Poikamies-pappa
Poikamiespappa (rinnakkaisnimi)
Ungkarlspappan (ruotsinkielinen nimi)
Poikamies - pappa! (työnimi)
Bachelor Papa (englanninkielinen käännösnimi)
Le Pépère vieux garçon (ranskankielinen käännösnimi)
Junggesellenvater (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Poikamies-pappa
Orvo Saarikiven ohjaama farssi Poikamiespappa (1941) perustuu Nisse Hirnin käsikirjoitukseen, jonka alkusysäyksenä on ollut tarkemmin tunnistamaton ulkomainen aihe. Helsinkiin ja Porvooseen vuoden 1941 kevääseen sijoittuvassa tarinassa boheemi taidemaalari Lasse Kimalainen (Leo Lähteenmäki) saa Australiaan muuttaneelta tädiltään miljoonaperinnön, jos hän hankkii viikon kuluessa vakituisen työpaikan, aviopuolison ja perillisen. Kaiken kukkuraksi Lassen täytyy löytää testamentti, joka ikävä kyllä katoaa hänen asuinkumppaninsa Jopin (Joel Rinne) kehystämän filmitähtitaulun sisään.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä - alkukesä 1941 - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Ensimmäinen jatkosodan aikainen kotimainen ensi-ilta keräsi sekä myötämieltä että kritiikkiä. "Poikamiespappa on kevyt, farssimainen komedia, ensimmäinen kotimainen yritys amerikkalaisten 'crazy-komedioiden' tyyliin, jossa kaikki mahdoton on luvallista", määritteli T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 30.9.1941). "Siksi kai tapahtumien yleissävy vaikuttaa sekavalta ja hyppelehtivältä, mutta eihän se kai tämänkaltaisessa komediassa niin suuresti haittaa. Pääasia on, että paljon hosutaan ja liikutaan, ja sitä tässä elokuvassa todella tehdään." "Tämäntapaiset elokuvat eivät yleensä ole olleet suomalaisen elokuvataiteen 'leipälajeja'", pohjusti S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 29.9.1941), "mutta tällä kertaa yleisöllä on niin hauskaa, että Poikamiespapan voi merkitä tämän lajin elokuvan pluspuolelle. Vauhtia on riittämiin ja monet tilanteet ovat todella näppäriä [- -]. Repliikit ovat tämäntapaisten filmien suolana ja pippurina. Niihin olisi tälläkin kertaa saanut kiinnittää enemmän huomiota kuin ilmeisesti on tehty." "Käsikirjoitus [- -] on kieltämättä vauhdikas ja sisältää monia repäiseviä käänteitä", myönsi M. L-ri. (Marja Linturi, Helsingin Sanomat 29.9.1941), "mutta myös lopen paljon kuluneita trikkejä ja tavanomaista huumoria, eritoten repliikeissä." "Handlingens tunna trådar ha icke kombinerats av någon särdeles uppfinningsrik hjärna", arvosteli H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 30.9.1941) ja jatkoi: "Men en och annan lustig glimt lyste i alla fall upp de bägge bohemynglingarnas väg till var sin flicka. [- -] Men eljes måste man nog säga att den humor som bjöds var mer krystad än festligt glad och god. Ja, ibland tyckte man att den blev rent av hjärtlös, som då de bägge friskusarna med berått mod slogo sönder bilder hos fattigt folk, utan att ett ögonblick tänka på att ersätta skadan." "Ilonpito on sallittua ja välttämätöntäkin nykyisenä aikana, mutta kotimaiseltakin elokuvalta olisi jo aika vaatia jonkinlaista itsekritiikkiä", linjasi O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 29.9.1941). "Poikamiespapan aiheesta olisi varmasti saanut pirteän ja huvittavankin elokuvan, jos aihe olisi käsitelty toisin, t.s. jos joukkoon olisi siroteltu älyä ja huumoria latteimmanlaatuisen komiikan ja pelleilyn tilalle. Varsinkin testamentin etsiminen filmitähtien kuvien takaa oli hauska keksintö ja tuntui aluksi kehittyvän näppärästi, mutta sortui sitten lopullisesti tavanomaisiin mauttomuuksiin ja mahdottomuuksiin, jotka ovat kotimaiselle elokuvalle luonteenomaisia." "Luistavuutta on ohjaaja Orvo Saarikivi kuitenkin saanut filmiin ja näyttelijäsuorituksetkin ovat kohtalaisia", jakoi O. V-hl. tunnustustakin. "Elokuvan ohjaaja Orvo Saarikivi on kiinnittänyt erikoista huomiota vauhdikkuuteen ja liikehtimisen luistavuuteen", jatkoi T. A. "Tässä häntä ovat erikoisesti avustaneet kaksi näyttelijää, joiden kohdalta Poikamiespappa on eloisa ja hauska suoritus, siksi onnistuneita ovat Jopi Rinteen ja Leo Lähteenmäen taiteilijakaverukset. Heidän esityksensä kohoaa suorastaan kansainväliseen komediatyyliin, siksi loisteliaan huoletonta ja luistavaa on heidän liikehtimisensä, elehtimisensä ja keskustelunsa." "Kömpelöä komediaa", otsikoi A-A. T. (Arja-Anneli Tuominen, Kansan Uutiset 3.11.1992) vuoden 1992 näkökulmasta ja Antti Lindqvist (Katso 45/1992) arvosteli: "Poikamiespappa on amerikkalaistyyppistä crazy-huumoria etsiskelevä teatterinmakuinen komedia, jossa on alun jälkeen kovin vähän yllättäviä käänteitä. Nisse Hirn on laatinut käsikirjoituksen aivan kuin puupalikoista: kun torni on valmis, se voidaan kaataa. Siiri Angerkosken Mamma Kompurassa ja hänen kaksoistyttärissään (Laila ja Lea Rihte) on sitä viistoa hulluutta, jonka puutteesta muu elokuva tavanomaisuuksineen kärsii." - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Poikamies-pappa perustui Nisse Hirnin käsikirjoitukseen, jonka alkusysäyksenä on ollut tarkemmin tunnistamaton ulkomainen aihe. Juonen peruskuvio - kadonneen esineen metsästäminen eri tahoilta ja sen onnellinen löytyminen tarinan päätteeksi - on toki tuttuja paljon käytetty. Arvostelijat löysivät samankaltaisuuksia mm. Suomessa 1939 nähtyyn saksalaiseen Heinz Rühmann -komediaan 13 tuolia (13 Stühle, 1938). Tarinan kesto on seitsemän päivää - huhtikuun 3. päivästä saman kuun 10. päivään 1941. Kaikki elokuvassa näkyvät filmitähtitaulut esittävät SF-elokuvien näyttelijöitä rooliasuissaan. Joel Rinteen etunimi on alkuteksteissä muodossa Jopi. Alkutekstien mainitsema Nappe, roolinimeltään Napoleon, oli oikealta nimeltään Seppo Ellenberg ja näyttelijä Toppo Elonperän vuoden ja 11 kuukauden ikäinen veljenpoika. Napella oli käsikirjoituksessa kaikkiaan 75 kuvaa. Ohjaajan mukaan "Nappe oli kiitollinen sisäänajettava'. Tosin hän ei kertaakaan harjoiteltaessa ja kuvattaessa tehnyt samaa kohtausta kahta kertaa samalla tavalla, ja piti täten ohjaajaansa pienoisen epävarmuudentunteen vallassa." Elokuva oli ensimmäinen, johon Toivo Kärki sävelsi musiikkia - Perheen mustaan lampaaseen talvella 1941 hän oli vain sovittanut musiikin. Ulkokuvien osuus tarinassa on vähäinen. Ensi-iltaa suunniteltiin alunperin vapunaatoksi 1941, mutta kuvausten pitkittyminen siirsi valmistumista. Poikamies-pappa aloitti elokuvateatterikerroksensa syyskuun lopussa 1941, ensimmäisenä kotimaisena elokuvana jatkosodan puhkeamisen jälkeen: ensi-iltojen välissä oli viiden kuukauden tauko. Poikamies-papan ensiesitys oli 28.9.1941 myös Hämeenlinnassa ja Kotkassa. Yleisömenestys oli jonkin verran vuoden keskitasoa heikompi. Vuoden 1945 loppuun mennessä elokuva keräsi 398 192 katsojaa, joista aikuisia 304 776 sekä lapsia ja alennuslippulaisia 93 416. - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkusoitto Säv. Olavi Karu ja Toivo Kärki Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 40". 2. Airs Bohémiens / Zigeunerweisen / Mustalaislauluja (Mustalaiseks' olen syntynyt) ("Miksi hamstraat multa kysytään - -"), opus 20 Säv. Pablo de Sarasate, san. elokuvassa Nisse Hirn Es. Annakaarina, laulu (100 %), 1' 00". 3. Tuoll' on mun kultani Säv. ja san. trad. 1) Es. Annakaarina, laulu (100 %), 0' 10". 2) Es. Joel Rinne, laulu (100 %), 0' 05". 4. Elon mainingit / Jääkärin laulu Säv. Sam Sihvo, san. Aarne Sihvo Es. Leo Lähteenmäki, laulu (100 %), 0' 05". 5. Loppusoitto Säv. Olavi Karu ja Toivo Kärki Helsingin Teatteriorkesteri (off), 0' 55". Huomautuksia: Joel Rinne viheltelee ja laulaa "äitini oli kirvesmies - -" (100 %), kahteen otteeseen, yht. 0' 45". Aatu Talanne improvisoi flyygelillä (playback, tunnistamaton pianisti), kahteen otteeseen, yht. 1' 05". Leo Lähteenmäki laulaa lapselle omin sanoin (100 %), 0' 10". - Suomen kansallisfilmografia 2:n (1995) mukaan |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|