Haku

Kenraalin morsian

Generalens fästmö (ruotsinkielinen nimi)
The General's Fiancée (englanninkielinen käännösnimi)
La Fiancée du Général (ranskankielinen käännösnimi)
Die Generalsbraut (saksankielinen käännösnimi)
Aineiston käyttöoikeudet
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Kenraalin morsian

Ville Salmisen ohjaama musiikkipitoinen sotilasfarssi Kenraalin morsian (1951) perustuu Topiaksen, kirjailija Toivo Kauppisen samannimiseen näytelmään. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat sotilasleirille, jossa paikalle saapunut naisväki aiheuttaa ihastusta ja hämmennystä. Erityisesti kapteenin (Kullervo Kalske) anoppi Sofia "Tussari" Tissari (Elsa Turakainen) saa kenraalin (Eino Kaipainen) ja sotamies Hurskaisen (Sakari Halonen) elämän mullistumaan.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Elsa Turakainen, matkakirjailija Sofia Tissari, "Tussari"
Eino Kaipainen, kenraalimajuri Anton Narva
Sakari Halonen, sotamies Taavetti Hurskainen
Kullervo Kalske, kapteeni Veikko Saarto
Ruth Luoma-aho, Irma Saarto, kapteenin rouva
Leena Häkinen, Kaisa, tyttö kylästä
Eija Inkeri, Helena Virma, luutnantti Naulan morsian
William Markus, luutnantti Olavi Naula
Irja Ranin, Elli, tyttö kylästä
Lasse Pöysti, korpraali Jukka Oksapää
Kreditoimattomat näyttelijät
Olavi Virtamo, sotamies
Seppo Wallin, päivystävä luutnantti
Kauko Vuorensola, autonkuljettajakorpraali
Avustajat
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia: Ingmar Englund, Torsten Floström, K. Huuskonen, Armas Jokio, Teijo Joutsela, Arvi Järvinen, K. Järvinen, Urho Kastari, Uljas Lassila, Anatoli Lybimov, Erik Mattson, Auvo Nuotio, W. Pursiainen, Osmo Pöntinen, Ossi Runne, Toivo Sainio, Urho Savolainen, Tuukka Soitso, B. Wallen (Lähde: SKF 4)
Muut tekijät
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
5 690 736 mk
Julkaistu
1951
Alkuteos

Topias: Kenraalin morsian. (näytelmä, kantaesitys: Lahden Kaupunginteatteri 28.4.1949)

Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
29.06.1951
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Rex, Tuulensuu
Riihimäki: Riihilinna
Tampere: Kino
Turku: Bio-Bio
Filmikopioiden määrä
8
Muut näytökset
  • 30.06.1951 Lahti: Kinema ensi-iltakierros
  • 01.07.1951 Pori: Asto ensi-iltakierros
  • 15.07.1951 Kuopio: Puijo; Vaasa: Kinema ensi-iltakierros
  • 24.08.1951 Jyväskylä: Elohuvi ensi-iltakierros
  • 07.09.1951 Oulu: Bio Kiistola ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 04.11.1962 STV Katsojia: 840 000
  • 09.09.1976 MTV2 Katsojia: 1 890 000
  • 18.03.1987 YLE TV2
  • 17.05.1998 MTV3
  • 06.07.2004 YLE TV2
  • 18.04.2006 YLE TV2
  • 04.04.2011 YLE TV2
  • 08.02.2012 YLE TV1
  • 23.03.2016 Yle TV1
  • 19.07.2018 Yle TV1
  • 04.12.2019 Yle TV1
  • 07.05.2021 Yle TV1
Palkinnot
Jussit 1951: musiikki: Harry Bergström (myös elokuvasta Rion yö).
Kuvauspaikat
Ulkokuvat

Helsinki: Santahamina (sotilasosaston marssikohtaukset)

Helsingin mlk.: Kallvikin lahden pohjukka (sotilaiden leirialue)

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.

Studiot

Helsinki: SF-hallit

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.

Kuvausaika
Syksy 1949, kevät - kesä 1950
Sisältöseloste

Kapteeni Saarron komppania on maastoharjoituksissa. Leirin komentaja, kenraalimajuri Narva, seuraa miesten marssia ja vaatii lisää kuria. Kapteenin lähetti, kiuruveteläinen sotamies Taavetti Hurskainen, on saanut äidiltään kalakukon, mutta ei pääse syömään sitä kapteenin höykyttäessä.

Kapteenin vaimo Irma ja luutnantti Naulan morsian Helena ilmestyvät leirille. Samoin paikalle saapuu moottoripyörällä hurjastellen kapteenin anoppi, matkakirjailija Sofia Tissari, jota sanotaan "Tussariksi". Nainen ottaa haltuunsa kapteenin vuoteen ja syö kalakukon, jota Taavetti turhaan yrittää suojella. Kun upseerit naisseuralaisineen lähtevät juhlimaan, kapteeni käskee Taavettia huolehtimaan siitä, että nainen ei ole hänen vuoteessaan heidän palatessaan.

Kylän tytöt Kaisa ja Elli livahtavat vartijoiden ohi leiriin tapaamaan Taavettia ja korpraali Jukka Oksapäätä. Upseerien rapukesteistä Jukka hankkii ravun, jonka Taavetti sujauttaa "Tussarin" peiton alle. Jukka ja tytöt tanssivat toisessa huoneessa, kun kenraali ilmestyy paikalle: ravun säikyttämä "Tussari" heittäytyy hänen kaulaansa. Kenraali toimittaa naisen ja tytöt putkaan, missä "Tussari" viihdyttää vartiosotilaita laulaen ja voittaa heidät pokeripelissä. Asiasta tietämätön kapteeni ja Irma viettävät yön nojatuoleissa.

Aamulla kenraali tiukkaa selitystä naisten läsnäololle, samalla kun "Tussari" putkahtaa esiin sotilaiden kanssa laulaen ja tanssien. Kenraali ja "Tussari" osoittautuvat vanhoiksi tuttaviksi, mutta naisen ilottelun edessä kenraali säilyttää jäykän ja ankaran sotilaallisuutensa ja nuhtelee naisia. Taavetti tapaa kotiin palaavan Kaisan, jää kuhertelemaan ja esittää kaartelevan kosinnan, johon tyttö innokkaasti suostuu.

Kenraali komentaa kapteenin saattamaan vaimonsa ja anoppinsa kaupunkiin, mutta "Tussari" ilmoittaa viettävänsä viikonlopun leirillä saadakseen selville, kuinka paljon kenraali on muuttunut. Kun kapteeni vetoaa asemaansa, nainen puuskahtaa: "Minä olen pikajuna, joka vain viheltää pikku asemilla." Turhautuneena ja vimmastuneena kenraali yllättää vuoron perään Taavetin ja Kaisan, Jukan ja Ellin, kapteenin ja Irman, luutnantin ja Helenan kuhertelemasta. Kun "Tussari" vielä tiukkaa, miksi mies 20 vuotta sitten palautti kihlasormuksen eikä ole mennyt naimisiin, kenraali raivostuu ja repii Jukan ottaman valokuvan, jossa ravun säikäyttämä "Tussari" on kietoutunut hänen kaulaansa.

Yksin jäätyään kenraali kuitenkin kokoaa valokuvan palaset ja hymyilee itsekseen. Hän komentaa auton käyttöönsä ja lähettää Taavetin hakemaan rouva Tissaria, evästäen että muille ei ole tilaaja sanoen antaneensa käskyn ettei naista saa päästää ulos leiriltä kuin hänen seurassaan. Kahden kesken kenraali ja "Tussari" ryhtyvät muistelemaan menneitä ja tekevät sovinnon "uuden mahdollisuuden" merkeissä. Päälle jäänyt äänimerkki hälyttää Taavetin, joka tapaa pariskunnan suutelemasta etupenkillä. "Kenraalin morsian ottaa vastaan sukulaisten onnittteluja", sanoo "Tussari" astuessaan esiin. Kenraali puolestaan ylentää Taavetin korpraaliksi. "Nyt elämä alkaa, kun me kaikki upseerit ruvetaan yhdessä komentamaan", Taavetti riehaantuu. Kunniaa tehden upseerit ja Taavetti seuraavat sotilaiden ohimarssia.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.

Aiheet
Lehdistöarviot

Keskikesän ensi-ilta keräsi niukanlaisesti arvosteluja. Suoraan asiaan meni E. T-la (Eugen Terttula, Suomen Sosialidemokraatti 1.7.1951): "Ei ole juuri kunniaksi elokuvalle, ei edes vaatimattomalle sotilasfarssille, että siinä ylivoimaisesti parasta on musiikki. Mutta niin on asian laita tässäkin SF:n keveimmän sarjan tuotteessa. Säveltäjä Harry Bergström tekee monta kertaa sen, mikä jo ohjaajan ja näyttelijäin olisi pitänyt tehdä, jotta olisi syntynyt vauhdikas ja hauska farssi. Aika monta kohtausta hän onnistuukin pelastamaan." "Harry Bergstömin musiikkia voi pitää täysosumana [- -]", ajatteli myös E. J. K. (Turun Sanomat 4.7.1951). "Taideteokseen ei luonnollisesti ole pyrittykään", tasoitteli E. L-nen (Erkki Leppänen, Uusi Suomi 1.7.1951), "onpahan vain yritetty tekaista mahdollisimman vähällä vaivalla ja aikaisemman, vuosien takaisen menestyselokuvan Rykmentin murheenkryynin latuja seuraillen kenraaleista ja monneista pilaa tekevä, mahdollisimman kevyt farssi [- -]."

Pääosassa Elsa Turakainen herätti ristiriitaisia reaktioita. "Elsa Turakainen ratkimahdottomana täti-ihmisenä 'ampuu yli maalin', vaikka osassaan näyttää muuten ampuvan hyvin", leukaili E. J. K., ja Pta (Rakel Jylhä, Keskisuomalainen 30.8.1951) valitti: "Päärooli on Elsa Turakaisella, joka mainiosta rutiinistaan huolimatta ei tällä kertaa saavuta samanlaista täysosumaa kuin Kauniin Veeran tummista silmistä laulavana ruhtinattarena." "Elsa Turakainen har det rätta fränsande farshumöret som i någon mån lättar upp spektaklet", kirjoitti puolestaan i-ll (Nya Pressen 2.7.1951), ja G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 1.7.1951) säesti: "Elsa Turakainen har charm och gott farshumör [- -]." "Parasta filmissä on Elsa Turakaisen tyyppi, jos sitä vain jaksaa katsella", arvotti myös E. L-nen (Erkki Leppänen, Uusi Suomi 1.7.1951).

"Sakari Halonen Hurskaisena ilmentää mainiosti hupaisen huipennuksen 'luonnonpuhtaasta' laulelevasta savolaissotapojasta [- -]", arvioi Pta. Myönteinen oli myös G. B-s: "[- -] Sakari Halonen (har) utom vacker sångröst en så pass frodig komisk ådra att han förlänar några scener festlig savolaxisk lokalfärg, i deras sällskap glömmer man bort den sura, ehuru berättigade kritiklusten och erkänner att buskteatern åtminstone inte är grov."

"Mutta maisteri Särkkä hymyili resignoituneesti ja lausahti harvakseen ja hillitysti: 'Niin, ei tämä mitään teille ole', kun journalistinäytännössä Kenraalin morsiamen jälkeen valot syttyivät SF:n koeteatterissa", kertoili Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 15/1951). "Mutta jos tahtoo antautua vaatimuksitta välittömästi iloitsemaan sotilasleirin suvisista, harmittomista tapahtumista, Sakari Halosen viattomasta huumorista ja laulusta, Elsa Turakaisen hassutteluista (välittämättä siitä, kuinka 'yli' hän näyttelee, ja kuinka sanomattoman mauttoman kummitusmelodraaman hän joutui esittämään!), nuoresta lemmestä ja hiukan vanhemmastakin, niin mikäpä siinä."

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.

Taustaa

Topiaksen eli Toivo Kauppisen farssinäytelmä Kenraalin morsian oli saanut ensi-iltansa kirjailijan kotikaupungissa, Lahden Kaupunginteatterissa, huhtikuussa 1949. Näyttämöllä samoin kuin elokuvassa Taavetti Hurskaista esitti Sakari Halonen. Savolaisesta, leukapieliltään luonnonväärästä sotamiehestä tulikin elokuvissa Halosen toinen vakiorooli kuplettikuningas J. Alfred Tannerin ohella.

Näytelmän tapahtumapaikkoina ovat kapteeni Saarron parakkihuvilan olohuone ja pihamaa. Elokuvassa tapahtumia on sijoitettu muuallekin sotilasleirialueelle, kenraalin leiriasuntoon ja päävartiotupaan. Leirialue lavastettiin meren rannalle Helsingin maalaiskunnan Kallvikiin.

Ohjaaja Ville Salminen muokkasi käsikirjoitusta monin paikoin uuteen asuun, vaihtoi eräiden kohtausten järjestystä, muutteli repliikkejä, lisäsi tarinaan laulunumeroita, joita Sakari Halosen ohella esitti Elsa Turakainen, ja jätti kuvaamatta jaksot, jotka käsikirjoitus sijoitti upseerien kaupunkiasuintalon porraskäytävään ja Hurskaisen kotiin.

Päähenkilöiden lukumäärä elokuvassa on sama kuin näytelmässäkin, lukuunottamatta loppukohtauksen lähettiä, joka elokuvaversiossa on jätetty pois. Uusia pienempiä roolihahmoja elokuvassa ovat päivystävä upseeri ja autonkuljettajakorpraali. Kenralimajuri Narvan - Eino Kaipainen - sotilaallisuutta on elokuvassa korostettu paitsi omalla marssiaiheisella teemalla myös sillä, että hän kulkee aina ratsupiiska kädessään. Päävartioon sijoitettujen kohtausten avustajien joukossa on UIP:n Suomen toimiston myöhempi johtaja Olavi Virtamo. Elokuvan alku- ja loppukohtauksiksi on sijoitettu näkymiä marssivista ja laulavista joukoista.

Säveltäjä Harry Bergström sai parhaan musiikin Jussi-palkinnon elokuvasta. Palkintoa myönnettäessä mainittiin myös elokuva Rion yö (1951).

Kenraalin morsian kuvattiin pääosin keväällä ja kesällä 1950, mutta se sai ensiesityksensä vasta vuotta myöhemmin. Elokuvan yleisömenestys oli selvästi vuoden keskitasoa parempi.

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.

Musiikki

1. Marssilaulu
Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R.W. Palmroth)
1) Viihdeorkesteri (off), 1' 40".
2) Es. "sotilasosasto", laulu ja vihellys (playback, Helsingin Poliisilaulajat), 1' 15".


2. Kalakukko laulu
Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R. W. Palmroth)
Es. Sakari Halonen, laulu (playback, harmonikkasäestys), 1' 25".
Levytys:
Jorma Ikävalko ja Kulkurit; Triola T-4029, 25.5.1951.


3. On kummoo tämä ruotuväk' / "Luuttulaulu"
Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R.W. Palmroth)
Es. Sakari Halonen, laulu (playback, harmonikkasäestys), 1' 00".
Levytys:
Jorma Ikävalko ja Kulkurit; Triola T-4029, 25.5.1951.


4. Neekerin kummituslaulu
Säv. Harry Bergström, san. Topias (= Toivo Kauppinen)
Es. Elsa Turakainen, lausunta (playback, sekä Helsingin Poliisilaulajat ja lyömäsoittimet), 1' 20".


5. "Rapulaulu"
Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R.W. Palmroth)
Es. Eija Inkeri, Ruth Luoma-aho, Kullervo Kalske ja William Markus, laulu (playback, Eeva Pasila-Tamminen ja Olavi Virta sekä tunnistamaton mies- ja naislaulaja, Helsingin Poliisilaulajat sekä viihdeorkesteri), 1' 05".


6. "Lemmenlaulu" ("Naeset on kaaniit kun kukkaset vuan - -")
Säv. Harry Bergström, san. Palle ( = R.W. Palmroth)
Es. Sakari Halonen, laulu ja harmonikka (playback, harmonikkasäestys), 1' 45".


7. "Bugi-Wugi"
Säv. Harry Bergström
Es. Lasse Pöysti, harmonikka (playback, tunnistamaton harmonikansoittaja), 0' 25".


8. "Sofin laulu putkassa"
Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R.W. Palmroth)
Es. Elsa Turakainen, laulu ja mandoliini, sekä "sotilaat", laulu (playback, Elsa Turakainen ja Helsingin Poliisilaulajat, mandoliini- ja harmonikkasäestys), 2' 05".


9. Karjalan poikia / "Sofian marssi"
Säv. A. Salo, san. elokuvassa Palle (= R.W.Palmroth), sov. Harry Bergström
Es. Elsa Turakainen ja "sotilasosasto", laulu (playback, Elsa Turakainen ja Helsingin Poliisilaulajat, viihdeorkesterisäestys), 0' 50".


10. Hurskaisen onnenlaulu
Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R.W. Palmroth)
Es. Sakari Halonen, laulu ja harmonikka (playback, harmonikkasäestys), 0' 55".
Levytys:
Jorma Ikävalko ja Kulkurit; Triola T-4030, 25.5.1951.


11. "Loppumarssi"
Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R.W. Palmroth)
1) Es. "sotilasosasto", laulu (playback, Helsingin Poliisilaulajat ja viihdeorkesteri), 1' 05".
2) Viihdeorkesteri (off), 0'25".

Huomautuksia:
"Rapulaulussa" (nro 5) Ruth Luoma-ahon osan laulaa Eeva Pasila-Tamminen, William Markuksen osan Olavi Virta.

"Bugi-Wugin" (nro 7) aikana Lasse Pöysti hyräilee ja Leena Häkinen ja Irja Ranin tanssivat.

Kullervo Kalskeen ja Ruth Luoma-ahon tanssiessa Kalske hyräilee valssia (100 %), 0' 05".

Kenraalin kävelyyn liittyy toistuen viihdeorkesterin soittamana marssiaiheinen teema (off).

- Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan.

Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
3628
Tarkastuspäivä
26.06.1951
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
1800 m
Kesto/leikattu
66 min
Veroluokka
15 %
Ikäraja
S
Osia
8
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
66 min
Pääsy
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa