Ruusu ja kulkuri
Rosen och vagabonden (ruotsinkielinen nimi)
Der Rosen und der Vagabund (saksankielinen nimi)
A rózsa és csavargó (unkarinkielinen nimi)
The Rose and the Wagabond (englanninkielinen käännösnimi)
La Rose et le vagabond (ranskankielinen käännösnimi)
Die Rose und der Landstreicher (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Ruusu ja kulkuri
Ilmari Unhon ohjaama Ruusu ja kulkuri (1948) kertoo 1850-luvun lopulla syntyneen Abraham ’Aappo’ Ojanperän (Unto Salminen) elämäntarinan. Matkallaan liminkalaisesta huutolaispojasta kansainväliseksi laulajatähdeksi Aappo ei koskaan unohda Katria (Hilkka Helinä), joka odottaa uskollisena Limingassa nuoruudenrakkautensa paluuta.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Leena Partti, Anneli Partti (köyhät lapset surkeina Karunan kirkolla)<br />(Lähde: Leena Partti, tiedonanto 23.5.2007)<br /><br />Iikka Juustila, Matti Heiskari, Pirkko Anttila, Taimi Kaitera, Elsa Hannola, Katri Arvola (hurraa-huutajat)<br />(Lähde: Matti Lampi, syyskuu 2014 sähköpostikirjeet) ,
Leena Partti, Anneli Partti (köyhät lapset surkeina Karunan kirkolla)<br />(Lähde: Leena Partti, tiedonanto 23.5.2007)<br /><br />Iikka Juustila, Matti Heiskari, Pirkko Anttila, Taimi Kaitera, Elsa Hannola, Katri Arvola (hurraa-huutajat)<br />(Lähde: Matti Lampi, syyskuu 2014 sähköpostikirjeet)Hae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
2.7.-4.8.1948 (ulkokuvat), 11.8.-28.10.1948 (studio) |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Ruusu ja kulkuri sai tunnustusta kunnianhimoisena aiheena ja "kulttuurielokuvana", mutta toteutuksessa nähtiin myös heikkouksia. Uuden Suomen Ra. H. (Raoul af Hällström, 7.11.1948) jäljitti ne käsikirjoitukseen: "Skenario ei ole erityisen taitavasti tehty, siinä on useita tarpeettoman pitkitettyjä kohtauksia, kun taas eräät kiitolliset aiheet jäävät melkein käyttämättä. Ilmari Unho on kuitenkin vakavan taiteellisen ambition innoittamana yrittänyt tehdä aiheesta kaiken, mitä siitä tehdä voi. Hän on erityisen suurella huolella viipynyt eräissä kulttuurihistoriallisesti mielenkiintoisissa interiööreissä, saaden tapojen kuvaukseen väriä ja eloisuutta." Ilta-Sanomien Juha Nevalainen (8.11.1948) oli sitä mieltä, että "runollinen haikeus ja romantiikan väkinäinen etsintä on kuitenkin liian runsasta, sitä olisi hyvin sietänyt karsia kulttuurihistorian hyväksi" ja jatkoi kiittäen: "Ilmari Unhon ohjauksessa on pitkin matkaa erittäin vakavatahtoista taiteellisuutta. Hänen hienostuneen ja eheätyylisen ohjauksensa ansiosta romanttinen panos ei sentään kokonaan hukuta alleen aiheen kultturellisia välähdyksiä." Myös Nya Pressenin Hank (William Hancock, 6.11.1948) moitti käsikirjoitusta: "Att Suomi Filmi åtminstone enligt vår uppfattning misslyckats, beror på manuskriptet. Filmen är alltför utdragen. För att riktigt slå an borde sångaren ha skyndat till Limingo strax efter den norska romansens slut. Det blev alltför ideelt romantiskt med en återförening strax innan döden. Jag är säker att en stor del av publiken kände sig lurad på konfekten." Aamulehdessä O. V-jä (Olavi Veistäjä, 7.11.1948) kiinnitti huomiota samaan "psykologiseen heikkouteen", mutta päätyi kiittävään arvioon: "Ruusu ja kulkuri on erittäin myönteinen yllätys ja suoraan sanoen parhaita elokuvia, mitä meillä milloinkaan on valmistettu." Suomen Sosialidemokraatin T. A. (Toini Aaltonen, 9.11.1948) oli samoilla linjoilla katsoessaan, että loppupuolella "ote auttamattomasti romahtaa ja tunnelma putoaa suomalaiselle elokuvalle tavanomaisen imelään tunteellisuuteen [- -] mutta sitä ei voi kieltää, etteikö Ojanperä-filmi joka tapauksessa olisi eräs parhaimpia kulttuurielokuviamme, ei tosin Kiven elämäntarinan veroinen, jonka ansiokas tekijä Ilmari Unho on tämänkin elokuvan takana." Unto Salmisen tulkintaa Aappo Ojanperästä kiitettiin yleisesti: "Hän näyttelee luontevasti ja täyteläisesti saaden syntymään eheän luonnekuvan" (O. V-jä); "Unto Salminen som sångare var en överraskande elegant uppenbarelse" (Hank); "Unto Salminen näyttelee Ojanperän osan sillä kiivaudella ja tunteitten tulisuudella, jotka tämän suurlaulajan askeleita johtivat maailmalle ja maineeseen" (Juha Nevalainen). - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Suomi-Filmin Aleksis Kivi -elokuva "Minä elän" (1946) oli suuritöisyydestään huolimatta ollut myös taloudellinen menestys. Kaksi vuotta myöhemmin ohjaaja Ilmari Unho sai käydä käsiksi vielä toiseen elämäkertatarinaan. Päähenkilönä tällä kertaa laulaja Abraham (Aappo) Ojanperä (1857 - 1916), liminkalaissyntyinen luonnonlahjakkuus, joka orvosta paimenpojasta ponnisti tiensä maailmanmaineeseen. Käsikirjoituksen teki liminkalainen runoilija Lauri Lamminmäki (1917 - 1988), joka liitti juonikudelmaan niin totta kuin taruakin. Mm. todellisuudessa Ojanperää 21 vuotta nuoremmasta Eino Leinosta on tehty laulajan ikätoveri, ja Leinon runoja sekä Oskar Merikannon sävellyksiä kuullaan anakronistisissa yhteyksissä. Rovasti Bergh lukee vuonna 1885 tapahtuvassa jaksossa Oulun Wiikko-Sanomia, joiden ilmestyminen päättyi jo vuonna 1879. Käsikirjoituksen liitteenä on harvinaislaatuinen yleisiä tapahtumia kartoittava Ajantietoa-luettelo elokuvan tapahtumavuosista, päähenkilöiden vertaileva ikätaulukko sekä lyhyt luonnehdinta keskushenkilöstä - kaikki tarkoitettu antamaan "lukijalle käsityksen ajasta, jossa liikutaan". Elokuvan johtoteemana on kansanlaulu Yksi ruusu on kasvanut laaksossa, joka monin tavoin vertautuu laulajan elämäntarinaan. Aappo Ojanperää näyttelee Unto Salminen, mutta laulut esittää Sulo Saarits. Elokuvassa nähdään Marja Korhonen ja Aino Mantsas ensimmäisissä varsinaisissa elokuvarooleissaan. Tuleva elokuvaohjaaja Matti Kassila oli mukana pienessä roolissa pohjalaisena ylioppilaana. Uno Wikströmin nimi on elokuvan alkuteksteissä virheellisessä muodossa Uuno Vikström. Elokuvan yleisömenestys oli suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien vuoden 1948 toiseksi paras - edelle meni vain Kalle Aaltosen morsian. - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Ahti Sonninen Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 35". 2. Det blir något för barnen att få / Onpa taivaassa tarjona lapsillekin / Kodin Herra suo pienille ystävilleen Säv. Carola Almqvist, san. Fredrik Engelke, suom. Jaakko Juteini 1) Kuoro ja orkesteri (off), 0' 15". 2) Es. Henny Waljus, laulu (100 %), kahteen kertaan, yht. 0' 30". 3. Min' oon herra ja keisari Säv. ja sov. trad. Es. Heikki Suominen, laulu (100 %), 0' 10". 4. Soittajapaimen / Tein minä pillin pajupuusta Säv. ja san. trad. Es. Heikki Suominen, laulu (100 %), 0' 30". 5. Minä olen Härmän Kankaanpäästä Säv. ja san. trad., sov. Ahti Sonninen Heikki Suominen, laulu, ja puhallinsäestys (off), 1' 30". 6. Voi minua poikaraukkaa Säv. ja san. trad., sov. Ahti Sonninen Es. Leevi Linko, laulu ja Aku Korhonen, urkuharmoni (100 %, urkuharmonisäestys), 0' 40". 7. Erotessa (1940) Säv. Ahti Sonninen, san. Eino Leino Es. Unto Salminen, laulu ja kitara (playback, Sulo Saarits, laulu, kitarasäestys), 1' 10". 8. Ständchen ("Horch, horch, die Lerch im Ätherblau!") / Serenadi ("Oi kuule kiurun laulu soi...") näytelmästä Cymbeline D. 889 Säv. Franz Schubert, san. William Shakespeare, saksannos August Wilhelm von Schlegel, 2. ja 3. säkeistö Friedrich Reil, suom. Kyllikki Solanterä, sov. Ahti Sonninen Es. Unto Salminen, laulu suomeksi, ja Aku Korhonen, urkuharmoni (playback, Sulo Saarits, laulu, urkuharmonisäestys), 1' 25". 9. Poika kun raitilla laulelee Säv. ja san. trad. Es. Unto Salminen, laulu (playback, Sulo Saarits, laulu), 0' 20". 10. Ruusu laaksossa / Yksi ruusu on kasvanut laaksossa Säv. ja san. trad., sov. Ahti Sonninen ja Jouko Tolonen 1) Es. Unto Salminen, laulu (playback, Sulo Saarits, laulu, orkesterisäestys), 2' 30". 2) Es. Urho Lahti, piano (playback, tunnistamaton pianisti), kahteen kertaan, yht. 1' 55". 3) Es. Unto Salminen, laulu, ja Kaarlo Halttunen, piano (playback, Sulo Saarits, laulu, piano- ja orkesterisäestys), 1' 50". 4) Es. Urho Lahti, piano (100 %), 0' 25". 5) Es. "liminkalaiset", laulu (playback, Sulo Saarits ja sekakuoro, laulu, orkesterisäestys), 3' 10". 11. Mein Herr Marquis operetista Die Fledermaus / Lepakko Säv. Johann Strauss jr. Orkesteri (off), 0' 15". 12. Der Wanderer ("Ich komme vom Gebirge her") / Vaeltaja Säv. Franz Schubert, san. Georg Philipp Schmidt von Lübeck, suom. Kyllikki Solanterä, sov. Ahti Sonninen Es. Unto Salminen, laulu suomeksi, ja Hemmo Airamo, piano (playback, Sulo Saarits, laulu, pianosäestys), 2' 30". 13. Dynamiden-Walzer op. 173 Säv. Josef Strauss, sov. Ahti Sonninen Es. Aino Mantsas, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 1' 30". 14. Myrskylintu Säv. Oskar Merikanto, san. Kasimir Leino Es. Unto Salminen, laulu, ja Aino Mantsas, piano (playback, Sulo Saarits, laulu, pianosäestys), 1' 05". 15. Pas d'Espagne Säv. trad. Es. Aino Mantsas, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 0' 25". 16. Masurkka Säv. Jouko Tolonen Es. Aino Mantsas, piano (playback, tunnistamaton pianisti), 1' 00". 17. Der Lenz / Kevät Säv. Eugen Hildach, san. Felix Dahn, suom. tuntematon, sov. Ahti Sonninen Es. Unto Salminen, laulu suomeksi (playback, Sulo Saarits, laulu, orkesterisäestys), 1' 40". 18. Vallinkorvan laulu Säv. Oskar Merikanto, san. E.J. Roini Es. Unto Salminen, laulu ja kitara (playback, Sulo Saarits, laulu, kitara- ja orkesterisäestys), 2' 00". 19. Merellä Säv. Oskar Merikanto, san. J.H. Erkko, sov. Eero Koskimies Es. Unto Salminen, laulu, ja Urho Lahti, piano (playback, Sulo Saarits, laulu, piano- ja orkesterisäestys), 1' 35". 20. Sinikan laulu Säv. Toivo Kuula, san. Eino Leino Greta Fougstedt, laulu, ja pianosäestys (off), 0' 40". 21. Der Lindenbaum / Lehmus Säv. Franz Schubert, san. Wilhelm Müller, suom. Kyllikki Solanterä, sov. Ahti Sonninen Es. Greta Fougstedt, laulu suomeksi, ja Unto Salminen, piano (playback, pianosäestys), 1' 05". 22. Un bel di vedremo Madame Butterflyn aaria oopperasta Madama Butterfly / Madame Butterfly Säv. Giacomo Puccini, san. Luigi Illica ja Giuseppe Giacosa, suom. sanat Wäinö Sola Es. Greta Fougstedt, laulu suomeksi, ja Urho Lahti, piano (playback, piano- ja orkesterisäestys), 2' 45". Huomautuksia: Ruusu laaksossa (nro 10) esiintyy alku- ja taustamusiikin johtoaiheena. Teemana on myös kansanlaulu Min' oon herra ja keisari. - Toim. Juha Seitajärvi (2022) Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) pohjalta. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |