Tavaratalo Lapatossu & Vinski
Varuhuset Lapatossu & Vinski (ruotsinkielinen nimi)
Lapatossu ja Vinski kauppaneuvoksina (työnimi)
The Department Store "Lapatossu and Vinski" (englanninkielinen käännösnimi)
Le Grand magasin Lapatossu et Vinski (ranskankielinen käännösnimi)
Warehaus Faulpelz und Vinski (saksankielinen käännösnimi)
Tavaratalo Lapatossu ja Vinski (televisioesityksessä käytetty nimi)
Finna rating
Tavaratalo Lapatossu & Vinski
Toivo Särkän ohjaama yhteiskunnallinen komedia Tavaratalo Lapatossu & Vinski (1940) pohjautuu Valentinin eli Ensio Rislakin käsikirjoitukseen. Kesään 1940 sijoittuvassa tarinassa Vinski (Kaarlo Kartio) perii tädiltään Ihantalassa sijaitsevan sekatavarakaupan, jota hän lähtee hoitamaan ystävänsä Lapatossun (Aku Korhonen) kanssa. Kaverukset saavat pahan kilpailijan ahneesta kauppias Juho Senttisestä (Toppo Elonperä). Neuvokas Lapatossu ratkoo liiketoimien lomassa kyläläisten ja evakoiden ongelmia.
Saved in:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Age Limit | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Actors | ||||||||||||
Uncredited actors
Other performers
Torvisoittokunta: Marjaniemen VPK:n torvisoittokunta <br /><br />Torvisoittokunnan johtaja: herra Beckström<br /><br />Kalle-koira alias Johansson: Turre-koira ,
Torvisoittokunta: Marjaniemen VPK:n torvisoittokunta <br /><br />Torvisoittokunnan johtaja: herra Beckström<br /><br />Kalle-koira alias Johansson: Turre-koiraSearch as topicAssistants
Miehiä kaupassa: Halonen, T. Kämäräinen, Laitinen, Olin, Pekkanen, Pullinen, Pullinen, Seppänen <br /><br />Naisia kaupassa: Halonen, Häkkinen, Hämäläinen, Jura, Karlson, Kauppinen, Korhonen, Laine, Lehto, Nevala, Pekkanen, Seppänen, Siren, Vilgren<br /><br />Likainen pikkupoika: Veijo ,
Miehiä kaupassa: Halonen, T. Kämäräinen, Laitinen, Olin, Pekkanen, Pullinen, Pullinen, Seppänen <br /><br />Naisia kaupassa: Halonen, Häkkinen, Hämäläinen, Jura, Karlson, Kauppinen, Korhonen, Laine, Lehto, Nevala, Pekkanen, Seppänen, Siren, Vilgren<br /><br />Likainen pikkupoika: VeijoSearch as topic |
||||||||||||
Contributors | ||||||||||||
Kuvausryhmän jäsenia: Auvinen, Käkönen
Kuvausryhmän jäsenia: Auvinen, KäkönenSearch as topicUncredited
Ensembles
|
||||||||||||
Production | ||||||||||||
|
||||||||||||
Distribution | ||||||||||||
|
||||||||||||
Locations | ||||||||||||
|
||||||||||||
Filming date | ||||||||||||
17.7. - 21.9.1940 - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Content Description | ||||||||||||
|
||||||||||||
Press reviews | ||||||||||||
SF:n kolmas Lapatossu-elokuva ei enää jaksanut innostaa arvostelijoita. "Tämän kotimaisen elokuvan katselija tulee pakostakin kriitilliseksi", tunnusti A. A. (Helsingin Sanomat 11.11.1940). "Elokuvaa pitää jotenkuten koossa yhtenäinen juoni, mutta siinä harhaudutaan liikaa paisutettuihin sivukohtauksiin, osittain mahdottomilta tuntuviin, niin että kokonaisuus kärsii. Kiitettävään lyhyeen ja hauskaan alkuun ilmestyy kaksi heikkoa operettisalapoliisia, ja sitten juoni kehittyy pitkäveteisesti." Ilta-Sanomien A-e paikallisti heikkoudet sekä käsikirjoitukseen että ohjaukseen ja jatkoi: "Alkupuoli elokuvasta on paras, mutta kun Lapatossu ja Vinski on saatu johdatetuksi tämänkertaiseen toimipaikkaansa, tulee filmi 'opettavaksi' ja - ikäväksi, siitä huolimatta, että sekaan on siroiteltu runsaasti suoranaista farssitouhua [- -]. Lapatossu on hyvä juttujen kertoja ja jutuissaan hän voi onnistuneesti ruotia inhimillisiä heikkouksia, mutta saarnaajaksi ei hänestä ainakaan Vinskin seurassa ole. Katsoja tuntee silloin itsensä petetyksi eikä opetus lankea otolliseen maaperään. Eikä myöskään Vinski rakastajana ainakaan kaikkia huvita." "Venyvän alkuvalmistelun jälkeen odottaa toiminnan alkavan", purki T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 12.11.1940) pettymystään, "ja kyllähän siinä touhutaan, mutta vaikutelma on edelleenkin yhä väkinäinen ja pingoittunut, eikä sentimentaalisesti käsitelty siirtoväki-aihe, sen enempää kuin mukaan otetut invaliiditkaan, paranna asiaa. Ne antavat korkeintaan vain tällaiseen muilta edellytyksiltään kevyeksi iloitteluksi tarkoitettuun elokuvaan asiaan kuulumattoman väärän tunnepitoisuuden." "Lapatossus och Vinskis äventyr har för varje gång de framträtt på film blivit mera och mera urvattnade och konstruerade", koki myös B-s (Greta Brotherus, Svenska Pressen 11.11.1940). "Mera och mera fantasilösa också för den delen. Det förefaller som om Valentins ådra helt hade sinat i det senaste alstret Varuhuset Lapatossu & Vinski. Toivo Särkkäs regi hade inte heller gjort något för att hjälpa upp saken - kanske för att man vet att filmerna om de populära kamraterna går under alla omständigheter." "I Varuhuset Lapatossu & Vinski finns det just inte mycket kvar av folklig must och friskhet" arvosteli puolestaan H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 11.11.1940). "Det är nog en ganska tunn och vårdslöst hopvispad historia som serveras, som kanske kunde ha blivit njutbarare i en mer humoristiskt färgad, mer sprudlande och framför allt mer påhittig regi än den som nu bestods. Fotograferingen var tidtals nästan primitiv. Men tonåringarna mottogo föreställningen om icke med stormande så åtminstone med nog så stort bifall. Och det är väl sist och slutligen till dem filmen riktar sig." Myös Parras (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 11.11.1940) haki myönteistä näkökulmaa ja katsoi niin käsikirjoittajan kuin ohjaajankin "onnistuneen välttämään ainakin pahimmat karikot ja johdattelevan Lapatossua ja Vinskiä tilanteesta ja kommelluksesta toiseen perin 'lupsakasti' ja riemastuttavastikin". "Tosin mauttomuuksia ja 'yli ampumisia' on [- -] mutta sen katselija antaa anteeksi ja heittäytyy Lapatossun ja Vinskin seuraan harmittoman ja taatusti puhdashenkisen leikinteon ja sanasutkauksien valtaan." "Eikä voi kieltää, etteivätkö nämä kaverukset osaisi hauskuuttaa kansaa" Parras jatkoi näyttelijätyöstä. "Aku Korhosen Lapatossu on jo niin tuttu ja niin eittämättömän suosion saavuttanut, että hänen menestyksensä on taattu. Eikä suinkaan syyttä. Hänen Lapatossunsa on verraton ja uskomattoman ilmehikäs, jonka rinnalla Kaarlo Kartion Vinskin synnynnäinen tylsyys pääsee täysiin oikeuksiinsa. Kartiokin on saanut nyt näyttelemiseensä enemmän ilmeitä ja elävyyttä." Muista suorituksista pantiin merkille "Annakaarinan nimellä esiintyvä uusi tulokas" (T. A.). "Hän puhuu karjalaisittain hauskasti ja vuolaasti, ja hänen ilmehtimisensä on virkistävän herttaista" luonnehti T. A. edelleen lisäten: "Toivoisi hänen säilyvän yhtä raikkaana ja aitona." Televisioesitykset ja uusi populaarikulttuurin harrastus eivät ole parantaneet elokuvan mainetta arvostelijoiden silmissä. Antti Lindqvist (Katso 22/1993) kuittasi vuonna 1993: "Tavaratalo Lapatossu ja Vinski on hutaisten toteutettu, ajankohtaisilla aiheilla väkisin kyllästetty komediantapainen, jossa nerokas luonnenäyttelijä Aku Korhonenkaan ei mahda mitään huonommilleen. Nimittäin käsikirjoittajalle ja ohjaajalle, jotka eivät ole ymmärtäneet hänen taitojaan." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Background | ||||||||||||
Tavaratalo Lapatossu & Vinski oli sarjan kolmas ja viimeinen elokuva. Ensimmäisen (Lapatossu) ohjasivat vuonna 1937 Toivo Särkkä ja Yrjö Norta yhteisesti, toisen (Lapatossu ja Vinski Olympia-kuumeessa) Norta yksin, kolmannen Särkkä yksin. Alkuperäiskäsikirjoitus tilattiin nimimerkki Valentinilta alias Ensio Rislakilta, joka ilmeisestikin tuottajan toivomuksesta höysti tarinaa ajankohtaisilla aineksilla, kuten sotilassairaalalla ja sotainvalideilla sekä siirtoväellä ja heidän ongelmillaan, mikä myös kytkeytyi Aku Korhosen talvisodan aikana Lapatossuna harjoittamaan "ikäväntorjuntaan". Tarina on rajattu tapahtuvaksi touko-kesäkuussa 1940, ja aivan elokuvan alkuun on sijoitettu vuoden 1940 rajoista muistuttava Suomen kartta. Aku Korhosen ja Kaarlo Kartion lisäksi elokuva toi valkokankaille uuden tulokkaan, aiemmin vain avustajana nähdyn Kaarina Salonojan, jolle Seura-lehden julistaman nimikilpailun tuloksena annettiin ranskalaista tyyliä jäljittelevä taiteilijanimi Annakaarina. Hänet nähtiin vielä syksyllä 1941 elokuvassa Poikamies-pappa. Kaarlo Kartiolle tämä Lapatossu jäi viimeiseksi elokuvaksi - hän kuoli joulukuussa 1940. Tavaratalo Lapatossu & Vinski oli Suomi-Filmistä siirtyneen Hannu Lemisen ensimmäinen lavastustyö Suomen Filmiteollisuudessa. Onni Korhonen käytti vuodesta 1943 alkaen sukunimeä Korhe, erotukseksi vuonna 1880 syntyneestä samannimisestä näyttelijästä. Muusikkona myöhemmin tunnettu Jaakko Furman esiintyy tässä elokuvassa taiteilijanimellä Jaakko Vuormaa. Elokuvan yleisömenestys oli jonkin verran vuoden keskitasoa parempi. Ensi-ilta oli 10.11.1940 myös Hämeenlinnassa ja Kotkassa. Maksaneita katsojia kertyi ennen vuoden 1945 loppua 400 454 henkeä, joista aikuisia 312 353 ja alennuslippulaisia 88 101. Tuottajan osuus pääsylipputuloista oli vuoden 1949 loppuun mennessä 1 684 352 markkaa. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Music | ||||||||||||
1. Alkusoitto Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off, alkutekstit), 2' 00". 2. Valurile Dunării / Tonavan aallot / Häämuistojen valssi Säv. Iosif Ivanovici Helsingin Teatteriorkesteri (off, levyautomaatti), 1' 55". 3. Hämeen polkka / Jalasjärven polkka Säv. Herman Vähämäki, sov. A.Tuckiman Erhard Bauschken Tanssiorkesteri (off, levyautomaatti), 2' 40". Levytys: Erhard Bauschken Tanssiorkesteri; Polydor S 50680, 19.5.1938 (Berliini). 4. Aa tussa lulla Säv. ja san. trad. Es. Aku Korhonen, laulu (100 %), 0' 05". 5. "Vinskin valssi" Säv. Martti Similä, san. käsikirjoituksessa Es. Kaarlo Kartio, laulu (100 %), 0' 35". 6. "Lapatossun laulu" Säv. Martti Similä, san. käsikirjoituksessa Es. Aku Korhonen, laulu (100 %), 0' 55". 7. "Hilma ja Vinski" Säv. Martti Similä, san. elokuvassa Es. Kaarlo Kartio ja Kaarina Salonoja, laulu (playback, harmonikan säestys), 0' 55". 8. Pot, pot, pot, pot potkut sain... / Pot-pot-pot-pot / Potkut sain elokuvasta SF-Paraati (1940) Säv. Georg Malmstén, san. Reino Ranta (= Roine Rikhard Ryynänen) Es. Toppo Elonperä, laulu (100 %), 0' 10". 9. Jää hyvästi isänmaa / Taistojen tiellä Säv. Hannes Konno Es. puhallinorkesteri (playback), 1' 05". 10. Hyvästijättö / Äitini maja on matala ja pieni Säv. ja san. trad. Es. Kaarina Salonoja, laulu (playback, kantelesäestys), 1' 50". 11. Loppusoitto Säv. Martti Similä Helsingin Teatteriorkesteri (off, lopputeksti), 2' 00". Huomautuksia: Alkusoitossa ja Loppusoitossa on käytetty taustamusiikin aiheita. Laulun "Hilma ja Vinski" kertosäe on otettu kansanlaulusta Kiikalan polkka. Aku Korhonen viheltelee (100 %), 0' 10". - Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) pohjalta |
||||||||||||
Inspection Details | ||||||||||||
|
||||||||||||
Technical Data | ||||||||||||
|
||||||||||||
Language | ||||||||||||
Finnish |