Haku

Kaivopuiston kaunis Regina

Brunnsparkens vackra Regina (ruotsinkielinen nimi)
Din intill döden (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Farlig Uskyld (tanskankielinen nimi)
Beautiful Regina of Kaivopuisto (englanninkielinen käännösnimi)
Regina la belle fleuriste (ranskankielinen käännösnimi)
Die Schöne Regina von Brunneupark (saksankielinen käännösnimi)
Aineiston käyttöoikeudet
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kaivopuiston kaunis Regina

Toivo Särkän ohjaama ja käsikirjoittama draama Kaivopuiston kaunis Regina (1941) pohjautuu Tuulikki Kallion romaaniin. Vuosien 1853-1854 Helsinkiin sijoittuvassa rakkaustarinassa orvoksi jäänyt kalastajan tytär Regina Berg (Regina Linnanheimo) tahtoo Kaivohuoneella pidettäviin tanssiaisiin. Päästäkseen tilaisuuteen hän ottaa omin luvin ruhtinatar Kristine Popoffin (Ester Toivonen) juhlapuvun ja naamion. Komea luutnantti Engelbert von Leijoncrona (Tauno Palo) vie salaperäisen Reginan tanssimaan masurkkaa ja rakastuu palavasti kauniiseen tanssipariinsa.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
7
Näyttelijät
Regina Linnanheimo, Regina Berg
Tauno Palo, luutnantti Engelbert von Leijoncrona
Ester Toivonen, ruhtinatar Kristine Popoff
Siiri Angerkoski, Emilia, Bergin matami
Toppo Elonperä, Heikki Vasara
Unto Salminen, Ontrei, luutnantin sotilaspalvelija
Elsa Rantalainen, rouva von Heideman
Yrjö Tuominen, raatimies Henrik von Heideman
Sirkka Rautiainen, Elisabeth von Heideman
Irja Kuusla, Matilda, ruhtinattaren palvelijatar
Uno Wikström, tohtori Sahlman
Arvo Kuusla, lähetti
Sylvia Oittinen, Helmiina, ruhtinattaren keittäjätär
Kreditoimattomat näyttelijät
Inari Koponen, Anna-Katariina
Aune Häme, Susanna
Lennart Vaikonpää, ruhtinattaren vaunujen kuljettaja
Maikki Hako, povari-Kaisa
Rauha Rentola, Heidemanien keittiöpiika
Dagmar Itäluoto, Helena, Heidemanien palvelijatar
Toivo Niskanen, Monsieur Latonne, tanssinopettaja
Mervi Järventaus, ruhtinattaren palvelijatar
Hannes Hako, mies Kaivohuoneella
Anton Soini, Kaivohuoneen vahtimestari
Ossi Korhonen, tanssija Kaivohuoneella
Helen Mardi, Regina alastonkohtauksessa (sijaisnäyttelijä)
Pekka Attinen, pianisti
Bertil Holmström, mies Hagalundin tanssiaisissa
Aku Käyhkö, mies Hagalundin tanssiaisissa
Seppo Sariola, mies Hagalundin tanssiaisissa
Airi Säilä, nainen Hagalundin tanssiaisissa
Rauli Tuomi, paroni Ramsay
Ruth Beckman, tunnistamaton rooli
Muut tekijät
Toivo Särkkä, käsikirjoittaja
Kalle Peronkoski, kuva
Kurt Vilja, ääni
Pekka Attinen, musiikki
Hannu Leminen, rakennelmat (lavastus)
Bure Litonius, pukuasiantuntija
Toivo Niskanen, tanssit järjestänyt
Helsingin Teatteriorkesteri, orkesteri
Suomen Filmiteollisuus SF Oy, levittäjä
Europa Vision Oy, levittäjä
Yleisradio / Tallennepalvelu, levittäjä
Videofirma Makuuni, levittäjä
Makuuni Kuopio, levittäjä
Finnkino Oy, levittäjä
VLMedia Oy, levittäjä
Kreditoimattomat
T. J. Särkkä, tuottaja
Armas Vallasvuo, leikkaaja
Senja Soitso, naamiointi
Olavi Suominen, naamiointi
Ossi Elstelä, studiopäällikkö
Arja Niska, kuvaussihteeri
Vittorio Mantovani, kamera-assistentti
Fiinu Autio, puvustonhoitaja
Hellä Laiho, kampaaja
Arvo Kuusla, järjestäjä
Olavi Saarinen, järjestäjän apulainen
Aarne Tenhovaara, valokuvat (Valokuvaamo Tenhovaara)
Eka Karppanen, alkutekstit
Uuno Andersson, kuvausryhmän jäsen
Lauri Himmelroos, kuvausryhmän jäsen
Oskar Idman, kuvausryhmän jäsen
Veikko Laakso, kuvausryhmän jäsen
Iivari Pajunen, kuvausryhmän jäsen
Oskari Puukko, kuvausryhmän jäsen
Aarne Saarinen, kuvausryhmän jäsen
herra Salmi, kuvausryhmän jäsen
Olli Savolainen, kuvausryhmän jäsen
Matti Vinkka, kuvausryhmän jäsen
Sakari Jurkka, klaffi
Otto Pöyhönen, laulujen sanoitus
Pekka Attinen, muusikko (piano)
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
1 643 000 mk (SF:n vuoden 1941 keskiarvokustannus)
Julkaistu
1941
Alkuteos

Tuulikki Kallio: Kaivopuiston kaunis Elsa. Oulu: Perjantai, 1936. (romaani; ilmestyi jatkokertomuksena Perjantai-lehdessä 28/1936 - 48/1936)

Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
06.04.1941
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Bio-Bio, Rex
Kuopio: Puijo
Tampere: Kino, Petit
Turku: Bio-Bio, Pallas
Vaasa: Kino
Filmikopioiden määrä
10 (arvio)
Muut näytökset
  • 20.04.1941 Pori: Asto ensi-iltakierros
  • 24.04.1941 Lahti: Ilves ensi-iltakierros
  • 11.05.1941 Oulu: Hovi ensi-iltakierros
  • 18.05.1941 Jyväskylä: Elohuvi, Savo ensi-iltakierros
  • 16.09.1943 Viipuri: Seppo ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 14.09.1958 TV1
  • 01.12.1961 TV1 Katsojia: 290 000
  • 28.09.1971 TV1 Katsojia: 2 050 000
  • 24.07.1975 MTV2 Katsojia: 630 000
  • 16.10.1990 TV1 Katsojia: 350 000
  • 07.10.1994 TV2 Katsojia: 357 000
  • 21.10.1998 YLE TV1
  • 02.10.1999 YLE TV2
  • 08.11.2000 YLE TV1
  • 12.10.2004 YLE TV2
  • 09.06.2006 YLE TV1
  • 26.01.2011 YLE TV2
  • 29.03.2013 YLE TV1
  • 07.09.2015 YLE Teema
  • 10.08.2017 YLE TV1
  • 30.10.2018 YLE TV1
Festivaaliosallistumiset
Mostra internazionale d'arte cinematografica Venetsia, Italia 1941
Kuvauspaikat
Ulkokuvat

Helsinki: Kaivopuisto, Kleinehin huvilan kadun- ja puutarhanpuoleiset julkisivut Itäinen Puistotie 7 (ruhtinatar Popoffin huvila), Kaivohuone, Kruunuvuorenselkä (Engelbertin huvipursi, Reginan pako uiden), Ullanlinnan kylpylä Ehrenströmintiellä (Ullanlinnan kylpylä), Hietaniemen vanha hautausmaa (Engelbertin hauta)

Hollola: Pyhäniemen kartanon puistotie (Regina ajaa vaunuissa kirkkoon), Pyhän Marian kirkko

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan

Sisäkuvat

Hollola: Pyhän Marian kirkko

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan

Studiot

Helsinki: SF-studio

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan

Kuvausaika

Kesä 1940 - talvi 1941

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan

Sisältöseloste

Helsinki 1853. Regina Berg on orpotyttö, joka elää isoäitinsä kanssa pienessä mökissä Kaivopuistossa; hänen kalastajaisänsä on kuollut pelastaessaan haaksirikkoisia. Isoäidillä on leipätinki loistohuvilaan, jonne kesän tultua odotetaan ruhtinatar Kristine Popoffia isoine seurueineen. Kun Regina toimittaa leivät, keittäjätär esittelee taloa ihastuneelle tytölle.

Ruhtinatar saapuu huvilaan serkkunsa, luutnantti Engelbert von Leijoncronan seurassa. He käyvät tervehtimässä raatimies von Heidemania, jonka tytär Elisabet on koko talven riutunut rakkaudesta Engelbertiin. Perhe saa kutsun ruhtinattaren tanssiaisiin, jota varten Engelbert ja Elisabet harjoittelevat masurkkaa, Reginan tanssiessa keittiössä saman musiikin tahtiin. Regina kauppaa ruusuja Kaivopuistossa ja myy koko kimppunsa kävelyllä oleville Engelbertille ja Elisabetille: "Ruusut ovat aina haavoittavia", Regina vastaa, kun mies valittaa haavoittaneensa kätensä piikkeihin.

Regina palaa halusta osallistua Kaivohuoneen tanssiaisiin. Huvilan palvelijattaren Matildan avulla hän pääsee ruhtinattaren vaatekomerolle ja taivuttaa tytön salaa lainamaan hienon puvun, kultakengät ja viuhkan. Tanssiaisissa Regina muiden naisten tavoin esiintyy naamioituneena. Hän joutuu masurkkaan Engelbertin pariksi eikä paljasta itseään, vaan pakenee paikalta miehen seuratessa. Juostessaan kallioilla Regina kuitenkin pudottaa toisen kengän, jonka avulla mies aikoo löytää salaperäisen tanssiparinsa.

Seuraavana aamuna ruhtinatar nuhtelee Engelbertiä, joka käytöksellään on pahoittanut von Heidemanien mielen. Kengän alkuperä paljastuu pian ja palveluskuntaa kuulustellaan: pelastaakseen hätääntyneen Matildan Regina tunnustaa tekonsa, jolloin myös Matilda kertoo oman osuutensa. Ruhtinatar antaa anteeksi ja lahjoittaa asun Reginalle, mutta Engelbert ilmoittaa luopuvansa kengästä vain sillä ehdolla, että Regina saapuu itse sitä noutamaan, ja lupaa odottaa tyttöä uloimmalla rantakalliolla kolmena seuraavana iltana.

Kahtena ensimmäisenä iltana Regina ei näyttäydy, mutta kolmantena Engelbert tytön tavatessaan taivuttaa tämän kahdenkeskiseen kohtaukseen huvipurrelle. Regina torjuu miehen lupaukset ja sanoo ottavansa lahjoja vain mieheltä, joka vie hänet vihille. Kun Engelbert käy vaativaksi ja syleilee Reginaa väkisin, tytön puku valahtaa lattialle, ja hän pakenee uimalla alastomana rantaan - auttajanaan Engelbertin sotilaspalvelija Ontrei, joka on rakastunut Reginaan.

Isoäiti kauhistuu tytön palatessa alastomana kotiin ja kuultuaan tämän tarinan kieltää kaiken kanssakäymisen huvilan väen kanssa. Seuraavana päivänä Regina kuitenkin tapaa Ontrein, jolla on kirje Engelbertiltä: tyttö repii kirjeen ja kiittää Ontreita, joka uskaltautuu tunnustamaan rakkautensa ja kosimaan Reginaa emännäkseen taloonsa Karjalaan; tähän tyttö ei ole valmis suostumaan.

Engelbert teettää Reginalle silkkipuvun, jonka Ontrei tuo mökille: vimmastunut isoäiti ajaa miehen ulos, piilottaa puvun ja lukitsee Reginan sisään. Ontrein välityksellä Engelbert saa selville, milloin tyttö on yksin kotona, tunkeutuu sisään ja onnistuu vakuuttamaan tytön vilpittömistä aikeistaan: kohtaus päättyy anteeksiantoon, kosintaan ja suudelmaan.

Kun Engelbert ja Regina kohtaavat illalla rantakalliolla, Ontrei tuo tiedon sodan syttymisestä Krimillä: Engelbertin on lähdettävä, mutta sitä ennen hän vakuuttaa ikuista rakkauttaan ja kirjoittaa Reginalle sopien tapaamisesta. Ontrei odottaa vaunujen kanssa ja ajaa Reginan kirkkoon, missä Engelbert "Jumalan kasvojen edessä" vannoo ikuista uskollisuutta ja antaa sukunsa vanhan kihlasormuksen salaisen liiton merkiksi; Regina lupaa rukoilla joka päivä miehen puolesta. Vielä viime hetkellä Engelbert keksii, että he voisivat paeta yhdessä Turun kautta Tukholmaan, mutta Regina ei suostu suunnitelmaan, joka tekisi miehestä valapaton ja veisi hänet turmioon.

Ruhtinatar, joka on luvannut Engelbertin äidille pitää miehestä huolta, on nähnyt rakastavaisten kohtauksen kirkossa ja uskoo nyt suhteen vakavuuteen. Hän kutsuu Reginan isoäidin luokseen ja saa myös tämän vakuuttuneeksi nuorten rakkauden puhtaudesta. Ruhtinatar ottaa Reginan hoiviinsa maaseutukartanoonsa, missä tämä voisi oppia uuden asemansa mukaista sivistystä. Syksyn mittaan Regina harjoittelee ahkerasti pianonsoittoa. Opettaja on tyytyväinen, mutta Regina kaipauksessaan onneton. Lohduksi ruhtinatar järjestää tapaninpäiväksi suuret tanssiaiset, joissa hän esittelee Reginan kasvattinaan. Regina seuraa tanssia hymy huulillaan, nähden silmissään vain yhteisen tanssinsa Engelbertin kanssa. Seuraavaksi Regina nähdäänkin vanhuksena Engelbertin haudalla: hautakiven teksti kertoo miehen kuolleen Krimillä 1854.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan.

Aiheet
Lehdistöarviot

Kulkurin valssin jälkeen SF:n uusi elokuvaromanssi tuotti monille arvostelijoille pettymyksen. "Mutta suuria odotettaessa saadaan helposti pettymys", ilmaisi P. T-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 7.4.1941) tunteensa. "Niinpä ei Kaivopuiston kauniin Reginan tarina valkokankaalla vaikuttanut läheskään niin viehättävältä kuin aineksistakin päätellen olisi saattanut luulla. Oli uhrattu paljon vaivaa ja huolta suurisuuntaisiin ja tarkasti valmistettuihin rakennelmiin [- -] ja niissä oli myös onnistuttu parhaiten. Samoin oli pukujen suunnittelu suoritettu erityisellä huolella. [- -] Sen sijaan ei filmin varsinaisesta rungosta', sisäisestä puolesta, voi sanoa samaa. Käsikirjoitus suosii tavattoman pitkiä repliikkejä, jotka pakostakin panevat ikävystymään. Paitsi keskustelujen pitkästyttävä pituus tuntui elokuvan heikkoutena myös sen valloittavan huumorin puute, joka juuri Kulkurin valssin kultasi riemastuttavaksi ja sädehtiväksi [- -]."

"Se on mitä puhdaspiirteisin Tuhkimo-tarina kaikkein lapsellisimpaan sävyyn viritettynä", luonnehti T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 8.4.1941). "Ulkonaiselta tekotavaltaan se on moitteeton, oikein ansioitunutkin, sillä taustamiljöö on koristeellinen ja tyyliltään yhtenäinen [- -]. Mutta sisäiseltä hengeltään elokuva ontuu pahan kerran. Varsinkin sävyltään diletanttimaiset dialoogit, joiden kaltaisten ei pitäisi olla luvallisia edes kotimaisessa filmissä, korostavat puolivillaista ja naiivia vaikutelmaa. Niiden saarnaava ja juhlallinen sävyhän jo sinänsä on ehdoton tyylikompastus. Mutta kaikkein surullisinta on kuitenkin tämän filmitarinan ääretön, hellittämätön imelyys, joka loppua kohden alkaa tehdä suorastaan tympeän vaikutuksen. Sen katsottuaan kaipaa palanpainikkeeksi ehdottomasti jotain suolaista."

"Romantiikka voi kuitenkin helposti lipsahtaa perin imeläksi ja viikkolehtimäiseksi", koki myös S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 7.4.1941). "Kaivopuiston kaunis Regina on kertomuksena valitettavasti liian paljon jäänyt tälle tasolle. Siitä puuttuu dramaattinen nousu, johon juoni huipistuisi selkiytyäkseen sitten lopulta ehyeksi kokonaisuudeksi."

"Elokuva on huomattavasti parempi kuin saman yhtiön viime aikojen uutuudet", puntaroi puolestaan O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 7.4.1941). "Se ei tosin jaksa kohota Runeberg-filmin tasolle mutta kilpailee Kulkurin valssin kanssa, vieläpä voittaakin tämän eräissä suhteissa. [- -] Elokuvassa on koko joukko hyviä kohtauksia, joista kiitos lankeaa [- -] Toivo Särkälle. [- -] Yleensäkin on elokuva varsin kiinteä eikä poikkea liikaa pääaiheesta. Loppua kohden kuitenkin se laskee auttamattomasti. Ohjaaja on tavoitellut monin paikoin liian pateettista ja ulkokohtaista vaikutusta [- -]. Vähän pienempi määrä tunteilua ja enemmän raittiita ja hyväntuulisia otteita, niinkuin filmin alkupuolessa, niin olisi kokonaisuus ollut paljon parempi."

"Av denna ungflicksroman har Toivo Särkkä gjort en underhållande, ofta nästan elegant filmskildring", kiitti myös H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 7.4.1941). "Balen i Brunnshuset [- -] och kärlekssupén på löjtnantens lustjakt kännetecknas av en teknisk brio och ett sprakande, personligt färgat temperament, som betecknar höjdpunkten av Toivo Särkkäs regissörsgärning. - Filmens sista tredjedel blev dock onekligen en smula långdragen och stillastående i sin händelselöshet. Ett diskret bruk av saxen i detta avsnitt skulle säkerligen ytterligare bidraga till eljes rätt så goda helhetsintrycket."

Näyttelijäarvioissa oli hajontaa, mutta yleensä kallistuttiin myönteiselle puolelle O. O.:n (Olli Ohtomies, Ilta-Sanomat 7.4.1941) linjauksen mukaisesti: "Regina Linnanheimo [- -] on nimiosansa veroinen ja lisäksi hänellä on paljon hyviä tilaisuuksia käytellä silmäluomiaan osansa tulkitsemiseen. Mutta hän osaa myöskin olla reipas tyttö, joka juoksee kuin villipeura kallioilla. Viikset pukevat Tauno Paloa ja muutenkin hän suoriutuu [- -] näyttelijänotkeutta vaativasta osasta hyvin - hurmurinahan hänellä on laaja ja monipuolinen kokemus. Tällä kertaa Don Juan oli oikein miehekäs. Ester Toivonen ruhtinatar Popoffina on taas pitkästä aikaa saanut hänelle sopivan osan. Arvokkaan aatelisnaisen tulkitseminen on hänelle ilmeisesti luontaista, ja mitä kauneuteen tulee, niin sehän on jo tunnustettu melkein kaikilla mahdollisilla tavoilla [- -]."

"Tyypillinen sodanajan ahdistusta lievittävä, umpiromanttinen ja todellisuuspakoinen tuote", luonnehti Antti Lindqvist (Katso 42/1990) myöhempien aikojen perspektiivistä. "SF:n tuotantokoneisto kohensi vaatimattoman aiheen komeaksi Biedermayer-melodraamaksi, jossa puvut, tyylitietoiset lavasteet ja historialliset miljööt häikäisevät yhä silmiä", koki puolestaan Tapani Maskula (Turun Sanomat 7.10.1994). "Ajoittaisen tyhjäkäyntinsä vastapainoksi filmi räväyttää esiin epookkikohtauksia, jotka meillä lukeutuvat lajinsa nautittavimpiin saavutuksiin".

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan.

Taustaa

Elokuvan pohjana oli alkujaan Perjantai-lehdessä vuonna 1936 ilmestynyt kirjailijanimimerkki Tuulikki Kallion jatkokertomus Kaivopuiston kaunis Elsa, jonka romaaniversio ilmestyi niin ikään samana vuonna. Salanimen taakse kätkeytyi Jäger-Filmille vuodesta 1935 elokuvia ohjanneen taidemaalari Kalle Kaarnan puoliso Kaarina Kaarna, joka oli tehnyt myös elokuvakäsikirjoituksia (Työn sankarilaulu, Kuisma ja Helinä). Jälkien eksyttämiseksi kirjailijatar kävi elokuvaa koskevan kirjeenvaihtonsa T. J. Särkän kanssa salanimellään Tornion postin kautta. 19.10.1938 päivätyllä, osoitteesta Louhimo/ Kirvesmiehenkatu 2/ Vaasa -lähetetyllä kirjeellä Tuulikki Kallio oli ennättänyt tarjota Kaivopuiston kaunista Elsaa myös Suomi-Filmille. Risto Orko oli päättäväisesti torjunut idean viitaten mm. siihen, että "Helsinki on noista päivistä jo niin perusteellisesti muuttunut, että tarvittaisiin erittäin suuria lavastus- ja ym. järjestelyjä, ennen kuin kuvauksia voitaisiin edes ajatella." Orko jättää kuitenkin portin hieman raolleen lupaamalla, että "asiaa voitaisiin kenties joskus myöhemmin tarkastella uudelleen".

Regina Linnanheimon mukaan ohjaaja-käsikirjoittaja Särkkä muutti päähenkilön etunimen Reginaksi. Romaanin kolmas painos 1957 ilmestyi samalla nimellä kuin elokuvakin.

Käsikirjoitus alkaa sanoilla: "On alkukesä Herran vuonna 1853...." Kuitenkin myöhemmin samana kesänä ruhtinatar Kristine Popoffin tanssiaisten ohjelmakortissa on päivämäärä 16.8.1854. Romaani päättyy onnellisesti Reginan ja Engelbertin avioliiton kuulutuspäivään. Elokuvasovituksen lopussa Regina nähdään iäkkäänä Engelbertin hautakiven äärellä; kivessä on merkintä: † Krimillä 1854. Käsikirjoituksessa loppu on alunperin suunniteltu toisin: Krimin sodassa haavoittunut Engelbert palaa takaisin Hagalundiin kesken tanssiaisten - "Olen tullut, ja nyt jään ainiaaksi sinun luoksesi" - ja vasta tämän jälkeen siirrytään hautausmaakohtaukseen.

Kun eräitä ulkokuvausjaksoja filmattiin Ullanlinnan edustalla, Tauno Palolla oli yllään roolin edellyttämä komea Chevalier-kaartin univormunsa. Sattumalta saapui paikalle myös sotamarsalkka Mannerheim. Heidän kohtaamisestaan Palo kertoi SF-Uutisissa: "Hän pysähtyi hetkeksi, katsoi tarkasti asuani ja rypisti hieman otsaansa kuin itsekseen muistellen. Ja jatkoi kävelyään." Elisabeth von Heidemanin rooliin ajateltiin alunperin Hanna Tainia, tohtori Sahlmaniksi Vilho Ruuskasta ja Helenan rooliin Sylvia Oittista. Alastonkohtauksessa Regina Linnanheimon sijaisnäyttelijänä oli Helen Mardi. Tanssiaisjaksot kuvattiin samanaikaisesti kolmella kameralla.

Kaivopuiston kaunis Regina oli vuoden 1941 toiseksi paras yleisömenestys - edelle meni vain Kulkurin valssi. Maksaneita katsojia elokuva keräsi vuoden 1945 loppuun mennessä 683 315. Elokuva myytiin Ruotsiin ja Tanskaan ja hieman myöhemmin myös Bulgariaan. Ensimmäisenä suomalaisena elokuvana Kaivopuiston kaunis Regina osallistui Venetsian elokuvajuhlille vuonna 1941.

Kaarina Kaarnan romaanien pohjalta on tehty myös elokuvat Katariina ja Munkkiniemen kreivi (1943) sekä Suviyön salaisuus (1945).

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan.

Musiikki

1. "Alkusoitto ja Reginan juoksu 1"
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 3' 15".


2. "Mazurka"
Säv. Pekka Attinen
1) Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 25".
2) Es. Pekka Attinen, piano (playback ja off), 1' 15".
3) Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 35".


3. Regina vie leipää
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 20".


4. "Regina ruhtinattaren talossa"
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 05".


5. Ruhtinatar saapuu
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 45".


6. "Elisabethin laulu" ("Kun maa kevätasunsa saa, seesnä aukeaa kansi sinisen taivaan - -")
Säv. Pekka Attinen, san. Otto Pöyhönen
Es. Sinikka Rautiainen, laulu ja piano (playback, tunnistamaton laulajatar ja pianisti), 1' 15".


7. "Ruusujen myynti puutarhassa"
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 15".


8. "Fanfaari"
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), kahteen kertaan, yht. 0' 15".


9. "Reginan juoksu 2"
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 40".


10. Odotusmusiikki
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 05".

11 . Huvipurren salongissa
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 4' 50".


12. Viettelymusiikki
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 45".


13. Regina ja Ontrei
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 30".


14. Bergin matamin mökki
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 55".


15. Regina ja Engelbert
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 55".


16. Sotilaslähetti ratsastaa
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 05".


17. "Valssi"
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 20".


18. Kirje
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), kahteen otteeseen, yht. 1' 15".


19. "Kirkossa (preludio e fuga)"
Säv. Pekka Attinen
Urkuharmoni ja Helsingin Teatteriorkesteri (off), 10' 15".


20. Pakosuunnitelma
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), kahteen otteeseen, yht. 1' 05".


21. "Reginan pikku romanssi"
Säv. Pekka Attinen
Es. Regina Linnanheimo, piano (playback, tunnistamaton pianisti), kahteen kertaan, yht. 1' 15".


22. Tapanin tanssiaiset ja "Hautausmaalla"
Säv. Pekka Attinen
Helsingin Teatteriorkesteri (off), kahteen otteeseen, 3' 40".

Huomautuksia :
"Valssi" (nro 17) on pääaiheena Alkusoitossa (nro 1) sekä sävellyksissä Ruhtinatar saapuu (nro 5), Huvipurren salongissa (nro 11) ja Tapanin tanssiaiset (nro 22), "Mazurka" (nro 2) taas sävellyksessä "Hautausmaalla" (nro 22).

Regina vie leipää (nro 3) on sama kuin "Reginan juoksu 1" (nro 1).

"Mazurkan" (nro 2:2) aikana tanssivat Tauno Palo ja Ester Toivonen sekä erikseen Regina Linnanheimo, sitten (nro 2:3) "tanssiaisvieraat", jotka tanssivat myös "Valssin" (nro 17) ja Tapanin tanssiaisten (nro 22) aikana.

Unto Salminen viheltelee (100 %), 0' 10".

Pianonsoitonopettaja ja Regina Linnanheimo soittavat pianolla skaaloja, yht. 0' 35".

Pekka Attisen partituurista on säilynyt vain osa (lainausmerkeissä olevat nimet), muut nimet perustuvat käsikirjoitukseen.

- Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan

Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
1556
Tarkastuspäivä
04.04.1941
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
3000 m
Veroluokka
10%
Ikäraja
K
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
5
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastuspäivä
04.06.1946
Veroluokka
30 %
Ikäraja
K
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Tarkastuselin
VET
Tarkastusnumero
T-01556
Tarkastuspäivä
05.03.1990
Pituus/leikattu
2850 m
Kesto/leikattu
100'
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
1
Tarkastuttaja
Europa Vision Oy
Tarkastusnumero
T-01556
Tarkastuspäivä
15.12.1994
Formaatti
video
Pituus/leikattu
100'
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
1
Tarkastuttaja
Videofirma Makuuni
Tarkastusnumero
T-01556
Tarkastuspäivä
26.01.1995
Formaatti
video
Pituus/leikattu
100'
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
1
Tarkastuttaja
Makuuni Kuopio
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
11.12.2015
Formaatti
DVD
Perustelut
Seksi.
Kesto/leikattu
01:40:16
Ikäraja
7
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, YN-menetelmä
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
110 min
Pääsy
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
Kieli
suomi