Seitsemän veljestä
Sju bröder (ruotsinkielinen nimi)
Seven Brothers (englanninkielinen nimi)
Die Sieben Brüder (saksankielinen nimi)
Sept frères (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Seitsemän veljestä
Riitta Nelimarkan ja Jaakko Seeckin pala-animaatiotekniikalla toteuttama Seitsemän veljestä (1979) on ensimmäinen suomalainen kokoillan animaatioelokuva. Niin draamallisia kuin komediallisiakin elementtejä sisältävä elokuva pohjautuu Aleksis Kiven samannimiseen romaaniin. Kertojaäänen (Esko Salminen) tukema tarina kertoo Jukolan talon seitsemän jukuripäisen veljeksen elämänvaiheista 1800-luvun puolivälin Etelä-Hämeessä. Veljekset (ääninä Kari Franck, Pekka Milonoff ja Sulevi Peltola) joutuvat kahnauksiin järjestäytyneen yhteiskunnan kanssa ja painuvat metsään, Impivaaraan.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
1976-1978 - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
"Seitsemän veljeksen animaatiotulkinta yllättää vauhdillaan ja hurjalla komiikalla", kirjoitti Markku Luoto (Helsingin Sanomat 24.2.1979) Tampereen lyhytelokuvajuhlien ensiesityksen jälkeen, "se elää ja liikkuu koko ajan, pysähtyneitä kohtia ei filmiin juuri ole jäänyt. Tekijät eivät ole säästäneet itseään paljon työtä vaativan liikkeen piirtämisessä ja kuvaamisessa. Luonto on Seitsemän veljeksen taustana lähes koko ajan. Sen sävytys on vivahteikas ja runsas: metsä on todella puita ja eläimiä, taivaalla lentävät varikset. Erikoisuutena jää mieleen jokin kameran katsanto suoraan ylös piirretylle taivaalle." "Vaikka elokuvan perusta on hersyvän humoristisissa kohtauksissa, ei aiheen kehittelyä ole kuitenkaan jätetty siihen", näki Eero Hämäläinen (Savon Sanomat 25.2.1979). "Animaatiotekniikan avulla on tarinan vakavampiin aineksiin saatu yllättävää syvyyttä, mikä perinteiselle näytelmätulkinnalle on ollut vaikeaa, jopa ylivoimaista. Ominta aluetta animaatiolle ovat Seitsemässä veljeksessä Laurin ja Simeonin viinahuuruiset näyt, kuten tarina kalveasta immestä sekä Simeonin kuumatka. Kerronta ei näissä fiktiivisissä kohdissa kompastu vanhempien elokuvaversioiden jopa naurettavuuksiin, vaan luo unikuvat jännittäviksi ja tehokkaiksi. Elokuvan yli 400 kuvataustaa lähinnä vesivärein maalannut Riitta Nelimarkka on tehnyt sävykästä ja tunnelmallista työtä. Veljesten kasvotutkielmat on harkittu tarkkaan, myös akvarellit luonnosta - eräästä elokuvan perustekijästä - ovat lämpimiä." "Man konstaterar gärna att filmen är både vacker och lyrisk", luonnehti Eirik Udd (Hufvudstadsbladet 2.3.1979), "att den arbetar med en kombibation av bild, musik och ljud på ett skönt, poetiskt sätt, att den gång på gång frammanar fina, måleriska stämningar, att den fantiserar, leker, drömmer." Kiitosten jälkeen Udd jatkoi kritiikillä: "Det är närmast på manusstadiet som det brister -helheten hänger inte ihop, man fascineras för mycket av detaljer, gör så många utvikelser och avhopp från Kivis rena, logiska linje att resultatet av tvång blir splittrad och osammanhängande. Det kan förstås verka omöjligt att individualisera alla sju bröder. Men nu är det bara en eller två av bröderna som skiljer sig från mängden - oftast vet man inte vem som är vem. Bröderna smälter samman till en anonym massa." "Valitettavasti Seitsemän veljestä -piirrostyöstä ei tullut kovin hyvin lapsille avautuvaa elokuvaa", valitti Mikael Fränti (Helsingin Sanomat 23.12.1979) joulun 1979 kolmiosaisen tv-esityksen yhteydessä. "Tämä on huomattu niissä monissa kerhoesityksissä, joissa elokuvaa on pyöritetty. Sittenkin Kiven hahmot elävät paremmin vanhempien katsojien edessä. Ihailtavaa Seitsemässä veljeksessä on piirroshahmojen omaperäisyys ja toimivuus. Veljekset elävät ympäristöstä, heidät kiinnitetään tarkasti ajan ja paikan kehyksiin. Toisaalta piirroselokuvassa on saatu huumori ja luonto erinomaisesti esille. Värikuvat ovat onnistuneita. Samoin Pekka Jalkasen musiikki." "En ole nähnyt pidempää versiota", pohti Ywe Jalander (Suomen Kuvalehti 41/1981) 50 minuuttiin tiivistetyn elokuvan tv-esityksen johdosta 1981, "mutta minusta tuntuu, että Seitsemän veljestä juuri tämän pituisena on onnistunut, jaksaa kiinnostaa alusta loppuun asti, joskin siellä täällä tuntuu olevan tapahtumain kulun hieman epäselväksi jättäviä hyppyjä. Tämä on sikäli sääli, että Nelimarkan dramatisointi Kiven tekstistä on erittäin onnistunut tiivistelmä, itsenäisesti toimiva tarina, jossa kohtaukset on hyvin muotoiltu. Kertomuksessa on jäntevyyttä, joka niin usein puuttuu nykyelokuvistamme." - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Seitsemän veljestä on ensimmäinen suomalainen pitkä animaatioelokuva. Sen toteutti aviopari Riitta Nelimarkka (s. 1948) ja Jaakko Seeck (s. 1946), jonka aikaisempaa animaatiotuotantoa olivat kuusiosainen Sammon tarina (1973) sekä lyhytelokuva Piispa Henrik ja Lalli (1975). Niiden tavoin myös Seitsemän veljestä toteutettiin kollaasianimaatiotekniikalla. Kahden hengen voimin kolmessa vuodessa valmistettu 80 minuutin elokuva vaati tuhansia työtunteja ja noin 115 000 yksittäistä kuvaa, joissa liike saatiin aikaan mm. siirtelemällä veljesten käsiä ja jalkoja pinsettien avulla ruutu kerrallaan. Lisäksi tarvittiin 400 erilaista käsinmaalattua kuvataustaa. Riitta Nelimarkka oli valmistunut kuvaamataidon opettajaksi 1972 ja Jaakko Seeck humanististen tieteiden kandidaatiksi 1971. Aleksis Kiven alkuperäisteoksesta otettiin elokuvaan mukaan vain joitakin keskeisiä episodeja. Toisaalta mukana on paljon Riitta Nelimarkan omaa kuvahuumoria. "Yhteenvetona voisi sanoa", kirjoittivat tekijät saatesanoissaan, "että elokuvassa on pyritty tulkitsemaan Seitsemän veljeksen maailmaa sellaisena, kuin sen oman välineemme, animaation kuvan ja äänen runokielen, kautta olemme kokeneet." Myöhemmin tekijät editoivat elokuvasta myös 1400 metrin pituisen eli 51 minuutin kestoisen version. Opetusministeriö tuki vuosina 1975-76 Seitsemän veljeksen tuotantoa 130 000 markalla ja Suomen elokuvasäätiö 1977-78 puolestaan 75 000 markalla. Myös Yleisradio (TV-1) rahoitti tuotantoa. Elokuva sai 80 000 markan laatutukipalkinnon, ja animaatioelokuvantekijöiden kansainvälisen liiton, ASIFA:n, raati valitsi Roomassa 1980 sen yhdeksi parhaista vuosina 1979-80 koko maailmassa valmistuneista animaatioelokuvista. Seitsemälle veljekselle ei varsinaista elokuvateatterilevikkiä järjestetty - Oulun Formia 2:ssa se nähtiin matineaohjelmana 20.10.1979 ja Ilomantsin Kino Mantsissa 29.10.1979. "Päälevityskanavat olivat televisio, joka oli ennakkoon ostanut esitysoikeuksia, sekä ns. vapaa levitys, jolla tarkoitamme erilaisia sivistyksen kohennuslaitoksia kuten AV-keskus, Elokuvakontakti, kunnalliset ja maakunnalliset kirjastolaitokset Suomessa sekä vastaavat suomalaisen kulttuurin tuntemusta edistävät yhteisöt maailmalla." (Tekijät Kari Uusitalolle kirjeessään 2.4.1992.) TV-1 on esittänyt elokuvan useita kertoja. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmissa ei ole Seitsemän veljeksen käsikirjoitusta. Lopputeksteissä Kari Franckin sukunimi on oikein kirjoitettu näyttelijäohjaajana, mutta väärin näyttelijänä, jona hänet virheellisesti kirjattu muodossa Frack. Riitta Nelimarkka julkaisi elokuvan pohjalta vuonna 1980 samannimisen värikuvateoksen. "Työn myötä syntyi ajatuksia ja pinottain kuvia, joista tämä kirja on sommiteltu." - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Tule, tule kultani -muunnelma Säv. trad., sov. Pekka Jalkanen Pekka Jalkasen orkesteri (off), 0' 45". 2. Björneborgarnas marsch / Porilaisten marssi Säv. Christian Fredric Kress 1) "Aa-bee-aa-bee-cee-dee-ee --"; Erkki Saarela, puhelaulu (off), 0' 05". 2) Pekka Jalkanen, urkuharmoni (off), viiteen otteeseen, yht. 1' 00". 3. Virsi 475 ("Totuuden henki, johda sinä meitä --") Säv. trad. saksalainen, san. Sakari Topelius, suom. Martti Ruuth Pekka Jalkanen, urkuharmoni (off), 0' 10". Huomautuksia: Musiikkinumerot 1-3 eivät esiinny itsenäisinä sävelteoksina vaan sitaatteina taustamusiikin lomassa. Musiikkinumeroa 2 tapailee elokuvassa urkuharmonilla lukkarin tytär. Veljesten paetessa lukkarilasta pakomusiikissa musiikkinumeron 1 lisäksi aihelma sävelmästä Vid en källa / Lähteellä (säv. F.A. Ehrström). Antero Honkanen sävelsi ja toteutti lopputyöstövaiheen musiikkia, mm. "Kissan tanssin" sekä Aapon ja Simeonin tarinoihin liittyvää elektronimusiikkia. - Suomen kansallisfilmografia 8:n (1999) mukaan. |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|