Haku

Mikä yö!

Millainen yö (rinnakkaisnimi)
Vilken natt! (ruotsinkielinen nimi)
Kartanon kummitus (työnimi)
What a Night! (englanninkielinen käännösnimi)
Quelle nuit! (ranskankielinen käännösnimi)
Was für eine Nacht (saksankielinen käännösnimi)
Aineiston käyttöoikeudet
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Mikä yö!

Ville Salmisen ohjaama ja käsikirjoittama komedia Mikä yö! (1945) pohjautuu ruotsalainen elokuvaan En natt på Smygeholm (1933). Everstinna Barring (Elsa Rantalainen) on ostanut Maanalan kartanon, jossa tapahtuu outoja asioita. Hän haluaa perua kaupat ja kirjoittaa asiasta majuri Hectorille (Arvo Lehesmaa), joka toimii omistajan edustajana. Majuri lähtee everstinnan, vaimonsa (Aino-Inkeri Notkola), sisarenpoikansa Georgen (Ville Salminen) ja tämän morsiamen Vapun (Aune Häme) kanssa kartanoon, jonne saapuu myös everstinnan poika Leo (Ekke Hämäläinen) uuden ihastuksensa Sirkan (Sirkka Sipilä) seurassa. Poppoo viettää kummitustalossa unohtumattoman yön.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Ville Salminen, luutnantti George Kraft
Arvo Lehesmaa, majuri Hugo Hector
Sirkka Sipilä, Sirkka
Aune Häme, Vappu von Törner
Elsa Rantalainen, everstinrouva Tyra Barring
Ekke Hämäläinen, Leo Barring
Vilho Siivola, Tomi, majurin palvelija
Leo Lähteenmäki, valokuvaaja Seppo Repo
Einari Ketola, Johan, Maanalan kartanon lakeija
Aino-Inkeri Notkola, majurinrouva Hector
Toppo Elonperä, toimitussihteeri
Veikko Linna, jalokivikauppias
Ture Junttu, lintukauppias
Irja Nieminen, Hectorin sisäkkö
Lauri Kyöstilä, pastori
Kreditoimattomat näyttelijät
Harry Bergström, baletin säestäjä
Muut tekijät
Marius Raichi, kuvaaja
Vittorio Mantovani, kuvaaja
Alvar Hamberg, leikkaaja
Georg Brodén, äänittäjä
Harry Bergström, musiikki
Ville Salminen, lavastaja
Filmituonti Oy, levittäjä
Alkutekstit: "Tiikeri" (Lähde: alkuteksti, SKF 3) Laulujen sanoitus: Ka-ke (Lähde: SKF 3)
Kreditoimattomat
Kurt Nylund, tuottaja
Ville Salminen, käsikirjoittaja
Hellä Seteri, kampaaja
Lauri Kyöstilä, järjestäjä
Leo Lähteenmäki, muusikko (laulu)
Aune Häme, muusikko (laulu)
Ekke Hämäläinen, muusikko (laulu)
Arvo Lehesmaa, muusikko (laulu)
Elsa Rantalainen, muusikko (laulu)
Ville Salminen, muusikko (laulu)
Sirkka Sipilä, muusikko (laulu)
Harry Bergström, muusikko (piano)
Tuotantotiedot
Tuotanto
Julkaistu
1945
Alkuteos

Ruotsalainen elokuva En natt på Smygeholm (1933, ohjaus: Sigurd Wallén; esitettiin Suomessa Smygeholmin kummitus / Smygeholman kummitus -nimisenä; elokuva perustuu Ben Traversin näytelmään Thark, kantaesitys: Alwych Theatre, Lontoo 4.7.1927)

Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
24.10.1945
Ensi-iltapaikat
Vaasa: Gloria
Filmikopioiden määrä
4
Muut näytökset
  • 25.11.1945 Helsinki: Kaleva, Kino-Palatsi; Pori: Kino-Palatsi; Tampere: Kino-Palatsi ensi-iltakierros
  • 16.12.1945 Lahti: Ilves ensi-iltakierros
  • 27.01.1946 Oulu: Kino ensi-iltakierros
  • 15.02.1946 Turku: Kino-Palatsi ensi-iltakierros
  • 24.02.1946 Jyväskylä: Elohuvi ensi-iltakierros
  • 25.02.1946 Kuopio: Apollo ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 03.09.1977 MTV2 Katsojia: 473 000
Kuvauspaikat
Ulkokuvat

Huopalahti (nyk. Helsinki): ravintola Kalastajatorpan ympäristö Kalastajatorpantie 1 (hiihtomaasto)

Helsinki: Stenbäckinkatu 26 (Hugo Hectorin asunto)

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.

Sisäkuvat

Helsinki: keilahalli Ruusulankatu 3

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.

Studiot

Haaga (nyk. Helsinki): Oy Suomen Filmiteollisuuden studio 2

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.

Kuvausaika
Kesä - syksy 1945
Sisältöseloste

Everstinna Barring on ostanut Maanalan kartanon, mutta haluaa perua kaupan kokiessaan, että talossa kummittelee. Hän kirjoittaa asiasta majuri Hectorille, joka toimii omistajan edustajana. Majurilla on kiireinen päivä: hän on kutsunut luokseen päivälliselle tanssityttö Sirkan ja yrittää peruuttaa tapaamisen saadessaan kuulla, että hänen vaimonsa palaa hiihtohotellista, mukanaan Vappu von Törner, majurin sisarenpojan, luutnantti George Kraftin morsian. Everstinna yrittää turhaan tavoittaa majuria ja saa erehdyksessä päivälliskutsun; Sirkka puolestaan tapaa majurin talon ulkopuolella everstinnan pojan Leon, joka innokkaasti tekee tuttavuutta.

Majuri taivuttaa Georgen huolehtimaan Sirkasta: Vappu yllättää heidät intiimin näköisestä tilanteesta ja poistuu ovet paukkuen. Everstinna saapuu illalla majurin luo, mukanaan Vappu ja saattajanaan Leo, joka ulkopuolella kohtaa Georgen saattaman Sirkan ja kutsuu tytön ravintolaan. Myös majuri juhlii vaimonsa kanssa ravintolassa. George sen sijaan on turhaan yrittänyt lepyttää Vappua ja joutuu istumaan illan ravintolapöydässä yksin.

Majuri ja hänen vaimonsa tapaavat kotonaan Georgen, Vapun ja everstinnan: kaikki päättävät lähteä Maanalaan tarkistaakseen, onko kummitusjutuissa perää. Toisaalla Leo kutsuu Sirkan kartanoon katsomaan kummituksia ja valokuvaaja Seppo saa komennuksen hankkia todisteita sanomalehtensä kummitusreportaasin tueksi.

Keskiyön lähestyessä kartanossa valmistaudutaan kummituksiin. Naiset vetäytyvät yöpuulle, majuri ja George jäävät biljardihuoneeseen ja säikkyvät milloin palvelijan varjoa, milloin rämisevää haarniskaa. Seppo tunkeutuu sisään ikkunasta ja säikyttelee salamavaloillaan palvelusväkeä, everstinnaa, Vappua ja majurin rouvaa. Myös Leo ja Sirkka ovat saapuneet takakautta kartanoon. Sirkka pelästyy makuuhuoneessaan lymyävän Sepon salamavaloa ja pelastautuu majurin ja Georgen yhteiseen makuuhuoneeseen. Tiedusteluretki saliin paljastaa, että "Kummitusprikaatia" soittava piano toimii lattialla olevasta painonapista; Seppo on saanut aikaan tämänkin hämmingin.

Georgen vastalauseista huolimatta Sirkka asettuu nukkumaan samaan sänkyyn. Pian Vappu yllättää heidät, majurin ampuman laukauksen hälyttämänä myös Leo rientää paikalle ja uhkailee Georgea pistoolillaan. Tilanteen selvittyä majuri ja George yrittävät käydä nukkumaan, mutta sängyn alla piileskelevä Seppo kiusaa heitä naukkailemalla yöpöydän viskiä ja kutittamalla heidän varpaitaan. George menettää malttinsa, laukaisee pistoolin ja ryhtyy lyömään gongia, mikä kerää kaikki yövieraat huoneeseen. He päättävät valvoa yön yhdessä, everstinna uhkaa muuttaa kartanosta seuraavana päivänä.

Aamulla everstinna aikoo pysyä päätöksessään huolimatta majurin vastalauseista, kunnes sanomalehti herättää vieraissa vastustamatonta hilpeyttä. Vihdoin myös everstinna saa kiinni tuulenpuuskan ajaman lehden ja näkee valokuvan itsestään ja muista naisista sekä majurista ja Georgesta kartanon "kummituksina". Käsikynkkää yleisöön päin kääntyneinä kaikki laulavat yhdessä: Oi mikä yö.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.

Aiheet
Lehdistöarviot

Karhu-Filmin kummitusfarssi sai lyhyet mutta valtaosin suopeat arvostelut. "Kun kaikki tapahtuu reippaassa farssin tahdissa ja huumoria viljellään pitkin matkaa, edustaa Mikä yö! omassa lajissaan laatuunkäypää tuotetta", linjasi O. V-hl (Olavi Vesterdahl, Aamulehti 28.11.1945) ja täsmensi: "Siinä on jotakin amerikkalaista crazy-tyyliä nasevuudessaan ja hulluttelussaan."

"Jos käsityksemme, että käsikirjoitus ei ole syntynyt täysin kotimaisin voimin", arveli L. S. (Leo Schulgin, Ilta-Sanomat 29.11.1945), "vaan että sillä on ollut huomattavassa määrin ulkomainen esikuva, mihin monet yksityiskohdat viittaavat, on väärä, otamme oikaisun mitä suurimmalla tyytyväisyydellä vastaan, sillä 'manus' on nähdäksemme eräs suomalaisen elokuvan parhaimpia. Tällaisia elokuvia harrastava yleisö saa siitä täysipitoisen nautinnon."

"Ville Salminen on tosiaan ottanut urakan itselleen", kirjoitti T. A. (Toini Aaltonen, Suomen Sosialidemokraatti 29.11.1945), "valmistaessaan elokuvakomedian Mikä yö! käsikirjoituksen, ohjatessaan sen, suorittaessaan sen lavastustehtävät sekä kaiken lisäksi näytellessään vielä elokuvan miespääosan. Tuskinpa yksi mies voi enää paljon enempää tehdä. Ehkä vähempi yritteliäisyys olisi ollut komedialle eduksi, sillä nyt siinä on liiaksi ns. antaa-mennä-tunnelma, joka tosin osaltaan luo vissiä huolettomuuden sävyä elokuvakomediaan, mutta samalla ilmenee pitkin matkaa silmäänpistävänä huolimattomuutena [- -]. Monia kekseliäitä juttuja oli nytkin, mutta pitkäveteiseltä tämä filmihulluttelu vauhdikkuudestaan huolimatta valitettavasti vaikutti."

Salmisen panosta pohti myös P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 29.11.1945): "Hänen työssään on vauhtia, monasti lennokkuutta ja koko ajan oikeata filmaattista otetta, mutta ilmeisesti se, että hän itse on ohjaustyönsä ohessa myös näytellyt erästä pääosaa, on haitannut hänen kokonaiskäsitystään ja eksyttänyt häntä tyylistä, ennen kaikkea usein yliammuntaan. Mutta ennen kaikkea on vahinko se, että filmityöhön niin pystyvä mies kuin hän on tällaiseen juttuun tuhlannut aikaansa ja tarmoaan."

Kirjoittaja päätyi kuitenkin tunnustukseen: "Yleisöllä on joka tapauksessa hauskaa elokuvan parissa. Se johtuu lähinnä siitä, että tämä filmi kuitenkin kaikkine hassutuksineen on hyväntuulinen, tehty oikeassa vireessä."

Niin ikään Hans Kutter (Nya Pressen 28.11.1945) etsi sovittelevaa linjaa farssin tavoitteiden kannalta: "Ett bitvis snabbt tempo motväger i någon mån dialogens skämt som hunnit få mossa på huvudet. Men det hela är uppenbarligen tänkt och framställt för en ytterligt enkel publik, och allt skall ju bedömas efter sin art så det är säkert bäst att inte syna historien i sömmarna, utan helt enkelt konstatera att den fyller sitt ändamål."

Näyttelijöistä nähtiin "elokuvan kannattavana voimana" Arvo Lehesmaan "pikkupiirtoja myöten viimeistelty originelli majuri, joka sai useimmat naurunräjähdykset syntymään" (L. S.). O. V-hl katsoi Lehesmaan "todella osaavan huvittamisen taidon" ja T. A. kiitti: "Tässä kävi jälleen selville, miten hyvä näyttelijä Arvo Lehesmaa on, siksi hauskasti ja eloisasti hän suoritti hepsankeikan majurin tehtävän."

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.

Taustaa

Mikä yö! oli Ville Salmisen toinen ohjaustyö - ensimmäinen oli ollut yhdessä Arvi Tuomen kanssa Suomi-Filmille ohjattu jännityselokuva Viimeinen vieras (1941). Mikä yö! perustui ruotsalaiseen elokuvaan En natt på Smygeholm / Smygeholmin kummitus (Smygeholman kummitus) (1933), käsikirjoittajana Gösta Stevens ja ohjaajana Sigurd Wallén. Stevensin käsikirjoitus puolestaan pohjautui englantilaisen Ben Traversin näytelmään Thark, joka oli saanut kantaesityksensä Lontoossa 4.7.1927 ja josta tehtiin Englannissa myös samanniminen elokuva 1932. Svensk filmografi -teoksen (osa 3, s. 165) mukaan Gösta Stevens kirjoitti käsikirjoituksensa joko nähtyään englantilaisen elokuvan tai luettuaan sen käsikirjoituksen. Ville Salminen on kertonut suomentaneensa ruotsalaisen elokuvan käsikirjoituksen jokseenkin sellaisenaan. Erot Svensk filmografissa julkaistuun sisältöselosteeseen ovatkin melko vähäisiä.

Traversin näytelmässä on kolme näytöstä, joista ensimmäinen ja toinen tapahtuvat Sir Hector Benbow'n Mayfairissa sijaitsevan huoneiston kirjastossa ja kolmas viikkoa myöhemmin Tharkin kartanossa. Rooleja näytelmässä on kaikkiaan 11, ruotsalaisessa elokuvassa 17 ja Salmisen versiossa 15.

Kuvaaja Vittorio Mantovanin etunimi on alkuteksteissä ja mainoksissa muodossa Victorio.

Kinolehti 4-6/1945 kertoi, että elokuvassa oli kaikkiaan 32 lavastusinteriööriä. Lehden mukaan Karhu-Filmillä oli "suunnitteilla lisäksi kahden muun elokuvan filmaus tänä kesänä. Toinen on Toini Aaltosen alkuperäiskäsikirjoitukseen perustuva jännityskomedia, sirkus-, satama- ja kartanomiljöineen. Toinen on jännityskomedia sekin, mutta vakavampisävyinen." Kumpikaan suunnitelma ei toteutunut. Muitakaan näytelmäelokuvia ei yhtiö tämän jälkeen enää tuottanut.

Elokuvan kantaesitys oli Vaasassa 24.10.1945. Paikallisessa sanomalehti-ilmoituksessa nimi oli muodossa Millainen yö. Yleisömenestys jäi suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien paljon vuoden keskitason alapuolelle.

Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa ei ole elokuvan käsikirjoitusta.

- Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) mukaan.

Musiikki

1. Mikä yö / Oi mikä yö
Säv. ja sov Harry Bergström, san. Ka-ke
1) Viihdeorkesteri (off), 0' 30".
2) Es. Leo Lähteenmäki sekä Aune Häme, Ekke Hämäläinen, Arvo Lehesmaa, Elsa Rantalainen, Ville Salminen ja Sirkka Sipilä, laulu (playback, orkesterin säestys), 2' 55".
Levytys:
Rytmin Swing-Trio; Rytmi B 2093, 1945.
Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039, 2012.
Arttu Suuntala; Triola NE-243, 1962.
Uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 4 - Levytyksiä vuosilta 1943-1945; Artie Music AMCD 1039,
2012.


2. Ravintolamusiikki 1
Säv. Harry Bergström
Viihdeorkesteri (off), 0' 20".


3. Ravintolamusiikki 2
Säv. Harry Bergström
Viihdeorkesteri (off), 0' 25"


4. Ravintolamusiikki 3
Säv. Harry Bergström
Viihdeorkesteri (off), 0' 25"

Huomautuksia:
Harry Bergström soittaa pianolla säestysmusiikkina cancania tanssijattarille (100 %), 0' 20". Sirkka Sipilä improvisoi pianolla rytmimusiikkia (playback, Harry Bergström, piano sekä rytmiryhmä), 1' 10". Harry Bergström soittaa (off) "Kummitusprikaati"-sävellystä "itsekseen soivalle pianolle", useaan otteeseen, yht. 1' 40".

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 3:n (1993) pohjalta.

Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
2121
Tarkastuspäivä
23.10.1945
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2000 m
Veroluokka
25 %
Ikäraja
S
Osia
4
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
73 min
Pääsy
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa