Putkinotko
Ödemarkens barn (ruotsinkielinen nimi)
Ödemarkens bar (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Children of the Wilderness (englanninkielinen käännösnimi)
Les Enfants de terres déshéritees (ranskankielinen käännösnimi)
Kinder der Wildmark (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Putkinotko
Roland af Hällströmin ohjaama ja Joel Lehtosen romaaniin pohjautuva yhteiskunnallinen elokuva Putkinotko (1954) kertoo Käkriäisen monilapsisen torppariperheen elämästä yhden kesäisen päivän aikana 1900-luvun alussa. Jännitteitä luovat Juutas-isännän (Matti Lehtelä) saamattomuus, Rosina-vaimon (Elvi Saarnio) kipakkuus, sukulaisperhe Kypenäisen (Ari Laine ja Sylva Rossi) neuvokkuus ja torpan omistajan, kirjakauppias Aapeli Muttisen (Pentti Viljanen) hyväntahtoinen holhoaminen.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
K16 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kevätkesä – kesä 1954 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Pelkkä yritys toi elokuvalle tunnustusta. "Että Fennada on ryhtynyt filmaamaan Joel Lehtosen klassillista Putkinotkoa on jo sisänsä pidettävä kunnianarvoisena saavutuksena tänä kotimaisten elokuvien ylituotannon aikana, jolloin tuottajat välillä näyttävät yrittävän kilpailla keskenään laadullisessa latteudessa", totesi J. D. (Jörn Donner, Vapaa Sana 12.9.1954). Mutta alkuperäisteos aiheutti ongelmia. "Den finska litteraturen har inte en sådan konsistens att det går lätt att överflytta den till film. Joel Lehtonens Putkinotko har t.ex. saft och kraft, men dramatiskt stoff bjuder den inte på. Också filmen blir därför nödtvunget odynamisk miljömålning", arvioi G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 12.9.1954). Helsingin Sanomien (13.9.1954) Paula Talaskivi analysoi Urpo Laurin ja Viljo Helan käsikirjoitusta seuraavasti: "[- -] siinä on tuotu esiin koko ajan sellaisia kohtauksia, [- -], joissa luonto samalla saattaa puhua puolestaan: joko liittyy elimellisesti henkilön olemuksen taustaksi, kuvastelee hänen mielialaansa tai joskus syvemminkin, kuin pohjatekijänä esiintyen." Varjostin (Risto Varjonen, Ylioppilaslehti 17.9.1954) taas kiinnitti huomiota kieleen: "Elokuvaan ei ole tietysti voitu ottaa kaikkia vuorosanoja, mutta kaikki kansanläheiset sanat ovat kyllä perusteellisesti siihen kootut. Jopa niin tarkasti, että tuoreen lehmän lannan terve tuoksu leviää katsomoonkin." "Ensimmäisen kerran elokuvan nähtyään jää mietiskelemään, onko ohjaaja tyytynyt jättämään putkinotkolaisensa liian etäälle katsojasta, joukkokohtauksiin, joista yksilön piirteet eivät eroitu eivätkä kirkastu", pohti Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 19/1954). Lähikuvien puuttuminen askarrutti monia muitakin kirjoittajia. Epäilipä Talaskivi, etteivät useimmat näyttelijät olisi lähikuvia kestäneet. Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 12.9.1954) huomautti kuvaaja Esko Töyrin luopuneen voimakkaita kontrasteja korostavasta tyylistään. O. V-jän (Olavi Veistäjä, Aamulehti 16.9.1954) arvio pääosan esittäjistä kuvasteli hyvin yleisiä linjoja. "Tulkintana Elvi Saarnion Rosiina kohoaa selvästi yli muiden. [- -]. Juutaksena Matti Lehtelä saa esille ennen muuta flegmaattisuuden ja perilaiskuuden sekä oveluuden, mutta muuten tulkinta jää kirjallista esikuvaansa ylimalkaisemmaksi." Erityisen paljon kirjoitettiin Putkinotkon musiikista. "Skandallöst svag är Tapio Ilomäkis musik, ett fånigt tonmischmasch, lämpligt som marknadsmusik men som i detta sammanhang verkar absurd", mainitsi J. A. E. (Jerker A. Eriksson, Nya Pressen 15.9.1954). - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Joel Lehtosen romaani Putkinotko, "kuvaus laiskasta viinarokarista ja tuhmasta herrasta", on rakenteellisesti mielenkiintoinen: sen toiminta tapahtuu yhden ainoan kesäpäivän kuluessa. Elokuvaversiossa Roland af Hällström säilytti saman perusrakenteen. Sovituksensa pohjana ohjaaja käytti Urpo Laurin kaksinäytöksistä näytelmäsovitusta, joka kesällä 1953 oli ollut suosittu Vesilinnan Kesäteatterissa Helsingissä. Jäljet näkyvät mm. elokuvaan sisällytetyssä musikaalinomaisessa heinäntekojaksossa. Fennada-Filmin verovapausanomuksen mukaan filmisovitus uskollisesti noudattaa romaania, "josta jokainen repliikki ja tapaussarja sellaisenaan on otettu". Putkinotko kuvattiin romaanin alkuperäisillä tapahtumapaikoilla Säämingissä ja Savonlinnassa. Huonojen säiden vuoksi kuvaustyöt kestivät laskettua pitempään; viivästymistä kurottiin umpeen rakentamalla sääminkiläisen Kososen talon puimalaan tilapäisstudio, jossa kuvattiin mm. saunakohtaukset. Ohjaajan apulaiseksi kiinnitettiin Birre Blom, savonlinnalainen teatterinjohtaja, joka oli ohjannut Putkinotkon näytelmäsovituksen paikalliseen kesäteatteriin kesällä 1954. Savonlinnalaisista näyttelijöistä pääsivät mukaan Malakiasta esittänyt Jorma Kutvonen Ananiaksen osassa sekä Topia esittänyt Sakari Pesonen, jolle elokuvassa annettiin laivamies Eliel Persikan rooli. Elvi Saarnio oli Roland af Hällströmin toinen puoliso, Lejaa esittävä Sirkka Saarnio taas Elvi Saarnion tytär tämän ensimmäisestä avioliitosta. Ritva Juhanto löydettiin Oulun teatterista; Ilari Paatsosta tuli myöhemmin ammattinäyttelijä. Elvi Saarnio kertoi Katso-lehden haastattelussa 1980 olleensa kuukausipalkkainen näyttelijä Fennada-Filmissä. "Tästä johtuu, että olin Putkinotkon Rosina. Muut näyttelijät olivat lakossa, me kuukausipalkkalaiset teimme työtä yhdessä lakon ulkopuolella olevien amatöörien kanssa." Putkinotkosta tuli vuoden 1954 ylivoimaisesti paras kotimainen yleisömenestys. Tämä sai tuottajan ja ohjaajan jatkamaan klassikkotekstien sovittamislinjalla aina af Hällströmin talvella 1956 tapahtuneeseen kuolemaan saakka. Putkinotkon kantaesitys oli Savonlinnan Linnanhovissa 8.9.1954. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. "Kahvikurri, kahvikurri, eikä se puske eikä se potki, eikä se vettä likkaa - -" Säv. ja san. trad. Es. "lapset", laulu (100 %), 0' 15". 2. Karjalaisten laulu Säv. ja san. P.J. Hannikainen Es. Sylva Rossi, laulu (100 %), kahteen kertaan yht. 0' 25". 3. "Mull on luonto lempeä ja reilun likan maine - -" Säv. ja san. trad. Es. Sylva Rossi, laulu (100 %), 0' 45". 4. Carmen Sylva Säv. I. Ivanovici Harmonikka (off), 0' 35". 5. Hiljaa juuri kuin lammen laine Säv. I. Ivanovici, san. tuntematon Es. Sylva Rossi, laulu (100 %), 0' 20". 6. "Herrat ne nostavat lakkiaan, talonpojat takkiaan - -" Säv. ja san. trad. Es. "Putkinotkon lapset", laulu (playback), 0' 35". 7. Nuku, nuku, nurmilintu Säv. ja san. trad. Es. Elvi Saarnio, laulu (100 %), 0' 10". - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|