Ballaadi
Ballad (ruotsinkielinen nimi)
Kvinden han elskede (tanskankielinen nimi)
Ballad (englanninkielinen käännösnimi)
Ballade (ranskankielinen käännösnimi)
Die Ballade (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Ballaadi
Toivo Särkän ohjaama ja Erik Dahlbergin käsikirjoittama taiteilijaelokuva Ballaadi (1944) on kuvitteellinen kertomus ensimmäisen suomalaisen oopperan, Kaarle-kuninkaan metsästyksen taustasta ja syntyvaiheista vuosina 1851-52. Kirjailija Zacharias Topeliuksen (Arvi Tuomi) pyynnöstä Fredrik Pacius (Thure Bahne) ryhtyy säveltämään oopperaa, johon hän saa innoituksen kesäisellä kävelyretkellä Espoon Backaksessa. Mies ihastuu Ebba Dunckertiin (Maaria Eira), joka laulaa järven rannalla kuin satakieli nuoresta merenneidosta. Naimisissa olevan Paciuksen hullaantuminen aiheuttaa skandaalin Helsingin seurapiireissä.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä - syksy 1943 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
SF:n 10-vuotisjuhlaelokuva sai arvostelijoilta myötämieltä "kulttuuri- ja taide-elokuvana" ja herätti vertailuja Runon kuninkaaseen ja muuttolintuun, joka O. V-hl:n (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 13.3.1944) mukaan säilyttäää "yhä kärkiasemansa, mutta silti Ballaadikin on merkittävä taidefilmi, ennen kaikkea ensimmäinen varsinainen kotimainen musiikkielokuva". "On ilahduttavaa, että kotimainen filmituotanto ryhtyy käsittelemään kulttuurihistoriallisia aiheita", kiteytti O. V-hl arvionsa. "Vaikka Ballaadissa kieltämättä on koko joukko vikoja ja heikkouksia, antaa ne mielellään anteeksi itse pääaiheen ja esityksen hyvän yleistason johdosta." "Men någon konstnärlig jämförelse med Runebergfilmen tål den inte, trots många förtjänster", katsoi myös H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 14.2.1944). "Regin hade klokt undvikit allt det sackarinsöta som motivet direkt inbjuder till [- -] och relaterade den sentimentala lilla gammelmansförälskelsen överskådligt, klart och underhållande. Sitt bästa gav Toivo Särkkäs regi som vanligt i de yttre bravurscenerna [- -]". "Kokonaisuudessaan viehättävää nähtävää, täynnä kimmeltävää romantiikkaa", luonnehti S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 14.2.1944). "Viime vuosisadan puolivälin miljöö valotetaan monin herkullisin yksityiskohdin, joista parhaimpia on kapakkakohtaus kunnianosoituksineen sävelten mestarille Paciukselle. Ohjauksen erikoisuutena ovat lisäksi monet rohkeat ylimenot - väliin liiankin yllätykselliset - jotka pitävät yllä vauhtia." Käsikirjoittaja sai kiitosta aiheen valinnastaan, mutta ei vuoropuhelustaan tai psykologisesta silmästään. "Elokuva olisi arvossaan voittanut paljon, jos käsikirjoitus olisi ollut psykologisessa mielessä huolitellumpaa ja johdonmukaisempaa työtä. Alku vaikuttaa kömpelöltä ja lapsellisen sovinnaiselta tällaisen elokuvan ollessa kysymyksessä. Dialogi ei myöskään ole erityisen kehuttava, tekeepä paikoitellen liiaksi diletanttimaisen vaikutuksen. Onpa ritarilliseksi tunnettu Zacharias Topelius pantu elokuvan alkupuolella puhumaan kerrassaan tahdittomasti Paciuksen uskollisen aviopuolison läsnäollessa. Sellaiset vuorosanat sellaisessa tilanteessa eivät totisesti anna kaunista kuvaa arvon setä Topeliuksesta", totesi T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 15.2.1944). S. S. kiitti Dahlbergia "kulttuuriaiheen" löytämisestä ja elävöittämisestä", P. T-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 16.2.1944) "siitä syvästä uutteruudesta, jolla hän kaikesta päättäen on tutustunut lähdekirjoihin muovatessaan käsikirjoituksensa miljöökuvausta, sekä siitä soveliaasta hellävaraisuudesta, jolla hän on vanhenevan säveltäjän runollisen rakkaustarinan esittänyt". "Sen sijaan ei käsikirjoitusta voi juuri kiittää kokonaismuotoilun eikä etenkään repliikkien puolesta", jatkoi P. T-vi. "Viimeksimainitut olisi käsittääkseni sopinut jättää jonkun sellaisen huoleksi, joka olisi saanut niihin, paitsi luontevaa suomen puhekieltä, myös kaunista rytmikkyyttä, joka olisi täydentänyt kaunista kokonaisuutta." Yksimielisiä oltiin siitä, että "musiikillisesti siis Ballaadi on korkealuokkainen elokuva" (O. V-hl). Uudessa Suomessa J. K. (14.2.1944) arvioi musiikkia erillisessä artikkelissa: "Elokuvan musiikki, jonka on vaivattomaan tapaansa järjestänyt ja osaksi säveltänytkin N.-E. Fougstedt, on kauniisti romanttista ja helposti ymmärrettävää. Paciuksen sävelkielen vuolas melodia ja puhdas runollisuus liittyy onnistuneella tavalla niihin kulttuurikuviin, jotka lähes sata vuotta takaperin tapahtuneina ja nyt valkokankaan välittäminä joutuvat nähtäviksemme. Elokuvan musikaalisesti parhaita kohtauksia on se hauska ravintolakuva, jossa nuoret ylioppilaat kajahuttelevat soinnukasta lauluaan itsensä Cygnaeuksen, Paciuksen, Snellmanin ja Topeliuksen seurassa. Mielenkiintoista on myös seurata juhlailtaa komeine konsertteineen ja oopperan Kaarle kuninkaan metsästys ensi-iltaa, joissa kohtauksissa kuitenkin sekä mestari Paciuksen että erään tuntemattoman kapellimestarin perin kömpelö ja avuton johtajataito herättää katselijassa suoranaista hilpeyttä." Kummallekin pääosanesittäjälle elokuva koettiin voitoksi. "On suorastaan yllättävää, että tämä operettien sankareina tunnustusta saanut oopperalaulaja on saattanut sellaisella antaumuksella syventyä näin vaativaan ja vaikeaan luonnetulkintaan", kirjoitti T. A. Thure Bahnesta, jonka Pacius tekee hänen mukaansa "ehyen, miellyttävän ja arvokkaan vaikutuksen". "Historiallisen henkilökuvan luominen on näyttelijälle aina vaikea tehtävä ja edellyttää tavallista suurempaa syventymistä ja eläytymistä osaan", pohti S. S. "Thure Bahne on siinä suhteessa lunastanut laakerinsa. Niinikään Maaria Eira [- -] osoittaa uuden puolen lahjoistaan. Harvoin näkee niin luontevaa, välitöntä ja valmista ensiesiintymistä kuin hänen on Ballaadissa." "Hän laulaa todellakin kuin satakieli", ihasteli T. A., "ja hänen kasvoissaan ja koko olemuksessaan on jotain niin raikasta ja virkistävää, ettei toivo muuta kuin sitä, ettei se kaikki vain olisi nopeasti haihtuvaa. Perusteellisempi harjaantuminen näyttelemiseen takaa myös luonnollisestikin tulevaisuudessa enemmän miimillistä vivahdusrikkautta kuin mitä nyt oli havaittavissa." - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Ballaadi, SF:n toinen 10-vuotisjuhlavuoden elokuva, pohjautui Erik Dahlbergin alkuperäiskäsikirjoitukseen ja sen aiheena oli kuvitteellinen kertomus ensimmäisen suomalaisen oopperan, Fredrik Paciuksen säveltämän kolminäytöksisen Kaarle-kuninkaan metsästyksen (1852) taustasta ja syntyvaiheista. Elokuvan alkuteksteissä todetaan: "Tämä tapahtumasarja Fredrik Paciuksen elämästä ei kaikilta osiltaan vastaa todellisuutta. Olemme vain tahtoneet kunnioittaa sen miehen muistoa, joka kerran opetti Suomen kansan sävelin ilmaisemaan ilonsa ja surunsa, joka usein sai uhrata kalleimmat unelmansa yhteiseksi hyväksi - kunnioittaa miestä, joka tuli maahamme muukalaisena, mutta josta tuli yksi meistä, ennenkuin hän lähti luotamme." Elokuva on kirjoitettu tapahtuvaksi kesällä 1851 Espoon Backaksessa ja Träskändan kartanossa sekä syksyllä 1851 ja seuraavana keväänä Helsingissä. Tarinaan liittyy sekä prologi että epilogi, jotka tapahtuvat Kaisaniemen puistossa Helsingissä keväällä 1943. Ylipitkäksi osoittautunutta tarinaa jouduttiin leikkausvaiheessa tuntuvasti lyhentämään - mm. koko Träskändassa tapahtuva Aurora Karamzinin syntymäpäiväjuhlajakso jätettiin pois. Käsikirjoituksen edellyttämä katkelma Verdin La Traviata-oopperasta on vaihdettu aariaan Rossinin Sevillan parturista. Aurora Karamzinin roolissa olisi nähty Hanna Taini, mutta näin ollen hänen viimeiseksi elokuvakseen jäi Onni pyörii (1942). Thure Bahne esitti Fredrik Paciusta, jonka saksalaista syntyperää käsikirjoitus korostaa sinne tänne sirotelluin saksankielisin sanonnoin. Naispääosaan Ebba Dunckertiksi kiinnitettiin 19-vuotias Maaria Eira ensimmäiseen elokuvarooliinsa - jo kolme vuotta aikaisemmin häntä oli koekuvattu Ketunhäntä kainalossa -elokuvaa varten. Maaria Eira on viulutaiteilija Yrjö Suomalaisen tytär ja pilapiirtäjä Kari Suomalainen on hänen vanhempi veljensä. Maaria Eira esiintyi myöhemmin mm. musiikkielokuvassa Mä oksalla ylimmällä sekä Onnelliset 1954. Loppukohtauksia varten rakennettiin Helsingin Messuhalliin 1850-luvun teatteri-interiööri näyttämöineen ja katsomoineen. Näiden jaksojen kuvauksissa käytettiin myös nostokraanaa. Epookin edellyttämät, runsaasti kangasta vaativat puvut voitiin valmistaa SF:n pukuneulomossa turvautumalla kangaspakkoihin, jotka yhtiö oli syksyllä 1940 ehtinyt hankkia silloin suunnitteilla ollutta, mutta toteutumatta jäänyttä Kaarina Maununtytärtä varten. Erik Dahlbergin aiheista ja käsikirjoituksista tehtiin viisi elokuvaa: Ballaadin lisäksi Yövartija vain... (1940), Erehtyneet sydämet (1944), Rakkautensa uhri (1945) ja Mä oksalla ylimmällä (1954). Ballaadin yleisömenestys oli yhdeksän suurimman kaupungin teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1944 keskitasoa. Sen ensi-iltaviikkoja Helsingissä häiritsivät helmikuun 1944 suurpommitukset. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkusoitto Säv. Nils-Eric Fougstedt Helsingin Teatteriorkesteri (off), 3' 35". 2. "Apollon pojat" Säv. ja san. tuntematon Es. Veikko Itkonen, Teijo Joutsela, Arvo Kuusla ja Risto Veste (playback, mieslaulajat), 0' 45". 3. "Koraali" Säv. Fredrik Pacius Es. Thure Bahne, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 0' 50". 4. Nun reit' ich nach der Mühle / Nyt myllylle mä lähden laulusarjasta 20 Kinderlieder Säv. Fredrik Pacius, san. ja suom. tuntematon Es. Thure Bahne, laulu ja piano (playback, pianosäestys), 0' 30". 5. Der Lindenbaum / Lehmus laulusarjasta Winterreise / Talvinen matka, opus 89 Säv. Franz Schubert, san. Wilhelm Müller Es. Toini Vartiainen, laulu ja piano (playback, pianosäestys), 0' 30". 6. Sången / Laulu Säv. Fredrik Pacius, san. tuntematon Es. Maaria Eira, laulu ja piano (playback, pianosäestys), 0' 25". 7. Ballad / Ballaadi ("Och hafvets unga tärna - - " / "Ja nuori merenneito - -") oopperasta Kung Karls jakt / Kaarle-kuninkaan metsästys Säv. Fredrik Pacius, san. Zacharias Topelius, suom. Jalmari Finne, sov. Nils-Eric Fougstedt 1) Es. Maaria Eira, laulu (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 1' 55". 2) Es. Thure Bahne, hyräily ja piano (playback, pianosäestys), 0' 15". 3) Es. Thure Bahne, piano (playback, tunnistamaton pianisti), kahteen kertaan, yht. 0' 45". 4) Es. Maaria Eira, laulu ja Thure Bahne, piano (playback, pianosäestys), 2' 00". 5) Es. Sointu Kouvo, laulu ja orkesteri (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), kahteen kertaan, yht. 1' 50". 6) Es. Maaria Eira, laulu ja piano (playback, pianosäestys), 0' 40". Levytys: Maaria Eira ja Rytmi-Orkesteri; Rytmi B 2042, 1943. Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039, 2012. 8. Die Forelle / Forelli Säv. Franz Schubert, san. Christian Schubart Es. Toini Vartiainen, hyräily ja piano (playback, pianosäestys), 0' 10". 9. "Larghetto" Säv. Fredrik Pacius, sov. Nils-Eric Fougstedt Es. kaksi viulistia ja pianisti (playback), kahteen kertaan, yht. 1' 20". 10. Jägarekör / Metsästäjäinkuoro ("Hallå! i den villande gröna mark - -" / "Haloo! kautta synkeän metsämaan - -") oopperasta Kung Karls jakt / Kaarle-kuninkaan metsästys Säv. Fredrik Pacius, san. Zacharias Topelius, suom. Jalmari Finne Es. "metsästäjät", laulu ja tunnistamaton pianisti (playback, mieskuoro, pianosäestys), 1' 40". 11. Wiegenlied / Kehtolaulu ("Allés still in süsser Ruh, drum mein Kind, so schlaf auch du! - -" / "Maass' on rauha suloinen, nuku myös sa lapsonen - -") Säv. Fredrik Pacius, san. Heinrich Hoffman von Fallersleben, suom. tuntematon Es. "ylioppilaat", laulu (playback, mieslaulajat), 1' 20". 12. Trinklied / Juomalaulu ("Guckt nicht in Wasserquellen, ihr lustigen Gesellen - -" / "Ei veteen lähtehellä saa veikot tirkistellä - -") Säv. Fredrik Pacius, san. Wilhelm Müller, suom. Roine Rikhard Ryynänen Es. "ylioppilaat", laulu (playback, mieslaulajat), 1' 00". 13. Drycksvisa / Juomalaulu ("Drick, njut, älska och dröm! - -" / "Juo, nauti, haavehet luo! - -") oopperasta Kung Karls jakt / Kaarle-kuninkaan metsästys Säv. Fredrik Pacius, san. Zacharias Topelius, suom. Jalmari Finne Es. Esko Vettenranta, laulu ja kitara (playback), 0' 50". 14. Venetsialainen kehtolaulu Säv. ja san. trad. italialainen, sov. Nils-Eric Fougstedt Es. Maaria Eira, laulu sekä orkesteri (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 2' 30". 15. Viulukonsertto Säv. tunnistamaton Es. Thure Bahne, viulu sekä orkesteri (playback, tunnistamaton viulisti ja Helsingin Teatteriorkesteri), 0' 50". 16. Una voce poco fá, aaria oopperasta Il barbiere di Siviglia / Sevillan parturi Säv. Gioacchino Rossini, san. Cesare Sterbini Beaumarchaisin aiheen mukaan Es. Maaria Eira, laulu sekä orkesteri (playback, Helsingin Teatteriorkesterin säestys), 4' 50". 17. Fanfaari Säv. Nils-Eric Fougstedt Es. orkesteri (playback, Helsingin Teatteriorkesteri), 0' 10". 18. Vanha tanssi 1 Säv. Nils-Eric Fougstedt Es. orkesteri (playback, Helsingin Teatteriorkesteri), 1' 55". 19. Vanha tanssi 2 (valssi) Säv. Nils-Eric Fougstedt Es. orkesteri (playback, Helsingin Teatteriorkesteri), 1' 50". 20. Vanha tanssi 3 Säv. Nils-Eric Fougstedt Es. orkesteri (playback, Helsingin Teatteriorkesteri), 0' 25". 21. Satumusiikki Säv. Nils-Eric Fougstedt Helsingin Teatteriorkesteri (off), 2' 25". 22. Alkusoitto oopperaan Kung Karls jakt / Kaarle-kuninkaan metsästys Säv. Fredrik Pacius Es. orkesteri (playback ja off, Helsingin Teatteriorkesteri), 2' 40". 23. Ensimmäisen näytöksen loppumusiikki oopperasta Kung Karls jakt / Kaarle-kuninkaan metsästys Säv. Fredrik Pacius Es. orkesteri (playback, Helsingin Teatteriorkesteri), 0' 15". 24. Hymn / Hymn till Finland / Hymni / Hymni Suomelle ("Och ila vi bort från Finlands strand - -" / "Nyt kauaksi Suomi jäädä saa - -"), loppukohtaus oopperasta Kung Karls jakt / Kaarle-kuninkaan metsästys Säv. Fredrik Pacius, san. Zacharias Topelius, suom. Jalmari Finne Es. "näyttelijät", laulu ja orkesteri (playback, sekakuoro ja Helsingin Teatteriorkesteri), 4' 00". Levytys: Loppukohtaus oopperasta Kaarle-kuninkaan metsästys. Helsingin Torvisoittokunta, joht. A. Apostol; Gramophone 80366 tai 280194, Odeon 5E 04834269, 1912. Huomautuksia: Alkusoiton (nro 1) yhtenä aiheena on Ballaadi (nro 7). Nils-Eric Fougstedt on säveltänyt Venetsialaisen kehtolaulun (nro 14) koloratuurikuviot. Vanhojen tanssien (nrot 18, 19 ja 20) aikana "juhlavieraat" tanssivat. Thure Bahne improvisoi pianolla (playback, tunnistamaton pianisti), 0' 20". Hymnin (nro 24) alussa "kuningas" lausuu libreton tekstiä. Elokuvan loppumusiikki on sovitettu Kaarle-kuninkaan metsästys -oopperan musiikista, Helsingin Teatteriorkesteri (off), 1' 05". Elokuvan solistikuoron avustajana oli soolokvartetti Kollegerna, johon kuuluivat Erik Lindholm ( 1. tenori), Herrick Arvidson ( 2. tenori), Valdemar Helén ( 1. basso) ja Arne Thule ( 2. basso). - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|