Neljästoista vieras
Den Fjortonde gästen (ruotsinkielinen nimi)
The Fourteenth Guest (englanninkielinen käännösnimi)
Le Quatorzième invité (ranskankielinen käännösnimi)
Der Vierzehnte Gast (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Neljästoista vieras
Toivo Särkän ohjaamassa romanttisessa komediassa Neljästoista vieras (1948) Sandkullan kartanon tytär Anna-Lisa Hakenhjelm (Ghedi Lönnberg) palkkaa kiertolaiseksi luulemansa miehen (Rolf Labbart) ylimääräiseksi kihlajaisvieraakseen, herra Hirniseksi. Tosiasiassa kyse on sahanomistajan pojasta Jussi Palomaasta, joka rakastuu juhlissa Anna-Liisaan. Väärinkäsitykset ja kartanon talousongelmat vaikeuttavat kuitenkin parin yhteen päätymistä.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Syksy 1948 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
"14. vieras Rexissä sivuutettakoon joulun kunniaksi kaikella lempeydellä mahdollisimman lyhyesti", aloitti P. Ta-vi (Paula Talaskivi, Helsingin Sanomat 24.12.1948) ja jatkoi: "Vikoja siinä näet riittäisi luetella liian paljon - pahimpina kaikista käsikirjoitus epäloogillisuudessaan ja ihmiskuvauksen tavattomassa pintapuolisuudessaan." "Sitä katsoja ei kylläkään ihmettele", kirjoitti H. L. Aamulehdessä 11.12.1948, "että ajanvietekirjallisuudessa moneen kertaan vatkattu aihe ei ole pystynyt inspiroimaan tekijää sen enempää kuin näyttelijöitäkään, mutta onkohan ollut välttämätöntä käyttää niin kulunutta aihetta. Kun se sitten vielä kerrotaan mahdollisimman vähän mukaansa tempaavasti, ei ole ihme, että esitys suorastaan ikävystyttää". Ilta-Sanomien J-a N-nen (Juha Nevalainen, 27.12.1948) ilmoitti masentuneensa elokuvan "tyhjänpäiväisyyteen ja pinnallisuuteen" ja perusteli: "Neljästoista vieras on niitä huvinäytelmäyrityksiä, joista tyystin puuttuu henkevyys. Henkevyyden puutekin kävisi ehkä vielä jotenkin laatuun, jos elokuvan ohjauksessa olisi jonkinlaista hermoa, pitävää otetta, mutta sitä ei ole." Lempeämpiä olivat Uuden Suomen Ra. H. (Raoul af Hällström, 24.12.1948) ja Nya Pressenin G. B-s (Greta Brotherus, 28.12.1948): "Toivo Särkkä on ohjannut filmin, keksien kaikenlaista hauskaa, etenkin kartanon päivälliskutsujen kuvaukseen. [- -] Filmi olisi ollut vielä paljon hauskempi, ellei käsikirjoitus olisi monin kohdin niin heikko. Nimetön tekijä on aika avuttomasti kehitellyt juonta eteenpäin sekä tehnyt itsensä syypääksi moniin aukkoihin ja epäjohdonmukaisuuksiin." (Ra. H.); "Härdad som man är av smaklösa och dumma inhemska filmmanus, finner man den lätta komedin om den fjortonde gästen ganska underhållande, trots longörer, logiska luckor, usel fotografering och vanlig rutinregi". (G. B-s). - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
"T. J. S. eli Toivo Särkkä [- -] on hiljan alkanut uuden elokuvan saunaamalla elokuvaaja (Sulo) Tammilehdon uudessa saunassa [- -] Keravalla", kertoi lokakuussa 1948 ilmestynyt Elokuvateatteri - Suomen Kinolehti. Alkamassa oli elokuva Neljästoista vieras, jonka alkutekstit eivät mainitse käsikirjoittajaa - kyseessä oli Toivo Särkkä itse. Työn pohjana hänellä on ollut tunnistamaton ulkomainen aihe. Roolinimet (Hakenhjelm, Allén, Mellin, Hirninen, huushollerska, musteri) viittaava Ruotsin suuntaan. Käsikirjoituksen copyright-vuodeksi on merkitty 1948. Alkujakso sisältää dokumentinomaisia näkymiä Isnäsin sahasta Pernajassa. Alkutekstien pohjana käytetty vaneri liittyy luontevasti näihin näkymiin. Toivo Särkän isä J. V. Särkkä oli metsätyönjohtajana riihimäkeläisen monitoimiyrittäjän ja mm. sahanomistajan H. G. Paloheimon palveluksessa. Elokuvan sahanomistajasuvulle annettu nimi Palomaa saattaa olla muistumaa tästä. Särkän ohjaamille elokuville tyypilliseen tapaan juoneen on liitetty kaksi laulua. Ensimmäisen esittää Rolf Labbart kihlajaisillallisilla, toinen - Kalafiskarin / Kalamiehen laulu - kuullaan ulkona luonnossa Rolf Labbartin ja Helge Raninin duettona. Laulujen sanat eivät sisälly käsikirjoitukseen. Neljästoista vieras oli ensimmäinen Sulo Tammilehdon yksin kuvaama elokuva. Kolme edellistä elokuvaansa hän oli vuonna 1947 tehnyt yhdessä Felix Forsmanin kanssa. Tammilehdon idea oli lavastaa sahan konttorikohtaus avokulisseiksi autenttiseen sahaympäristöön. Kuvausten läpiviemiselle tuotti vaikeuksia tuulinen sää, joka heilutti papereita lavastuksen pöydillä. Neljännentoista vieraan yleisömenestys jäi suurimpien kaupunkien teatteriesityskertojen mukaan laskien tuntuvasti vuoden keskitason alapuolelle. Oulun ensi-illan ajankohta ei ole selvillä - esitykset olivat todennäköisesti maaliskuun 1949 yleislakon aikana. - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. "Pienen mökin rakennan, sammalkankahalle - -" Säv. Heikki Aaltoila, san. tunnistamaton Es. Rolf Labbart, laulu ja piano (playback, pianosäestys), 1' 00". 2. Kihlajaisvalssi Säv. Heikki Aaltoila Piano ja viihdeorkesteri (off, levysoitin), 3' 05". 3. "Kalafiskarin laulu" / "Kalamiehen laulu" Säv. Heikki Aaltoila, san. tunnistamaton Es. Rolf Labbart ja Helge Ranin, laulu (playback, Rolf Labbart ja tunnistamaton laulaja), kolmeen otteeseen, 2' 35". Huomautuksia: Joel Asikaisen ja Hillevi Lagerstamin seurustelukohtauksessa kuullaan trumpetin ja soitinyhtyeen esittämää musiikkia (off), 1' 35". - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|