Vieraalla maalla
På främmande mark (ruotsinkielinen nimi)
Land of Love (englanninkielinen nimi)
Finna-arvio
Vieraalla maalla
Ilkka Vanteen ohjaama ja Mika Ripatin ja Seppo Vesiluoman käsikirjoittama Vieraalla maalla (2003) on komedia, jossa inguusialaiseksi Omariksi naamioituneen väitöskirjatutkijan Tuomaksen (Ville Haapasalo) ja maahanmuuttajille suomen kieltä opettavan Hannen (Irina Björklund) rakkaus törmäilee etnisiin identiteetteihin ja moninkertaisiin väärinkäsityksiin.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
K7 |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Muut esiintyjät
|
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
6.5. - 6.6. (Helsinki-kuvaukset), 12.-19.6. (Pohjanmaa-kuvaukset), elokuu 2003 (yht. 34 kuvauspäivää) |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Jos jätetään Aki Kaurismäen ja Matti Ijäksen tragikoominen huumori omaan osastoonsa ja Speden parhaat toiseen, niin koska olet viimeksi nähnyt elokuvan, joka oikeasti on hauska ja viihdyttävä? Vieraalla maalla on sellainen, hilpeä ja ratkihauska tarina, jossa on sisältöäkin", hullaantui Olli-Matti Oinonen (Savon Sanomat 19.12.2003). "Yllätykselliset, hupaisat käänteet seuraavat toisiaan ja meno on kuin parhaimmassakin screwball-komediassa. Katsomossa on hauskaa! Ilkka Vanne tekee konstailematonta ns. vanhanaikaista peruselokuvaa, jossa tarinan kerronta on pääasia. Mika Ripatin ja Seppo Vesiluoman käsikirjoitus on harvinaisen hyvin kirjoitettu suomalainen komedia." "Monikulttuurinen takalaiton on valmis", iloitsi myös Petteri Värtö (Etelä-Saimaa 19.12.2003), "nauru voi alkaa, sillä pienoisesta ristivedosta humanistisessa sanomassaan huolimatta Vieraalla maalla yhdistelee tuttuja kulttuurisia stereotypioita sekä raikkaasti että erityisesti yllätyksellisesti. [- -] Tekstin rytmi on ajoitettu hienosti, kuten farssissa kuuluu, ja se etenee höyhenen kevyesti hupaisesta väärinymmärryksestä toiseen. Jostakin kumman syystä kirjoittajat eivät tunnu kuitenkaan täysin luottavan ilmaviin liuskoihinsa, joten elokuvassa otetaan muutaman kerran jalat alle aivan turhaan. Sanojen vauhtia käytetään onneksi kuitenkin taajemmin, samoin vinhaa mielikuvitusta. Muslimin rukoushetki Seinäjoen pesäpallopyhätössä lyö kunnarin ällikällä." "Hukkaan heitettyä rakkautta", kuittasi puolestaan Antti Lindqvist (TV-maailma 51-52/2003), jolle komediauutuus oli "usean lajityypin sekasikiö, jossa ei ole yhtenäistä linjaa. Kunhan vain kuvat kulkevat, ja näyttelijät ovat läsnä. Ajatuksia on niukasti, ja ne ovat useasti käytettyjä [- -] Kuvallisesti yritteliäs Vieraalla maalla tarjoaa hilpeitä yksityiskohtia, mutta ideat ovat ikään kuin ristiriidassa keskenään. Elokuvan dialogia vaivaa paperinmakuisuus, joka näyttää ehkä luettuna hyvältä, mutta etenkin Haapasalon jäyhästi lausumina kuulostaa ikävältä replikoinnilta." Myöskään Tapani Maskula (Turun Sanomat 20.12.2003) ei lämmennyt. "Vieraalla maalla esittää Suomen kansainvälisenä mallivaltiona, jossa maahanmuuttajat vaurastuvat, nauttivat isoa palkkaa ja nauravat itse ensimmäisinä rasistisille vitseille. Silti filmi paljastaa konservatiivisen luonteensa varustaessaan ulkomaalaiset epäilyttävin tuntomerkein säännöistä piittaamattomina, viiksekkäinä hurmureina, joihin neitokaisemme sokeasti lankeavat. [- -] Komedian tekijät ovat televisiossa kunnostautuneita ammattilaisia, joiden pyrkimys harmittomaan ajanvietteeseen tarkoittaa arkisten asioiden tuttua ja turvallista romantisointia. Valheellinen hymistely tarkasteltaessa elämäntapojemme rikastumista tai koeteltaessa suomalaisuuden ahtaita sietorajoja on vain tässä asetelmassa huono valinta, sillä painopisteitä siirtämällä aiheesta olisi saanut purevan satiirin. Ilkka Vanteen etuna on lavertelua välttävä, sujuva kerrontataito, jolle toivoisi parempaa käyttökohdetta kuin kaluttu tusinatarina selkärangattoman tallukan naimapuuhista." Helena Ylänenkin (Helsingin Sanomat Nyt-liite 51-52/2003) karsasti perinnetietoista mutta kotikutoista tuotosta. "Suurin vahinko elokuvan kannalta on, ettei Ville Haapasalon ja Irina Björklundin välillä ole mitään kemiaa, vaikka kamera nuoleskeleekin Björklundia kuin tikkunekkua. [- -] Puskafarssina Vieraalla maalla on oikein toimiva varsinkin sitten, kun Vesa Vierikko ja Kari Väänänen vievät tapahtumat Seinäjoelle, mutta paljon mahdollisuuksia jätetään käyttämättä." Ylänen antoikin muistutuksen pesäpalloteeman unohtamisesta elokuvan loppukäänteissä. "Toinen muikkarin aihe on se, etteivät vierasmaalaisten kohtelusta alkunsa saavan komedian tekijät mitenkään ilmaise, mitä mieltä he ovat asiasta: eli paljasta korttejaan. Sen he olisivat olleet velkaa inguuseille tai ainakin mainiota urheiluhenkeä osoittaville vierassyntyisille näyttelijöilleen." |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Ilkka Vanne (s. 1946) oli toiminut teatteriohjaajana ja työskennellyt televisio-ohjaajana MTV3:lla ja Yleisradion TV2:lla. Hän oli aloittanut vuonna 1968 Me Tammelat -perhesarjan ohjaajana. Myöhemmin hän oli ohjannut televisiosarjoja kuten Ruusun aika (1990), Puhtaat valkeat lakanat (1993), Pimeän hehku (1996), Elämän suola (1997) ja Klubi (1999). Vuonna 2001 hän oli ohjannut Mika Ripatin ja Seppo Vesiluoman kirjoittaman komediasarjan Seitsemän. Edellisenä vuonna oli valmistunut Marko Röhrin tuottama Antti Tuuri –filmatisointi Lakeuden kutsu. Vanteen seuraavan ohjaustyön Vieraalla maalla (2003) käsikirjoittajat Mika Ripatti ja Seppo Vesiluoma olivat havainneet, ettei maahanmuuttajia ole paljon käsitelty suomalaisissa elokuvissa tai kirjoissa. Heidän kirjoittamassaan elokuvakomediassa Tuomas Linna (Ville Haapasalo) tekee väitöskirjaa ulkomaalaisten kohtelusta ja kohtaamista ennakkoluuloista Suomessa. Kenttätutkimustaan varten hän lainaa tuttavansa, inguusimies Omar Ghaalan henkilöllisyyden. Omariksi naamioituneena hän rakastuu ihastuttavaan suomenkielenopettajaan ja joutuu tätä valloittaessaan kommelluksesta toiseen. Yhteishyvä-lehdessä 11/2003 Ripatti kertoi: ”Elokuvan käsikirjoitus on ehdottomasti rasismin vastainen. Irvimme tutkijan, Tuomaksen ennakkoluuloille, joita maahanmuuttajat tarinan tuoksinassa oikovat.” Tuottaja Marko Röhr sanoi elokuvan lehdistöesitteessä lisäksi huomanneensa, että puhtaita juonikomedioita tehdään Suomessa yhä harvemmin. Niinpä hän tarttui itse asiaan: ”Kun keväällä 2001 saimme Mika Ripatin ja Seppo Vesiluoman kirjoittaman nerokkaan komedian käsikirjoituksen, tartuimme siihen oitis. Nyt valmistunut Vieraalla maalla –elokuva on puhdasta ja raikasta kotimaista komediaa, jossa Suomea katsotaan uudesta näkökulmasta. Tarinassa kulttuurit kohtaavat monella tasolla; tärkeimmissä rooleissa nähdään suomalaisia, pohjalaisia ja inguusialaisia. Vieraalla maalla on elokuva oikeiden ihmisten oikeista tunteista – jokainen voi löytää itsensä tästä klassisesta naamioleikistä; väärinkäsitysten ja uskomattomien juonen käänteiden sävyttämästä tarinasta.” Ohjaajaksi valittu Vanne esitteli elokuvaansa Forssan Lehdessä 19.12.2003: ”Tässä elokuvassa on pohjimmiltaan kyse siitä, että Suomi on monikulttuurinen ja henkisesti rikas maa, eivätkä suomalaisuuden rajat ole enää niin selkeät kuin ennen. Elokuvan viesti on, että meidän pitää sopeutua muuttuvaan maailmaan ja hyväksyä kaikenlaiset ihmiset.” Hän jatkoi Suomenmaa-lehdessä 17.12.2003: ”Missioni oli kuvata sekä Tuomaksen että Hannen inhimillinen muutos ja samalla esittää kahden ihmisen toisensa hyväksyminen ja löytäminen naamioiden takaa.” Pitkien koekuvausten jälkeen Tuomaksen roolin saanut Ville Haapasalo oli suuri elokuvatähti Venäjällä, myös naispääosaa esittänyt Irina Björklund oli tehnyt useita elokuvia ulkomailla. Vieraalla maalla kuvattiin ohjaaja Ilkka Vanteen haastattelun 12.12.2023 ja elokuvan call sheetien mukaan 34 kuvauspäivässä touko-kesäkuussa 2003. Elokuussa oli lisäkuvauspäivä Kroatiassa. Kuvauspaikkakuntina olivat Helsinki, Vantaa, Seinäjoki, Lapua, Ylihärmä, Jalasjärvi ja Kauhava. Elokuvan kuvaajan Jani Kumpulaisen puhelinhaastattelun 8.1.2024 ja tuotantopapereiden mukaan Vieraalla maalla kuvattiin super16mm:n filmimateriaalille ja levennettiin sitten digitaalisesti 35mm:n filmille. Kalustoluettelon mukaan kamerana oli Arri 16 SR3 HS. Linsseinä käytettiin Zeissin S-16-sarjan objektiiveja. Kumpulaisen mukaan toiminnallisia jaksoja on kuvattu myös steadycamilla. Vieraalla maalla sai elokuvateatterikierroksellaan 131 407 katsojaa. Elokuvasta julkaistiin cd-kokoelma Vieraalla maalla Soundtrack – Musiikkia Suomesta ja maailmalta (Universal, 2003). Elokuvan dvd-julkaisu sisältää lisämateriaaleina Ilkka Vanteen ja Ville Haapasalon kommenttiraidan, neljä tv-spottia, poistettuja kohtauksia, hauskoja otoksia, making of -dokumentin, elokuvan trailerin ja teaserin sekä kolme musiikkivideota: Tiktakin Tänä yönä taivaaseen, Killprettyn All the World has to offer ja Anna Erikssonin Ajattelen sinua. Seuraavaksi Vanne ohjasi Suomen lottien historiasta kertovan elokuvan Lupaus (2005). - Teksti: Juha Seitajärvi (2011) ja (2024) / Suomen kansallisfilmografia. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
Tänä yönä taivaaseen Es. Tiktak Säv. ja san. Hansson, Handell, Sundberg, Sander, Skaren, Mcewan-Fornhammar Suom. san. E. Sarmo Sov. Gabi Hakanen & Rake © GSF Publishing (p) Universal Music Finland Romance / Romanssi Es. Freddy Birset Säv. Nils-Erik Fougstedt San. Reino Hirviseppä Ransk. san. Frederico Birsotto Sov. Rauno Lehtinen / Veijo Laine © Fennica German (p) EMI Music Finland Ajattelen sua Es. Anna Eriksson Säv. Hannu Korkeamäki & Anna Eriksson San. Anna Eriksson Sov. Hannu Korkeamäki © Mountain Music / Universal Music Publishing - A Division of Universal Music Oy Vieraalla maalla Virsi 78 Es. Henrik Lamberg Säv. trad San. Jaakko Haavio © Kirkon Keskusrahasto (p) MRP Matila Röhr Productions Oy All the World Has to Offer Es. Killpretty Säv. Killpretty San. Killpretty © MRP Matila Röhr Productions Oy Truth & Lies Es. Café Royal Säv. Sengi Lukangu San. Sengi Lukangu © MRP Matila Röhr Productions Oy, (p) MRP Matila Röhr Productions Oy Häämarssi Es. Henrik Lamberg Säv. Felix Mendelssohn (p) MRP Matila Röhr Productions Oy Jousikvartetto opus 133, Grosse Fuge Es. Kodaly-kvartetto Säv. Ludvig van Beethoven © & (p) HNH International Ltd Joutsenet Es. PMMP Säv. Th!nk !nk San. Paula Vesala, Mira Luoti © BMG Publishing (p) BMG Arioso kirkkokantaatista nro 156 Es. Hanna Perkola-Musikka Säv. Johann Sebastian Bach |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Antsu Vuorinen, Erkki Hyytiäinen / Ilmailulaitos, Juha Vänskä / Suomen Pietarin konsulaatti, Hyvinkään Tahko, Superpesis / Juha Tikkanen ja Kirsi Mattila, Karhu-Berner / Marianne Brunou, Suomen Punainen Risti / Hannu-Pekka Laiho, Kroatian Punainen Risti, Hautauspalvelu Esa Hirvilammi Seinäjoki, Seinäjoen Kaupunginteatteri, Yrjö Ikola, Laiti Oy / Sirpa Antelo, Reino Petäkoski, Asko Gren, WSOY, Otava, Hansaprint, Vallilan ammattikoulu, Ulkomaalaisvirasto / Heikki Sipponen, Riitta-Liisa Heinonen |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|