On toukokuu 1941. Suomisen perheen äiti on lähdössä vaarin luokse Hämeenlinnaan mukanaan hinkuyskää potevat kaksoset Matti ja Marja, joille pikkukaupungin ympäristö on terveellisempi. Äiti lähettää Ollin asialle Pasilaan, missä poika uutta pyöräänsä innokkaasti kokeillessaan tulee ajaneeksi pikkutytön päälle. Muu perhe saattaa äidin ja kaksoset junalle, mutta Olli on levoton tytön kohtalosta: illalla hän riitelee Pipsan kanssa, ei tahdo saada unta ja odottaa postiluukun vieressä torkkuen aamulehteä. Hän myöhästyy koulusta ja käyttäytyy niin että saa samana päivänä kolme päiväkirjamuistutusta.

Koulun jälkeen Olli pyöräilee Pasilaan ja kuulee loukkaantuneen Hilkka-tytön veljeltä Jaskalta, että tyttö on sairaalassa, mutta hänellä ei ole hätää. Jaska uhkaa ensin antaa Ollille selkäsaunan, mutta pian pojat ystävystyvät ja Olli tutustuu myös perheen isään ja äitiin - niin ikään Suomisia sukunimeltään. Isä on maalari ja talvisodan veteraani, Jaska työskentelee juoksupoikana konttorissa.

Pipsa ehdottaa, että Olli ostaisi lahjan Hilkalle. Heidän säästörahansa eivät riitä, mutta Olli onnistuu lainaamaan sata markkaa sisarensa Elinan sulhaselta Lasselta; Lassen soittaessa Elinalle Olli pihistää muutamia patruunoita sivupöydältä. Lelukaupassa Olli ja Pipsa päätyvät ostamaan varojensa mukaisen nuken, jonka Olli vie iloisena yllätyksenä Hilkalle sairaalaan.

Koulun lukukausi lähenee loppuaan: korjatakseen laiminlyöntinsä Olli aikoo pitää hyvin valmistellun esitelmän aseiden kehityksestä. Havaintoaineistoksi hän on valmistanut pommin käyttäen Lasselta pihistämiensä patruunoiden ruutia: pommi räjähtää luokassa kesken esitelmän ja Olli joutuu rehtorin puhutteluun. Tämä uhkaa ankaralla rangaistuksella ja aikoo kutsua Ollin isän puheilleen.

Olli pelästyy seurauksia ja suostuu Jaskan ehdotukseen, että he karkaisivat kotoaan ja pyöräilisivät Savijärven raivausleirille, Hämeenlinnan taakse. Olli lähtee keskellä yötä ja jättää isälleen kirjeen, jossa sanoo ryhtyvänsä "miesten töihin". Isä soittaa rehtorille, joka kertoo Ollin edesottamuksista koulussa. Ollin uudesta ystävästä tietävä Pipsa tarttuu toimeen ja käy Jaskan vanhempien luona, jolloin paljastuu, että Jaska on unohtanut toimittaa 30 000 markkaa sisältävän kirjekuoren vakuutusyhtiö Pohjolaan ja että johtaja on jo uhkaillut Jaskan vanhempia poliisilla.

Tällä välin pojat ovat ehtineet Hämeenlinnan lähistölle. Jaska löytää repustaan unohtamansa rahakirjeen, jonka pojat päättävät jättää Ollin äidille ja vaarille edelleen toimitettavaksi. Olli vie kirjeen pihalla nukkuvien kaksosten vaunuihin, mistä hajamielinen vaari löytää sen ja panee lehtensä väliin. Äidillä on aavistus siitä, että Olli on ollut lähistöllä, ja hän soittaa kotiin: hänelle ei kuitenkaan kerrota tilanteesta, jota isä pohtii parhaillaan yhdessä Jaskan vanhempien kanssa. Jaskan isä muistaa pojan puhuneen Savijärven leiristä, jolloin Pipsa ryhtyy toimiin: hän käy lainaamassa Lasselta rahaa ja matkustaa junalla Hämeenlinnaan. Kun Lasse kertoo Elinalle lainanneensa rahaa molemmille lapsille, Elina suuttuu ja jättää miehen yksin kesken maaottelumarssin harjoituksen.

Nälkä alkaa vaivata karkulaisia: he poikkeavat ruokalaan, mutta eivät saa ostetuksi syötävää ilman leipäkortteja. He pelästyvät radiossa luettavaa etsintäkuulutusta, joka kuitenkaan ei koske heitä, ja pakenevat suinpäin kahvilasta. Nähdessään kuivuvaa pyykkiä Jaska keksii, että Ollin on naamioiduttava tytöksi, ja kiinnittää pyykkinarulle pari seteliä vastikkeeksi. He käyvät kysymässä ja saavat työtä Mattilan talossa: Olli lapsenvahtina, Jaska viljasäkkien kuljettajana.

Tällä välin Pipsa tiedustelee poikia turhaan Savijärven leirillä. Hänelle neuvotaan yösija Mattilan talosta ja matkalla hän kohtaa asialtaan palaavan, hevosella ajavan Jaskan, jota hän ei tunne ulkonäöltä. Perillä Pipsa tunnistaa pakoilevan tytön Olliksi: pojat karkaavat pyörillään, orpo evakkovauva korissa Ollin tavaratelineellä. Pipsa ajaa heitä takaa hevosella ratsastaen ja tavoittaa heidät. Pojat kuulevat kadonneesta rahakirjeestä ja päättävät järjestää asian kuntoon.

Pipsa saa kyydin Hämeenlinnaan nimismieheltä, jolle Mattilan isäntä on ilmoittanut lapsen ja hevosen katoamisesta. Pojat eksyttävät heitä takaa-ajavan poliisin ja päätyvät salamatkustajiksi samaan junaan, jolla Pipsa, äiti ja kaksoset palaavat Helsinkiin. Kirjekuorta on etsitty turhaan vaarin luota; Pipsa on ottanut matkalukemiseksi joitakin lehtiä, jotka putoavat hänen kainalostaan Helsingin asemasillalle; asemamies komentaa Ollin ja Jaskan korjaamaan lehdet mukaansa.

Pojat palaavat kotiin keittiönoven kautta. He jättävät tavaransa sekä lapsen korissaan keittiöön ja saavat vanhemmiltaan odotetun läksytyksen. Hilda siirtää poikien tuomat lehdet vauvankoriin, josta Pipsa yleiseksi riemuksi löytää etsityn kuoren rahoineen. "Näin se palkitsi sen, että me sen pelastimme", Pipsa sanoo tarkoittaen orpovauvaa. Jaska selvittää asiat johtajansa, Olli rehtorin kanssa. Uudesta käänteestä tietämätön Lasse näkee pojat kaupungilla ja saadakseen Elinan leppymään tuo pojat autokyydillä kotiin. Molemmat perheet kokoontuvat yhteiseen kahvipöytään: Jaskan äiti haluaa orpolapsen samanikäisenä kuolleen vauvansa tilalle, pojat päätetään lähettää kesäksi leirille. Lasse ja Elina tekevät sovinnon ja suutelevat eteisessä. "Kun loppu on hyvin, kaikki on hyvin", sanoo äiti. "Eläköön Suomiset!", huutaa Olli.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.