Sellaisena kuin sinä minut halusit
Sådan du ville ha mig (ruotsinkielinen nimi)
Vägen utför (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
The Way You Wanted Me (englanninkielinen nimi)
C’est ainsi que tu me voulais (ranskankielinen nimi)
Come tu mi vuoi (italiankielinen nimi)
Som Mænd vil ha' mig (tanskankielinen nimi)
Synnin risti (työnimi)
So wie Du mich begehrtest (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Sellaisena kuin sinä minut halusit
Teuvo Tulion ohjaama ja Filmimiehen (Nisse Hirn) käsikirjoittama melodraama Sellaisena kuin sinä minut halusit (1944) perustuu Ahti H. Einolan aiheeseen. Viaton saaristolaistyttö Maija (Marie-Louise Fock) rakastaa merimies Aarnea (Ture Ara), joka isänsä painostuksesta hylkää tytön. Jätetty nuori nainen lähtee kaupunkiin ja saa paikan tohtorinna Holmbergin (Annie Sundman) palvelijattarena. Perheen lääkäriksi opiskeleva poika Erkki (Kunto Karapää) rakastuu kauniiseen sisäkköön, jota tohtorinna ei hyväksy miniäksi. Raskaana oleva Maija jää työttömäksi ja ajautuu ilotytöksi. Tulio teki elokuvasta samanaikaisesti myös ruotsinkielisen version Sådan du ville ha mig (1944).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
12 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä 1943 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Selvä kaksijakoisuus hallitsi Tulion ensimmäisen sodanjälkeisen elokuvan vastaanottoa: kaikki arvostelijat moittivat käsikirjoitusta ja vuoropuhelua, mutta ylistivät kuvallista toteutusta. "Sellaisena kuin sinä minut halusit on käsikirjoituksensa puolesta heikoin Tulion tähänastisista tuotteista, filmaattisen kuvauksensa puolesta se taasen kuuluu hänen parhaimpiin tuotteisiinsa", kärjisti T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 21.10.1944) yleisen mielipiteen. "Sanottakoon heti aluksi, ettei itse aihe ole millään tavoin uusi, päinvastoin se on hyvinkin kulunut tarina [- -]", säesti S. S. (Salama Simonen, Uusi Suomi 16.10.1944). "Tapahtumien psykologinen tausta tuntuu toisinaan suorastaan uskomattomalta ja dialogi on kömpelöä ja pitkäveteistä. Ja kuitenkin tästä huolimatta katsoja on valmis tunnustamaan nähneensä kerrankin taas todellisen filmin, joka nimenomaan filmaattisessa mielessä edustaa korkeata luokkaa." "Tarina sinänsä on tavanomainen, repliikit kömpelöhköjä ja ylipäätään liian pitkiä ja psykologinen tausta jää useimmiten varsin epämääräisesti valotetuksi", myönsi myös P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 19.10.1944) ja jatkoi: "Mutta arvosteltaessa elokuvaa elokuvana, nimenomaan tarkastellessamme, miten siinä tekijä sanottavansa esittää, miten hän hallitsee filmin omaa kieltä, päädymme tunnustamaan, että tämä Tulion työ on korkeinta luokkaa, mitä meillä kotimaassa on aikoihin tehty [- -]. Ohjaaja toteuttaa siinä näkemyksensä kameran avulla niin kauniisti, ehosti ja puhuvasti kuin vain rikkaalla mielikuvituksella, filmaattisesti näkevällä silmällä, kavahtamattomalla uskalluksella, väsymättömällä kokeiluvireellä ja teknillisilläkin avuilla armoitettu filmimies voi tehdä." Det är länge sedan en så egenartad och fascinerande inhemsk film gått över vita duken här som Sådan du ville ha mig", aloitti H. K. (Hans Kutter, Hufvudstadsbladet 19.10.1944). "Fascinerande både genom sina förtjänster och sina fel, ty den värld den för oss in i är helt och hållet i både gott och ont regissörens egen. Teuvo Tulio är något av en vildfågel i våra tama filmpark, han har lärt mycket av fransk film och än mera av tjeckisk, det är en sällsam rent sinnlig glöd över hans bildsviter med deras mättade varma mörker och skimrande vita färgtoner." "Sellaisena kuin sinä minut halusit on sataprosenttisen filmillinen teos", kirjoitti Raoul af Hällström Suomen Kuvalehdessä (43/1944), "se on suunniteltu ja luotu elokuvana, siinä on kuvarytmiä, vapautunutta liikkuvaisuutta. Ohjaaja ja kamera ovat yhtä, he tuntevat yhdessä ja näkevät asioita yhdessä. Teuvo Tuliolla on harvinaisen suuressa määrin aitoa kuvafantasiaa. Hän saa myöskin elokuviinsa kosolti raisua temperamenttia, elämänkylläisyyttä, vinhaa ilmeikkyyttä. Mistään litteräärisestä pohjasta tai psykologisesta hienovaraisuudesta hän ei näy paljonkaan välittävän." "Tulio on rajussa luomisvoimassaan halunnut luoda myöskin uuden filminäyttelijättären", Hällström jatkoi ylistystään. "Hän on Marie-Louise Fock. Hehkeä, tuore, nuoruuden kukkeutta uhoava tyttö, jonka silmät kiiltävät kauriin tavoin, huulet unelmoivat kosteina ja houkuttelevina, koko olemuksessa on hillittyä aisti-iloa. Hän liikkuu ja näyttelee unissakävijän vaistomaisella varmuudella. En tiedä, onko tyttö lahjakas, en tiedä mitä hän olisi muitten ohjaajien käsissä, mutta Tulion muovailemana hän on erinomaisen filmillinen ilmestys." Muutkin pitivät ensiesiintymistä onnistuneena, lukuunottamatta replikointia. "Marie-Louise Fock pääosassa näyttää olevan kuin vahaa ohjaajan käsissä", kirjoitti P. Ta-vi, "ja pääsee hänen hallitsevan otteensa alaisena sellaiseen herkkään ja vaikuttavaan ilmaisuun, ettei sen vertaista meillä liene elokuvassa ensikertalaisen kohdalla useasti tavattu. Hänen Maijansa on niin ehyt, ettei sen suhteen enää voi puhua näyttelemisestä - paitsi paikoin varsin avuttomassa replikoinnissa - vaan osa on luotu ilmeisesti todellisessa tuskassa ja piinassa eläen." 1980-luvun tv-esityksen yhteydessä suhtautuminen oli yhä kaksijakoista, mutta nyt elokuvassa nähtiin melodraaman ja campin arvoja. "Sellaisena kuin sinä minut halusit on kaiken kaikkiaan varsin huono elokuva", kirjoitti Markku Tuuli (Katso 3/1982), "sillä sen tarina ylidramaattisine käänteineen ja paatosta tihkuvine tapahtumineen on niin yliampuva, että juttua on mahdoton ottaa vakavasti. Mutta näin neljäkymmentä vuotta myöhemmin elokuvan melodraama on saanut uutta camp-hohtoa, etenkin kun Tulion näkemys on todella komea [- -]. Elokuva liioittelee joka sekunti, mutta tässä liioittelussa on vastustamatonta hohtoa. Kyse ei ole naurettavuudesta, vaan raamatullisesta syntiinlankeemuksesta, jonka Tulio on toteuttanut pohjia myöten melodraaman lakeja kouraisten." - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Sellaisena kuin sinä minut halusit oli Teuvo Tulion ensimmäinen ohjaustyö sitten kesällä 1939 kuvatun ja syyskuussa 1940 ensi -iltansa saaneen Unelma karjamajalla -elokuvan. Tulio oli tosin keväällä 1941 aloittanut uuden aiheen kuvaustyöt Kille (Kaarlo) Oksasen kanssa, mutta elokuva jäi keskeneräiseksi, kun Oksanen jatkosodan puhjettua joutui rintamalle ja kaatui lokakuussa 1941. Työtä ei koskaan saatettu valmiiksi. Myös Tulio sai jatkosodan alkaessa komennuksen rintamalle TK-kuvaajaksi, ja kesti parisen vuotta, ennen kuin hän jälleen saattoi käydä käsiksi uuteen näytelmäelokuvaan. Ahti H. Einolan "elokuvakertomuksen" pohjalta Tulio tilasi varsinaisen kuvauskäsikirjoituksen nimimerkki Filmimieheltä (Nisse Hirn) ja teki siihen myös omia muutoksia, joita Einola yleisönosastonkirjoituksessaan 22.10.1944 Suomen Sosialidemokraatissa ankarasti arvosteli. Elokuvan nimen Tulio kertoo ottaneensa Johannes Linnankosken romaanista Laulu tulipunaisesta kukasta, josta hän oli tehnyt elokuvan vuonna 1938 - Olavi tapaa Gasellin kaupungin ilotalossa ja tyttö sanoo: "Tässä minä nyt olen. Sellaisena kuin sinä minut halusit." Ruotsissa 1943 tehdyllä elokuvalla Som du vill ha mej (ohjaus Gösta Cederlund), jonka pohjana oli norjalaisen Alexander Brinchmannin huvinäytelmä Karusell, ei liene ollut vaikutusta Tulion elokuvan nimenvalintaan. Cederlundin elokuvaa ei tuotu Suomeen. Ulkokuvat otettiin kesällä 1943, mutta esityskuntoonsa elokuva valmistui vasta vuotta myöhemmin, ja kesän 1944 tapahtumat siirsivät sen ensi-iltaa aina lokakuuhun 1944 saakka. Työn valmistumista hidastutti myös se, että Tulio kuvasi samanaikaisesti ruotsinkielisen rinnakkaisversion, osittain eri näyttelijöitä käyttäen. Molempien versioiden naispääosassa nähtiin turkulainen, Helsingin Svenska Teaternissa näyttelevä Marie-Louise Fock ainoassa suomenkielisessä elokuvatehtävässään. Ohjausapulaisekseen Tulio kiinnitti Roland af Hällströmin. Lavastajaksi alkutekstit ilmoittavat virheellisesti Kyösti Aaltosen Kosti Aaltosen asemesta. Musiikin sovittajaa ei mainita. Alun latotanssijaksoon Tulio leikkasi mukaan näkymiä Nyrki Tapiovaaran ja Hugo Hytösen Miehen tiestä (1940). Elokuvasta julkaistiin 1945 puolella "tunnettujen elokuvien mukaan" toimitetussa Paletin sarjassa 78-sivuinen, filmikuvin varustettu "romaani samannimisen Väinän Filmi -elokuvan mukaan". Se oli sarjan ainoa suomalainen elokuva. Kirjoittajaa ei mainita, mutta kysymyksessä lienee tälläkin kertaa ollut Nisse Hirn. Teoksen alkuun liitetyt niukat tekijätiedot ilmoittavat elokuvan ohjaajaksi ja valokuvaajaksi Teuvo Tulion ja valmistamoksi Väinän Filmin. Elokuva oli kuitenkin Oy Filmon (Teuvo Tulion) itsenäisesti tuottama, ja Väinö Mäkelän perheen omistukseen 1942 siirtynyt Väinän Filmi osti sen teatteriesitysoikeudet 2 150 000 markalla jo tuotantovaiheessa. Kauppa oli edullinen molemmille osapuolille - Sellaisena kuin sinä minut halusit oli yhdeksän suurimman kaupungin teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1944 kolmanneksi paras, ja Väinän Filmin tuotot nousivat yli 4 miljoonaan markkaan. Yksistään Helsingissä ilmoitettiin viiden ensimmäisen esitysviikon aikana elokuvalla olleen 88 536 maksanutta katselijaa. Filmiromaanin alkusivuilla todetaan, että tarina "tapahtuu suomalaisessa saaristossa ja suomalaisessa satamakaupungissa nykyaikana hieman yli tusinan vuoden kuluessa". Valtion filmitarkastamo lyhensi elokuvaa kaikkiaan 50 metrillä poistaen kolmannesta osasta jalan silityksen ja viidennestä kengästä juonnin, suutelemisen varpaista ylöspäin, Maijan pöydällä tanssin sekä Kaarinan rukouksen. Televisiossa elokuva esitettiin leikkaamattomana ainakin vuonna 1982. Elokuvan traileria lyhennettiin 10 metrillä; "kaikki, mikä on määr. poistettavaksi originaalista". Tulio itse lyhensi elokuvan loppua leikkausvaiheessa jonkin verran - filmiromaanin loppu noudattelee ilmeisesti alkuperäiskäsikirjoitusta. Kansallisen audiovisuaalisen arkiston kokoelmissa ei ole elokuvan käsikirjoitusta, ainoastaan dialogilista ja sen ranskankielinen käännös. Elokuvan ensi-ilta oli Helsingissä 15.10.1944 kolmessa teatterissa - suomenkielinen versio nähtiin Metropolissa ja Tuulensuussa, ruotsinkielinen Savoyssa. Vaasaa lukuunottamatta suurimmissa kaupungeissa esitettiin ainoastaan suomenkielistä versiota. Tulio sai elokuvansa kaupaksi Ruotsiin ja Tanskaan sekä Bulgariaan, ennen kuin maa 1947 siirtyi sosialismiin. - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. En sjöman älskar havets våg / On armas mulle aallon tie Säv. ja san. trad., suom. Roine Rikhard Ryynänen 1) Sekakuoro, huuliharppu ja orkesteri (off), 3' 05". 2) Es. kaksi harmonikansoittajaa (playback, viihdeorkesteri), 1' 15". 3) Es. "ravintolayhtye" (playback), 2' 15". 4) Es. "ravintolayhtye" (playback, sekakuoro ja soitinyhtye), 2' 10". 2. Valurile Dunǎrii / Tonavan aallot / Häämuistojen valssi Säv. Iosif Ivanovici Viihdeorkesteri (off), 3' 20". 3. Na sopkah Mantshurii / Mantshurian kukkuloilla Säv. A. Shatrov Posetiivi (playback), 0' 55". 4. An der schönen blauen Donau / Tonava kaunoinen Säv. Johann Strauss nuor. Orkesteri (off), 0' 15". 5. La Paloma / Kyyhkynen Säv. Sebastian de Yradier Viihdeyhtye (off), 1' 20". 6. Aloha oe Säv. kuningatar Liliuokalani Viihdeyhtye (off), 0' 45". 7. Adeste fideles / Nyt riemuiten tänne / Jouluyönä Säv. ja san. trad. Sekakuoro ja urut (off), 2' 20". 8. Virsi 170 ("Jumala ompi linnamme - -") Säv. trad., san. Martin Luther, suom. Jacobus Petri Finno, muokannut Elias Lönnrot Urut (off), 0' 50". Huomautuksia: Musiikkinumeron 3 aikana lapset pyörivät piiriä. Elokuvassa on lisäksi nimeämätöntä taustamusiikkia erilaisten orkesteri- ja instrumenttikokoonpanojen, pianon tai urkujen esittämänä yhteensä 55' 25". - Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |