Taikayö
Vårnattens trollmakt (ruotsinkielinen nimi)
Enchanted Night (englanninkielinen käännösnimi)
La Nuit des sortilèges (ranskankielinen käännösnimi)
Nacht im Banne des Zaubers (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Taikayö
William Markuksen ohjaama ja Reino Helismaan käsikirjoittama Taikayö (1954) on samannimisestä iskelmästä nimensä saanut musiikintäyteinen romanssi. Amanda (Siiri Angerkoski) ja hänen sukulaistyttönsä Eliisa (Tuija Halonen) pitävät tukkilaismiehille ruokakojua kierosta maanomistaja Remanderista (Uljas Kandolin) huolimatta. Karjalainen katukauppias Verneri (Aku Korhonen) ja kulkuriksi esittäytyvä Olavi (Heikki Heino) panevat naisten päät sekaisin. Kun ylioppilas Oswald Haggren (Pentti Siimes) saapuu paikkakunnalle, alkavat vaietut salaisuudet paljastua.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
7 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
|
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Kesä - syyskesä 1954 |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Kriitikoiden kommenteista ilmenee hienoinen kyllästyminen tukkilaisaiheisiin. L. N-rg:n (Leo Nordberg, Uusi Suomi 14.11.1954) mukaan katsojan mielenkiinto pysyi vireillä puoliväliin saakka. Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 13.11.1954) ei löytänyt elokuvasta mitään, mitä ei olisi ollut jo aikaisemmissa tuotteissa. "Sujuva ja vaivaton pyöräytys on tämä Reino Helismaan viimeisin, perikansallisesta aiheesta tehty elokuva, joka alkupuolellaan on sulaa idylliä ja vitivalkoista tukkilaisromantiikkaa mutta loppupuolelleen on nielaissut kokonaisen 'ongelmakimpun' ja näin ollen muodostunut hieman peräpainoiseksi", kirjoitti JuHo (Jukka Holopainen, Suomen Sosialidemokraatti 14.11.1954). J. D. (Jörn Donner, Vapaa Sana 14.11.1954) piti tarinan historiallisuutta selvänä väärennöksenä ja koko kertomusta groteskin uskomattomana ja vääränä. "Jos konfliktittomuus on pahasta, niin liiallinen ja etenkin näin hätäisesti loppumetreille tiivistetty konfliktien paljous voi olla suorastaan vaarallista. Se paljastaa tekijän kyvyttömyyden rakentaa filmissä juonta", mainitsi Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 14.11.1954). B. P. (Bengt Pihström, Nya Pressen 13.11.1954) kuitenkin näki kerronnassa ansioita: "Men handlingen blir en i filmen. Snarare är den ett försök att skapa lyrik, att berätta en kärlekssaga i vårnattsbilder. Och trötts felen är resultatet lyckat. Det finns inga plumpheter, det primitiva och enkelspåriga blir naturligt och framstår inte som stilbrott. Dessutom är den finländska naturen inte självändamål utan bygger upp stämningen." William Markus ohjasi Taikayön ensimmäisenä pitkänä elokuvanaan. G. B-s (Greta Brotherus, Hufvudstadsbladet 14.11.1954) paneutui hänen suoritukseensa: "Trots manusets otympligheter har regissören lyckats undvika den bilderbokmässiga styvhet och slarviga övergångsteknik som även s. k. ambitiösa inhemska filmer ofta besväras av. Han märker sinne för kontinuitet märker man, för bildkomposition, möjligen även för bilddramatik och är en god personinstruktör. Kamera-arbetet är väl genomtänkt." L. N-rg huomautti Heikki Heinon jo replikoivan ilahduttavan luontevasti. Hänen mielestään kuitenkin Tuija Halonen modernina naistyyppinä ei lainkaan sovi vuosisadan vaihteen romanttiseen miljööseen. Myös Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 23/1954) ihmetteli asiaa: "Mutta mitä kummaa Tuija Haloselle on tapahtunut? Hän oli kovin teennäinen, onttoposkinen ja siirapinmakea avokaulaisessa puserossaan (á la Maitotyttö)." "Toivo Kärjen musiikki liikuskelee yksitoikkoisuuteen asti nimisävelmän vaiheilla, mutta joissakin laulelmissa tuntuu kyllä puolivuosisataa myöhempi maku," huomautti JuHo. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
William Markus oli syntynyt Liverpoolissa 1917 ja aloittanut elokuvauransa Suomessa näyttelijänä vuonna 1944. Hänen kahdeksan elokuvan mittainen ohjaajanuransa käynnistyi kesällä 1954 elokuvalla Taikayö. Alkuteksteihin lisätty määre kertoi Taikayön sisältävän "menneiden aikojen romantiikkaa". Teemoiltaan se liittyi läheisesti T. J. Särkän noina vuosina suosimaan tukkilaiselokuvien sarjaan. Nimensä ja alkuinnostuksensa Taikayö sai vanhasta valssista, joka vastikään oli noussut uudestaan suosioon Rainer Kiskon eli Reino Helismaan sanoittamana ja Metro-Tyttöjen laulamana. Juonen Helismaa kuitenkin sommitteli vapaasti laulun sanoista irrallaan. Tapahtuma-aika on käsikirjoituksessa määritetty vuoteen 1907. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Taikayö Säv. M.D. Tomnikovski, san. Rainer Kisko, sov. Toivo Kärki 1) Es. Tuija Halonen, laulu (100 %), 0' 11". 2) Es. Heikki Heino, laulu, huilu (playback), 0' 35". 3) Es. Heikki Heino, laulu, ja Jalmari Parikka, huilu, ja viihdeorkesteri (playback), 1' 38". 4) Es. Heikki Heino ja Tuija Halonen, laulu, ja viihdeorkesteri (playback/ Metro-Tytöt), 1' 10". Levytys: Metro-Tytöt ja Toivo Kärjen yhtye; Rytmi R-6171, 24.2.1953. 2. "Tukkipoika huoleton" ("Tukkipoika huoleton, lautan herra ja ylhäisyys on - -") Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki Es. "Tukkilaiset", laulu, ja huilu (playback / tunnistamattomat esiintyjät), kahteen kertaan, yht. 2' 39". 3. Säkkijärven polkka Säv. trad., san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki Es. Aku Korhonen ja Heikki Heino, laulu, harmonikka (playback), 0' 33". 4. "Laululla reissuhun laitettiin" ("Laululla reissuhun laitettiin, ja se laululla päättyvi kerran - -") säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki Es. Aku Korhonen ja Heikki Heino, laulu, hanuri (playback) 0' 31". 5. Mäen laidassa pienoinen tölli Säv. ja san. trad., sov. Toivo Kärki Es. "Tukkilaiset", laulu, ja Anton Soini, viulu (playback/ -), 0' 50". Levytys: Juha Eirto ja Decca-orkesteri; Decca SD-5268, 23.7.1954. 6. "Kahden jätkän laulu" ("Sellaiselle naamalle kuin Liippasen on, meidän puolessa pannaan katto - -") Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki Es. Armas Jokio ja Anton Soini, laulu, harmonikka (playback), 1' 27". 7. Koivu ja sydän Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki Heikki Heino, laulu, ja viihdeorkesteri (playback), 1' 12". Levytys: Juha Eirto ja Decca-orkesteri; Decca SD-5268, 23.7.1954. 8. Leskiäidin tyttäret Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Toivo Kärki Es. Siiri Angerkoski, laulu (100 %), 0' 19". Levytys: Metro-Tytöt ja Decca-yhtye; Decca SD-5200, 8.3.1953. Huomautuksia: Alte Kameraden / Vanhat toverit (säv. Carl Teike) teemana taustan yhteydessä. Taikayön teema taustana. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|