Laivaston monnit maissa
Flottans rekryter på vift (ruotsinkielinen nimi)
Naval Recruits on Shore Leave (englanninkielinen käännösnimi)
Les Conscrits de la marine à terre (ranskankielinen käännösnimi)
Matrosen an Land (saksankielinen käännösnimi)
Laivasto tulee (työnimi)
Finna-arvio
Laivaston monnit maissa
Ville Salmisen ohjaamassa sotilasfarssissa Laivaston monnit maissa (1954) merimies Taneli Taivainen (Ari Laine) astuu vastahakoisesti laivaston palvelukseen ja joutuu pursimies Pokan (Leo Jokela) silmätikuksi. Samaan aikaan huoltoaseman johtajan poika Pentti (Jussi Jurkka) aloittaa kesätyöt autonkuljettajana lomahotellissa, jonne saapuvat veikkauksessa rikastunut huoltoaseman työntekijä Paula Puupponen (Irja Rannikko), hotellin johtajattaren (Saara Ranin) kaunis tytär (Mej-Ling Axberg) sekä laivaston salaista asetta tavoitteleva vakoojajoukko, joiden puuhiin Tanelikin joutuu puuttumaan.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
S |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kevätkesä 1954 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 16/1954) totesi käsikirjoituksesta: "[- -] aivan kuin olisi saatu kokoon ensimmäinen luonnosmainen yhteenveto filmin sisällöstä ja ryhdytty heti sitä lyömään purkkiin sen enempää elävöittämättä ja laajentamatta." "Vain sen verran juoneen viittaavaa, että pöperö pysyy hatarasti koossa", Kivitie jatkoi. H-o K. (Heimo Kallio, Uusi Aura 18.7.1954): "Laivaston monnit alkoikin hyvin entein, vauhdikkaasti ja repäisevästi. Sitä jatkui aina siihen saakka, kun päähenkilö oli saatu laivastoon, mutta sitten näytti käsikirjoituksen laatijain - Erkki Uotilan ja ohjaajan - tarpeet loppuneen. Alettiin madella paikoillaan, tapahtumat hävisivät olemattomiin ja katsojaa uhkasi kyllästyminen. Pari railakkaa, mutta ehkä liian venytettyä tappelukohtausta pelasti sitten taas loppupuolen." "Erkki Uotilan ja Ville Salmisen käsikirjoitus samoin kuin viimeksi mainitun ohjaus seuraavat banaaleja 'kotimaisia' latuja, joihin on vain parissa kohden katsottu tarpeelliseksi lisätä USA:n merivoimien tilauksesta tehtyjen Hollywoodin filmien 'tyyliä'. Tarina on primitiivinen ja sen johdonmukaisuus hyvin horjuva, kuvaus (Esko Nevalainen) on kovin epätasainen ja pai- koitellen suorastaan huono, musiikki [- -] enimmäkseen 'toisesta oopperasta' ja sankarittaren (Irja Rannikko) ei niinkään paljon esiintyminen kuin esittäminen on mauton." Näin Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 18.7.1954) analysoi elokuvaa. O. F-ll (Ole Finell, Nya Pressen 23.7.1954) kirjoitti: "Ville Salminen har fått till stånd ett rörligt spel på de flesta punkter men regin är valhänt på sina ställen, särskilt miserabel är spionepisoden och att uppfatta flottans övningsbombardemang i stumfilmsstil med blott fosterländskt sjungande körarrangemang är svagt." Näyttelijöistä huomattiin erityisesti Ari Laine. "Hänen Taneli Taivaisensa on rennon hauska hahmo, jossa on sekä omalaatuista tyyliä että charmia", tuumi H-o K. "Erinomainen koomikko, ilmeily ja replikointi vallan mojovaa [- -]", totesi Valma Kivitie. "Ei voi muuta kuin todeta, että hukkaan on mennyt paljon työtä ja vaivaa. - Mej-Ling Axberg oli kuitenkin miellyttävä tuttavuus", lopetti arvionsa T. T-i (Ilta-Sanomat 17.7.1954). - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Valitsemalla kesän 1954 sotilasfarssinsa miljööksi laivaston Fennada-Filmin tuotantojohto yritti löytää uusia näkökulmia tuttuakin tutumpaan aineeseen. Vaivannäkö valui hukkaan ainakin sikäli, että yleisö ei syttynyt elokuvalle. Laivaston monnit maissa tuotti tappiota 1 915 263 mk. Elokuvan pohjana oli Erkki Uotilan näytelmä, jota Helsingin Ympäristöteatteri esitti maaseutukiertueellaan syksyn 1953 mittaan kohtuullisella menestyksellä. Kiinteiden teattereiden lavoille ei näytelmä sen sijaan näytä koskaan yltäneen. Tavallisuudesta poiketen pääosissa esiintyi näyttelijöitä, jotka yleensä nähtiin vain sivuosissa. Toisaalta sivuosissa on muutamia hyvinkin tunnettuja näyttelijänimiä. Lomahotellin johtajattaren tyttäreksi kiinnitetty ruotsinkielinen Mej-Ling Axberg oli siviiliammatiltaan Yhdysvaltain suurlähetystön virkailija ja oli aikaisemmin esiintynyt suklaatyttönä makeistehdas Karl Fazerin mainoksissa. "Suuri mitättömyys koko elokuva. Se on kauheimpia töitä mitä käsistäni on lähtenyt. Välityö, joka oli pakko tehdä. Tuotanto ei keksinyt sopivaa elokuvaa, löydettiin vanha käsikirjoitus ja pantiin minut ohjaamaan. Puolivälissä olin jo aivan varma, ettei siitä mitään esitettävää filmiä tule, mutta tein kun tehdä piti", muisteli Ville Salminen Katso-lehden haastattelussa 1976. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Merimies se laivallansa seilailee Säv. Emil Kauppi, san. Pasi Jääskeläinen Es. Irja Rannikko ja Ari Laine, laulu (playback), 0' 32". 2. Sinilaineilla Säv. Allu Kosonen, san. Erkki Ainamo Es. "meripojat", laulu, ja torvisoittokunta (playback), 2' 17". 3. Merimiesvalssi Säv. Allu Kosonen, san. Erkki Uotila Es. Irja Rannikko, laulu (playback), 0' 50". - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|