"Kutsuisiko sitä pyrkimykseksi keskitasoon? Tosiasia on, että tämäkään kotimainen komedia ei huimaa pyrkimyksellään jos ei toteuttamisellaankaan. Kuitenkaan se ei ole juuri epäonnistunutkaan" pohti JuHo (Jukka Holopainen, Suomen Sosialidemokraatti 5.9.1954). Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 5.9.1954) arvioi suomalaisen komedian tulevaisuutta: "Anglosaksinen 'herttainen mitättömyys' tulee aina viihtymään huonosti meikäläisissä asusteissa ja jos kotimainen filmikomedia joskus löytää lopulta oman linjansa, niin se sittenkin tulee pikemmin polveutumaan Helismaan 'Rovaniemen saamattomuuksista' [- -]."

Erkki-Mikaelin käsikirjoitus herätti huomiota. Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 4.9.1954) kirjoitti: "Juonta elokuvassa on niukanlaisesti ja sen rakentelussa salakuljetustouhuineen soitellaan hieman vanhoja säveliä, mutta parastaan humoristina Erkki-Mikael antaa vähäisten tapahtumien siivittämisessä hauskoilla, eloisilla keksinnöillä ja ennen kaikkea pirteällä sanailulla, joka vallattomasti poukkoilee keveän elämänfilosofian ja kaksimielisyyksienkin, tosin jokseenkin viattomasti, välillä." "Ei kaikki, mikä pakinapalstalla näyttää hauskalta, ole sitä elokuvassa", huomautti Varjostin (Risto Varjonen, Ylioppilaslehti 10.9.1954).

"Elokuvan pahin virhe on mielestäni se, että skenaristi ja ohjaaja ovat molemmat aloittelijoita. Salmen käsikirjoitus olisi ehdottomasti vaatinut tottuneemman ohjaajan [- -]", totesi L. N-rg (Leo Nordberg, Uusi Suomi 5.9.1954). J. D. (Jörn Donner, Vapaa Sana 5.9.1954) oli ankara ohjaaja Yrjö Kostermaata kohtaan. "Sillä se mikä on hyvää käsikirjoituksessa näyttää pilaantuneen Kostermaan ohjauksessa ja tämä johtaa tyylin suhteen sekamelskaan, josta ei pääse." J. D. osoitti sanansa myös tuottajille: "Yleensä on pidettävä arveluttavana, että elokuvatuottajamme etsivät teatteriohjaajia filmiin, yhtä hyvin voitaisiin käyttää elokuva-alan tuntevia näyttelijöitä, [- -], sillä useimmat teatteriohjaajat eivät tiedä elokuvasta hölynpölyä."

Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 18/1954) arvioi Liisa Tuomen osaa liian rennosti kirjoitetuksi. Kivitie jatkoi: "[- -] eikä Liisa ole ainakaan niitä tyttöjä, jotka ryhtyvät kainostelemaan ja sievistelemään. [- -]. Hiukan vain sordinoa ja hillitsevää otetta ohjaajan taholta, ja tulos olisi ollut vielä parempi." J. D:n mukaan Liisa Tuomi kuuluu niihin harvoihin filminäyttelijöihin, joilla on älyä, temperamenttia ja uskallusta. "Erkki Viljos on saanut kolkon osan kuivana juristina, eikä ole yksinomaan hänen vikansa, ettei komediavire oikein ota luontuakseen. Nyt kohtaukset hänen kotonaan yhdessä Eevan kanssa jäävät melko laimeiksi, vaikka juuri niillä olisi sinänsä ollut mahdollisuus kohota koko elokuvan huippukohdiksi", huomautti M. P. (Markku Pesonen, Kauppalehti 7.9.1954). Varjostin totesi muista rooleista: "Sivuosissa vilisee kosolti hyviä tyyppejä, jotka rutinoituneina näyttelijöinä pystyvät tekemään osistaan nautittavia suorituksia." George de Godzinskyn musiikkia piti Kivitie hutaisten tehtynä ja Nevalainen mitättömänä sekä tehottomana.

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.