Kenraalin morsian
Generalens fästmö (ruotsinkielinen nimi)
The General's Fiancée (englanninkielinen käännösnimi)
La Fiancée du Général (ranskankielinen käännösnimi)
Die Generalsbraut (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Kenraalin morsian
Ville Salmisen ohjaama musiikkipitoinen sotilasfarssi Kenraalin morsian (1951) perustuu Topiaksen, kirjailija Toivo Kauppisen samannimiseen näytelmään. Elokuvan tapahtumat sijoittuvat sotilasleirille, jossa paikalle saapunut naisväki aiheuttaa ihastusta ja hämmennystä. Erityisesti kapteenin (Kullervo Kalske) anoppi Sofia "Tussari" Tissari (Elsa Turakainen) saa kenraalin (Eino Kaipainen) ja sotamies Hurskaisen (Sakari Halonen) elämän mullistumaan.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||||
|
S |
||||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||||
|
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Ingmar Englund, Torsten Florström, K. Huuskonen, Armas Jokio, Teijo Joutsela, Arvi Järvinen, K. Järvinen, Urho Kastari, Uljas Lassila, Anatoli Lybimov, Erik Mattson, Auvo Nuotio, W. Pursiainen, Osmo Pöntinen, Ossi Runne, Toivo Sainio, Urho Savolainen, Tuukka Soitso, B. Wallen ,
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Ingmar Englund, Torsten Florström, K. Huuskonen, Armas Jokio, Teijo Joutsela, Arvi Järvinen, K. Järvinen, Urho Kastari, Uljas Lassila, Anatoli Lybimov, Erik Mattson, Auvo Nuotio, W. Pursiainen, Osmo Pöntinen, Ossi Runne, Toivo Sainio, Urho Savolainen, Tuukka Soitso, B. WallenHae aiheista |
||||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||||
|
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Ingmar Englund, Torsten Floström, K. Huuskonen, Armas Jokio, Teijo Joutsela, Arvi Järvinen, K. Järvinen, Urho Kastari, Uljas Lassila, Anatoli Lybimov, Erik Mattson, Auvo Nuotio, W. Pursiainen, Osmo Pöntinen, Ossi Runne, Toivo Sainio, Urho Savolainen, Tuukka Soitso, B. Wallen
Kreditoimattomia tunnistamattomia tekijöitä, sivuosien esittäjiä tai avustajia:<br />Ingmar Englund, Torsten Floström, K. Huuskonen, Armas Jokio, Teijo Joutsela, Arvi Järvinen, K. Järvinen, Urho Kastari, Uljas Lassila, Anatoli Lybimov, Erik Mattson, Auvo Nuotio, W. Pursiainen, Osmo Pöntinen, Ossi Runne, Toivo Sainio, Urho Savolainen, Tuukka Soitso, B. WallenHae aiheistaKreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||||
|
Syksy 1949, kevät - kesä 1950 |
||||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||||
|
Keskikesän ensi-ilta keräsi niukanlaisesti arvosteluja. Suoraan asiaan meni E. T-la (Eugen Terttula, Suomen Sosialidemokraatti 1.7.1951): "Ei ole juuri kunniaksi elokuvalle, ei edes vaatimattomalle sotilasfarssille, että siinä ylivoimaisesti parasta on musiikki. Mutta niin on asian laita tässäkin SF:n keveimmän sarjan tuotteessa. Säveltäjä Harry Bergström tekee monta kertaa sen, mikä jo ohjaajan ja näyttelijäin olisi pitänyt tehdä, jotta olisi syntynyt vauhdikas ja hauska farssi. Aika monta kohtausta hän onnistuukin pelastamaan." "Harry Bergstömin musiikkia voi pitää täysosumana [- -]", ajatteli myös E. J. K. (Turun Sanomat 4.7.1951). "Taideteokseen ei luonnollisesti ole pyrittykään", tasoitteli E. L-nen (Erkki Leppänen, Uusi Suomi 1.7.1951), "onpahan vain yritetty tekaista mahdollisimman vähällä vaivalla ja aikaisemman, vuosien takaisen menestyselokuvan Rykmentin murheenkryynin latuja seuraillen kenraaleista ja monneista pilaa tekevä, mahdollisimman kevyt farssi [- -]." Pääosassa Elsa Turakainen herätti ristiriitaisia reaktioita. "Elsa Turakainen ratkimahdottomana täti-ihmisenä 'ampuu yli maalin', vaikka osassaan näyttää muuten ampuvan hyvin", leukaili E. J. K., ja Pta (Rakel Jylhä, Keskisuomalainen 30.8.1951) valitti: "Päärooli on Elsa Turakaisella, joka mainiosta rutiinistaan huolimatta ei tällä kertaa saavuta samanlaista täysosumaa kuin Kauniin Veeran tummista silmistä laulavana ruhtinattarena." "Elsa Turakainen har det rätta fränsande farshumöret som i någon mån lättar upp spektaklet", kirjoitti puolestaan i-ll (Nya Pressen 2.7.1951), ja G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 1.7.1951) säesti: "Elsa Turakainen har charm och gott farshumör [- -]." "Parasta filmissä on Elsa Turakaisen tyyppi, jos sitä vain jaksaa katsella", arvotti myös E. L-nen (Erkki Leppänen, Uusi Suomi 1.7.1951). "Sakari Halonen Hurskaisena ilmentää mainiosti hupaisen huipennuksen 'luonnonpuhtaasta' laulelevasta savolaissotapojasta [- -]", arvioi Pta. Myönteinen oli myös G. B-s: "[- -] Sakari Halonen (har) utom vacker sångröst en så pass frodig komisk ådra att han förlänar några scener festlig savolaxisk lokalfärg, i deras sällskap glömmer man bort den sura, ehuru berättigade kritiklusten och erkänner att buskteatern åtminstone inte är grov." "Mutta maisteri Särkkä hymyili resignoituneesti ja lausahti harvakseen ja hillitysti: 'Niin, ei tämä mitään teille ole', kun journalistinäytännössä Kenraalin morsiamen jälkeen valot syttyivät SF:n koeteatterissa", kertoili Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 15/1951). "Mutta jos tahtoo antautua vaatimuksitta välittömästi iloitsemaan sotilasleirin suvisista, harmittomista tapahtumista, Sakari Halosen viattomasta huumorista ja laulusta, Elsa Turakaisen hassutteluista (välittämättä siitä, kuinka 'yli' hän näyttelee, ja kuinka sanomattoman mauttoman kummitusmelodraaman hän joutui esittämään!), nuoresta lemmestä ja hiukan vanhemmastakin, niin mikäpä siinä." - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||||
|
Topiaksen eli Toivo Kauppisen farssinäytelmä Kenraalin morsian oli saanut ensi-iltansa kirjailijan kotikaupungissa, Lahden Kaupunginteatterissa, huhtikuussa 1949. Näyttämöllä samoin kuin elokuvassa Taavetti Hurskaista esitti Sakari Halonen. Savolaisesta, leukapieliltään luonnonväärästä sotamiehestä tulikin elokuvissa Halosen toinen vakiorooli kuplettikuningas J. Alfred Tannerin ohella. Näytelmän tapahtumapaikkoina ovat kapteeni Saarron parakkihuvilan olohuone ja pihamaa. Elokuvassa tapahtumia on sijoitettu muuallekin sotilasleirialueelle, kenraalin leiriasuntoon ja päävartiotupaan. Leirialue lavastettiin meren rannalle Helsingin maalaiskunnan Kallvikiin. Ohjaaja Ville Salminen muokkasi käsikirjoitusta monin paikoin uuteen asuun, vaihtoi eräiden kohtausten järjestystä, muutteli repliikkejä, lisäsi tarinaan laulunumeroita, joita Sakari Halosen ohella esitti Elsa Turakainen, ja jätti kuvaamatta jaksot, jotka käsikirjoitus sijoitti upseerien kaupunkiasuintalon porraskäytävään ja Hurskaisen kotiin. Päähenkilöiden lukumäärä elokuvassa on sama kuin näytelmässäkin, lukuunottamatta loppukohtauksen lähettiä, joka elokuvaversiossa on jätetty pois. Uusia pienempiä roolihahmoja elokuvassa ovat päivystävä upseeri ja autonkuljettajakorpraali. Kenralimajuri Narvan - Eino Kaipainen - sotilaallisuutta on elokuvassa korostettu paitsi omalla marssiaiheisella teemalla myös sillä, että hän kulkee aina ratsupiiska kädessään. Päävartioon sijoitettujen kohtausten avustajien joukossa on UIP:n Suomen toimiston myöhempi johtaja Olavi Virtamo. Elokuvan alku- ja loppukohtauksiksi on sijoitettu näkymiä marssivista ja laulavista joukoista. Säveltäjä Harry Bergström sai parhaan musiikin Jussi-palkinnon elokuvasta. Palkintoa myönnettäessä mainittiin myös elokuva Rion yö (1951). Kenraalin morsian kuvattiin pääosin keväällä ja kesällä 1950, mutta se sai ensiesityksensä vasta vuotta myöhemmin. Elokuvan yleisömenestys oli selvästi vuoden keskitasoa parempi. - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||||
|
1. Marssilaulu Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R.W. Palmroth) 1) Viihdeorkesteri (off), 1' 40". 2) Es. "sotilasosasto", laulu ja vihellys (playback, Helsingin Poliisilaulajat), 1' 15". 2. Kalakukko laulu Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R. W. Palmroth) Es. Sakari Halonen, laulu (playback, harmonikkasäestys), 1' 25". Levytys: Jorma Ikävalko ja Kulkurit; Triola T-4029, 25.5.1951. 3. On kummoo tämä ruotuväk' / "Luuttulaulu" Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R.W. Palmroth) Es. Sakari Halonen, laulu (playback, harmonikkasäestys), 1' 00". Levytys: Jorma Ikävalko ja Kulkurit; Triola T-4029, 25.5.1951. 4. Neekerin kummituslaulu Säv. Harry Bergström, san. Topias (= Toivo Kauppinen) Es. Elsa Turakainen, lausunta (playback, sekä Helsingin Poliisilaulajat ja lyömäsoittimet), 1' 20". 5. "Rapulaulu" Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R.W. Palmroth) Es. Eija Inkeri, Ruth Luoma-aho, Kullervo Kalske ja William Markus, laulu (playback, Eeva Pasila-Tamminen ja Olavi Virta sekä tunnistamaton mies- ja naislaulaja, Helsingin Poliisilaulajat sekä viihdeorkesteri), 1' 05". 6. "Lemmenlaulu" ("Naeset on kaaniit kun kukkaset vuan - -") Säv. Harry Bergström, san. Palle ( = R.W. Palmroth) Es. Sakari Halonen, laulu ja harmonikka (playback, harmonikkasäestys), 1' 45". 7. "Bugi-Wugi" Säv. Harry Bergström Es. Lasse Pöysti, harmonikka (playback, tunnistamaton harmonikansoittaja), 0' 25". 8. "Sofin laulu putkassa" Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R.W. Palmroth) Es. Elsa Turakainen, laulu ja mandoliini, sekä "sotilaat", laulu (playback, Elsa Turakainen ja Helsingin Poliisilaulajat, mandoliini- ja harmonikkasäestys), 2' 05". 9. Karjalan poikia / "Sofian marssi" Säv. A. Salo, san. elokuvassa Palle (= R.W.Palmroth), sov. Harry Bergström Es. Elsa Turakainen ja "sotilasosasto", laulu (playback, Elsa Turakainen ja Helsingin Poliisilaulajat, viihdeorkesterisäestys), 0' 50". 10. Hurskaisen onnenlaulu Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R.W. Palmroth) Es. Sakari Halonen, laulu ja harmonikka (playback, harmonikkasäestys), 0' 55". Levytys: Jorma Ikävalko ja Kulkurit; Triola T-4030, 25.5.1951. 11. "Loppumarssi" Säv. Harry Bergström, san. Palle (= R.W. Palmroth) 1) Es. "sotilasosasto", laulu (playback, Helsingin Poliisilaulajat ja viihdeorkesteri), 1' 05". 2) Viihdeorkesteri (off), 0'25". Huomautuksia: "Rapulaulussa" (nro 5) Ruth Luoma-ahon osan laulaa Eeva Pasila-Tamminen, William Markuksen osan Olavi Virta. "Bugi-Wugin" (nro 7) aikana Lasse Pöysti hyräilee ja Leena Häkinen ja Irja Ranin tanssivat. Kullervo Kalskeen ja Ruth Luoma-ahon tanssiessa Kalske hyräilee valssia (100 %), 0' 05". Kenraalin kävelyyn liittyy toistuen viihdeorkesterin soittamana marssiaiheinen teema (off). - Suomen kansallisfilmografia 4:n (1992) mukaan. |
||||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||||
|