin 'veikeä ja vauhdikas kotimainen filmi', kuten reklaameissa mainittu, ja sen mukaisesti on siihen myöskin suhtauduttava", katsoi Esko (Satakunnan Kansa 21.9.1938). "Ja tunnustaa täytyy, että se tässä suhteessa ehdottomasti kuuluu lajikuntansa parhaimpiin tuotteisiin, alkaen jo kohota vastaavien ruotsalaisten elokuvien tasolle [- -]." "Se on kaikkinensa hyvänpuoleinen komedia siinä kuin niin monet ulkomaalaisetkin", arvioi myös -rk- (Orvo Kärkönen, Aamulehti 31.8.1938). "Juonessa on säilytetty teoksen nasevimmat käänteet, ja ohjaaja Orvo Saarikivi on kutakuinkin pystynyt esityksen vauhdistamaan. Jos meno ei kauttaaltaan olekaan pysähtelemätöntä, niin toisin kohdin vahinkoa koetetaan ottaa sen pontevammin takaisin. Kelpoisa yleinen juoksevuus koituu joka tapauksessa ohjaajan ja esittäjäin ansioksi, ja eräältä puoleltaan, valokuvaukselliselta, filmi täyttää varsin huomattavatkin vaatimukset." "Poikamiesten holhokki ei ole lainkaan hullumpi elokuva ja sitä katsellessa viettää todella rattoisasti parituntisen", kiitti niin ikään Y. V. (Kansan Lehti 31.8.1938). "Juoneltaan se on melkoisen kevyttä laatua, eikä sitä muutenkaan voi ottaa kuin puhtaasti hupaisen ajanvietteen kannalta. Siinä suhteessa Poikamiesten holhokki kyllä täyttää melkoiset vaatimukset." Näyttelijöistä keräsi Helena Kara eniten huomiota ja kiitosta. S. S. näki hänen osoittavan "sekä temperamenttia että herkkyyttä" ja L-s koki hänen "viljalti kehittyneen" sitten Miehen kylkiluun: "Hänen olemuksensa, herkät kasvonsa ja erikoisesti kauniit ja valokuvaukselle otolliset silmänsä ovat ilman muuta miellyttävää katsottavaa ja sitäpaitsi on häneen nyt tullut kameran edessä tarpeellista joustavuuttakin kyllälti." Tyypillisen arvion mieskaartista antoi -rk-: "Hra Majuri on muhkea, hra Kalske äänellisesti vähän kankeankäyntinen ja yksipuinen, Ville Salminen nokkela ja Hugo Hytönen näyttelijällisesti paras — iskevästi säästeliäs ilmeiltään ja sanonnaltaan, mutta sen hupaisemmin nauruhermoihin tehoava." Vielä vuonna 1993 A-A. T. (Arja-Anneli Tuominen, Kansan Uutiset 9.3.1993) kirjoitti, että "Saarikiven komediassa on vetoa, vaikka miesjoukossa ei ole sellaista charmia kuin Helena Karassa". Jussi Karjalainen (Helsingin Sanomat 9.3.1993) piti puolestaan elokuvaa "täytenä hömppänä": "Jälleen yksi Suomi-Filmin kepeistä roolikomedioista viimeisiltä sotaa edeltäneiltä suruttomilta vuosilta." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||
|
Poikamiesten holhokki oli Orvo Saarikiven ensimmäinen itsenäisesti ohjaama elokuva — Miehen kylkiluun (1937) hän oli tehnyt yhdessä Hugo Hytösen kanssa. Elokuva perustui Inkeri Relanderin salanimellä Denys Aston kirjoittamaan romaaniin Poikamieskerhon holhokki (1937). Romaani sijoittuu Lontooseen ja johonkin nimeltä mainitsemattomaan englantilaiseen pikkukaupunkiin, mutta sen elokuvasovitus tapahtuu Helsingissä ja Porvoossa. Samalla Margaret (Peg) Leightonista on tullut Katariina (Kati) Malmi, Sir Stephenistä ministeri Mauri Teräs, Hugh Rowlandista paroni Klaus von Bartel, Freddy Thompsonista ratsumestari Osmo Neva, Henry Mooresta lääkäri Olli Parmas, rouva Wiggsistä rouva Simola, lady Cicely Brookesta Helena Suokorpi, Mary Bunnerista Maija Taipale, jne. Kuvauskäsikirjoituksen teki Nisse Hirn (1911—1976) ensimmäisenä työnään. Myös kuvaaja Uno Pihlström (1903—1965) oli ensikertalainen. Helena Suokorpea esitti vuoden 1937 suomalainen Miss Eurooppa, Britta Wikström. Käsikirjoittajan Helenan juhliin ehdottama lauluyhtye Harmony Sisters on kuvattaessa vaihdettu mieskvartettiin, jonka säestäjänä on elokuvan säveltäjä Harry Bergström. Denys Astonin romaaneista on elokuvaksi muutettu myös 1943 ilmestynyt Voitto- ja tappiotili, nimellä Sinut minä tahdon (1949). Elokuvan tuotti niin ikään Suomi-Filmi, ohjaajana Valentin Vaala. Poikamiesten holhokin yleisömenestys oli teatteriesityskertojen mukaan laskien tuntuvasti vuoden keskitasoa parempi. Tuotantokustannukset peittyivät maaliskuun puolivälissä 1939. Kokonaistuotot olivat vuoden 1949 loppuun mennessä 2 073 763 markkaa. Kotkassa elokuva nähtiin 28.8.1938 uuden Bio-Bio -teatterin avajaisohjelmana. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||
|
1. "Alkusoitto" Säv. ja sov. Harry Bergström Helsingin Teatteriorkesteri, joht. Harry Bergström (off, alkutekstit), 1' 50". 2. Kun palmut huojuvat / "Uni" Säv. ja sov. Harry Bergström, san. levytyksessä Reino Raudus Helsingin Teatteriorkesteri, joht. Harry Bergström (off), kaksi kertaa, yht. 3' 00". Levytys: Eugen Malmstén ja Rytmi-Pojat, joht. Eugen Malmstén; Columbia DY 191, 1938. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 2 - Levytyksiä vuosilta 1937-1939; Artie Music AMCD 1031, 2010. 3. Kaupungin neitonen Säv. ja sov. Harry Bergström, san. A. Puhto (= Eine Laine) 1) Es. Helena Kara, lallatus (playback), 0' 45". 2) Es. Ossi Elstelä, vihellys (playback), 0' 10". 3) Es. Metro-kvartetti, laulu, ja Harry Bergström, piano (100 %), 1' 15". 4) Metro-kvartetti, laulu, ja orkesteri (off, loppumusiikki), 1' 10". Levytys: Eugen Malmsten ja Rytmi-Pojat, joht. Eugen Malmstén; Columbia DY 179, 1938. Uudelleenjulkaisu (Eugen Malmstén) cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 2 - Levytyksiä vuosilta 1937-1939; Artie Music AMCD 1031, 2010. Uudelleenjulkaisu (Metro-kvartetti) cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 9 & 10 - Suomi-Filmin elokuvamusiikkia 1933-1961; Artie Music AMCD 1056, 2021. 4. "Ratsastus" Säv. ja sov. Harry Bergström Helsingin Teatteriorkesteri (off), 3' 15". 5. Tule aamu / "Katin yksinäisyys" Säv. ja sov. Harry Bergström, san. Ela (= Eine Laine) 1) Helsingin Teatteriorkesteri, joht. Harry Bergström (off), 2' 15". 2) Es. Tuli Arjo, laulu, ja Pia Tallgren-Juvonen, harppu (100 %), 2' 20". Levytys: Eugen Malmstén ja Columbia-orkesteri; Columbia DY 179, 1938. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 2 - Levytyksiä vuosilta 1937-1939; Artie Music AMCD 1031, 2010. 6. "Katin karkaus" Säv. ja sov. Harry Bergström Helsingin Teatteriorkesteri, joht. Harry Bergström (off), 1' 15". 7. "Teräksen yksinäisyys" Säv. ja sov. Harry Bergström Helsingin Teatteriorkesteri, joht. Harry Bergström (off), 1' 50". 8. "Loppumusiikki" Säv. ja sov. Harry Bergström Helsingin Teatteriorkesteri, joht. Harry Bergström (off), 5' 20". Huomautuksia: "Alkusoiton" ja "Loppumusiikin" teemoina ovat elokuvan pääteemat Tule aamu ja Kaupungin neitonen. "Loppumusiikissa" kuullaan katkelma myös sävelmästä Kun palmut huojuvat ja sitaatti Richard Wagnerin sävelmästä Brautchor / Morsiuskuoro oopperasta Lohengrin. - Toim. Juha Seitajärvi (2021) Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) pohjalta. |
||||||||||||
| Arkistoaineisto | ||||||||||||
|
Katin unijaksossa nähdään arkistokuvia talvisesta luonnosta. |
||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kieli | ||||||||||||
|
suomi |