Ratkaisun päivät
Naken sanning (ruotsinkielinen nimi)
The Days of Decision (englanninkielinen nimi)
La Vérité toute nue (ranskankielinen käännösnimi)
Tage der Entscheidung (saksankielinen käännösnimi)
Finna-arvio
Ratkaisun päivät
Hannu Lemisen ohjaama Ratkaisun päivät (1956) perustuu Juhani Konkan samannimiseen romaaniin. Draamaelokuvan tarina sijoittuu jatkosodan viimeiseen talveen ja sodanjälkeiseen aikaan. Sotilassairaalassa sairaanhoitaja Leena Auer-Lepistö (Ansa Ikonen) kiintyy haavoittuneeseen majuri Yrjö Harttiin (Tauno Palo) tietämättä, että tämä on rintamalla ampunut hänen miehensä, tappiomielialaa lietsoneen ja taistelukäskystä kieltäytyneen vänrikki Veikko Lepistön (Jussi Jurkka). Sodan päätyttyä Valtiollinen poliisi kiinnostuu majurista ja tämän osuudesta asekätkentään. Elokuva oli suosikkiparin Tauno Palon ja Ansa Ikosen viimeinen yhteinen elokuva.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||
12 |
||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Sotilaita: Valtonen, Huuskonen, Tapani Kaukinen, Heimo Nousiainen, Ossi Kiviniemi, Kaino Sillman, Eino Räsänen, Pekka Ainio, Aimo Valse, Väinö Hämäläinen, Armas Björlin (Lähde: Onni Timosen käsikirjoitus)<br />Pekka Tuliara (Lähde: Tuliaran tiedonanto 5.11.2008)<br />Raija Kunnasmaa, Raili Kuusisto (Lähde: Hannu Lemisen käsikirjoitus) ,
Sotilaita: Valtonen, Huuskonen, Tapani Kaukinen, Heimo Nousiainen, Ossi Kiviniemi, Kaino Sillman, Eino Räsänen, Pekka Ainio, Aimo Valse, Väinö Hämäläinen, Armas Björlin (Lähde: Onni Timosen käsikirjoitus)<br />Pekka Tuliara (Lähde: Tuliaran tiedonanto 5.11.2008)<br />Raija Kunnasmaa, Raili Kuusisto (Lähde: Hannu Lemisen käsikirjoitus)Hae aiheista |
||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||
Maaliskuu - toukokuu 1956 - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta. |
||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||
Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 15.10.1956): "Ratkaisun päivät on kieltämättä vakavin tavoittein valmistettu elokuva, jossa on huoliteltua ulkonäköä ja kompastelematonta kerrontaa ja siloiteltua tyyliä juuri siihen tapaan, mikä on opittu tuntemaan Hannu Lemisen linjaksi. Mutta tämä ohjauksen rutiini ja tietynlainen varmuus ei ole kaikki kaikessa. Elokuvan henki, elävä sisältö on sitäkin tärkeämpi, ja Ratkaisun päivistä tätä elävää sisältöä ei tapaa." Rihla (Risto Hannula, Ylioppilaslehti 19.10.1956): "Ratkaisun päivät taas on malliesimerkki siitä, kuinka erittäin epäuskottava juonikonstruktio tukahduttaa alleen kokonaisen kimpun ongelmia." T. S-o (Tomira Savtschenko, Vapaa Sana 14.10.1956) tarkasteli elokuvan tyyliä. "Siinä esiintyvät tarkoin mitattuina kaikki ns. ajanvietefilmien tarpeelliset 'annokset', jotka rutinoidusti koottuina vyöryvät katsojan silmien eteen suhteellisen hyvässä rytmissä. Mutta kun varsinainen aihe pyrkii olemaan vakava, eikä etäisyys filmin kuvaamista tapahtumista ole kovinkaan pitkä, muodostuu ajanvietteellinen leikittely esitettävillä tapahtumilla mauttomuudeksi. Ja pahinta on, että tämä mauttomuus on enemmän taiteellista kuin poliittista laatua [- -]". T. S-o tiivisti vielä näkemystään: "Kaikki tässä filmissä - rakkaus, politiikka, sentimentaalisuus, inhimillisyys - on elotonta, kaavamaista, kiilloitettua ja pingoitettua." "Erkki Uotilan laatimassa käsikirjoituksessa on Konkan romaanin tapahtumia ajallisesti laajennettu ja henkilöitä melkoisesti romantisoitu. Viimeksi mainittu toimenpide tuo tarinaan haitallista halvan novellin kiiltoa, jota alkuperäisessä tekstissä ei juuri voi sanoa olevan havaittavissa. Lisäksi on mukaan sullottu täysin tarpeetonta materiaalia [- -]", tuumi Leo Nordberg (Uusi Suomi 14.10.1956). Valma Kivitien (Elokuva-Aitta 21/1956) mukaan Juhani Konkan "jyrkkäsanaisesta ja räikeästi paljastavasta kirjasta on karsiutunut pois paljon väriä ja kovuutta". Ja Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 14.10.1956) kirjoitti: "Ennen kaikkea on hyvää tuuletusta ja osoittaa tervettä mieltä, että sentään jo uskalletaan osoittaa ns. sotasyyllisyystouhun alkujuuria, siihen liittyviä kieroja ja rumia ilmiöitä." E. U. (Eirik Udd, Hufvudstadsbladet 14.10.1956) kiinnitti huomionsa aiheen ja sen käsittelyn problematiikkaan. "Något ordentligt svar på frågan om Hartti skall anses som krigsförbrytare eller inte ges aldrig, men genom att filmens tendens hela tiden går ut på att understryka det rätt i Harttis beteende, förlorar problemet en stor del av sitt intresse." Martti Savo (Modest Savtschenko, Työkansan Sanomat 14.10.1956) katsoi Hannu Lemisen sortuneen kaupalliseen laskelmointiin siinä määrin, "että pohjana oleva draama tahtoo välillä miltei unohtua". "Nimenomaan Valpon toimia kuvailevassa filmin osassa Leminen ajoittain kehittelee voimakkaasti tehoavia tunnelmia [- -]", mainitsi Leo Nordberg. Mutta hänkin toteaa Lemisen syyllistyvän lieviin mauttomuuksiin. Näyttelijöistä kirjoitti muun muassa G. Å. (Gunvor Åfeldt, Nya Pressen 15.10.1956): "Att ha mage att placera två av våra mest rutinerade och säkra finska skådespelare i ett sådant ädelpekoral som detta är närmast ett brott, och man kan inte annat än tycka synd om Ansa Ikonen och Tauno Palo, när de krampaktigt försöker ge liv åt sina tunga och klumpiga repliker." Musiikkiin puuttui Paula Talaskivi: "Einar Englundin musiikki auttaa paljon 'sisältä päin' kannatellen ja lisätenkin kohtauksiin sekä dramaattista tehoa että jäntevyyttä. Toisinaan se taas tuo mukaan vaimentavia ja neutralisoivia elementtejä, milloin kohtaukset pyrkisivät epämieluisan häiritsevään juhlallisuuteen ja tähdentelyyn. Toisinaan se taas 'jatkaa' kohtauksia puhuvasti." - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||
Suomi-Filmin vastaveto Tuntemattomalle sotilaalle oli Juhani Konkan vuonna 1954 ilmestyneen romaanin Ratkaisun päivät elokuvasovitus. Linnan romaanista poiketen Konkan teoksessa ainoastaan alkutapahtumat liittyvät sota-aikaan; juonen painopiste on välittömästi sodan jälkeisissä vuosissa. Suomi-Filmin tuotanto-ohjelmassa Ratkaisun päivät on osa sodan jälkimaininkeja kuvaavaa kolmen elokuvan sarjaa, jonka olivat aloittaneet Lemisen Lähellä syntiä (1955) ja Vaalan Yhteinen vaimomme (1956). Elokuvan alkutekstit mainitsevat käsikirjoittajaksi Juhani Konkan. Varsinainen kuvauskäsikirjoitus on kuitenkin Erkki Uotilan ja Hannu Lemisen tekemä. Valtion elokuvatarkastamo empi pitkään, ennen kuin antoi Ratkaisun päiville esitysluvan - sodanjälkeistä Valtiollista poliisia esiteltiin elokuvassa hyvin kielteisessä sävyssä. Tarkastusanomus jätettiin kesäkuun 21. päivänä 1956; päätös saatiin vasta kolme kuukautta myöhemmin, syyskuun 20. päivänä. Elokuvatarkastamon kehotuksesta Suomi-Filmi kääntyi Ulkoasiainministeriön puoleen. Elokuvan loppupuolen kohtaus, jossa itäkarjalaissyntyistä lasta raahataan väkisin lähetystön autoon Neuvostoliittoon palauttamista varten, lyheni tässä yhteydessä. Tarkastamo kielsi Ratkaisun päivät lapsilta ja määräsi sen 15 %:n veroluokkaan. Valmistamon valitettua päätöksestä elokuvalautakunta katsoi elokuvan ansaitsevan verovapauden ja määräsi sen kiellettäväksi vain alle 12-vuotiailta. Suomi-Filmin valituksen mukaan Puolustusvoimien Pääesikunnan edustajat tarkastivat käsikirjoituksen ennen filmausta. Valituksesta käy myös ilmi, että Puolustusvoimat asettivat valmistamon käyttöön sekä henkilöstöä että materiaalia. Elokuvan johdantojakso on koottu jatkosodan aikaisista Puolustusvoimain katsauksista. Ratkaisun päivät esitettiin ensimmäisen kerran televisiossa 1991. Se oli määrä esittää MTV:n ohjelmistossa 9.3.1974, mutta viime hetkellä tilalla nähtiin uusintana Silja - nuorena nukkunut (1956). Syynä päätökseen oli kohu, joka syntyi yhtiön edellisenä uudenvuodenaattona esittämästä yhdysvaltalaisesta elokuvasta Silkkisukat (1957) ja sen mahdollisesta neuvostovastaisuudesta. Ratkaisun päivät oli Ansa Ikosen ja Tauno Palon kahdestoista ja samalla viimeinen yhteinen elokuva. Ensimmäinen oli ollut 21 vuotta aikaisemmin filmattu komedia Kaikki rakastavat. Eilan osaa Ratkaisun päivissä esitti Hannu Lemisen Marjut-tytär. - Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan. |
||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Einar Englund Orkesteri (off, alkutekstit), 1' 50". 2. Oi, kallis Suomenmaa Säv. Heikki Klemetti, sov. Einar Englund Orkesteri (off, radio), 1' 40". 3. Joulupukki, kelpo ukki Säv. Martti Hela, san. Matilda Sirkkola, sov. Einar Englund 1) Lapsikuoro, laulu, ja orkesteri (off, radio), 0' 20". 2) Es. Kalevi Korpi, Kalevi Vallineva, Tauno Varvio ja Esko Peltoniemi, laulu, ja Olavi Rignell, viulu, Tauno Nironen, sello, ja tunnistaton mies, piano (playback), 1' 30". 4. Oolannin sota Säv. trad., sov. Einar Englund Orkesteri (off), 0' 40". 5. Ventti-Villen laulu elokuvasta Omena putoaa (1952) Säv. ja sov. Einar Englund Einar Englund, piano, ja orkesteri (off), 2' 40". Levytys: Tauno Palo (laulu) ja Einar Englundin orkesteri; ääniraidan uudelleenjulkaisu cd-kokoelmalla Suomalainen elokuvamusiikki vol 9 & 10 - Suomi-Filmin elokuvamusiikkia 1933-1961; Artie Music AMCD 1056, 2021. 6. Loppumusiikki Säv. ja sov. Einar Englund Orkesteri (off, lopputekstit), 3' 15". Huomautuksia: Einar Englund käytti samaa alkumusiikkia elokuvansa ... Ja Helena soittaa (1951) alkumusiikin loppuosana. Teema toistuu Ratkaisun päivät -elokuvan pääteemana. Maija Karhi laulahtaa suomalaista kansansävelmää Kehruuvalssi (100 %), 0' 05". Tuomarin asunnossa soitetaan Englundin säveltämää viihdeorkesterimusiikkia (off, gramofonilevysoitin), 2' 35". Leenan huoneessa soi radiosta Englundin säveltämä elokuvan toistuva rakkausteema (off, radio), 1' 00". - Toim. Juha Seitajärvi (2021) Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta. |
||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||
Sotajaksojen yleiskuvina käytettiin Puolustusvoimain aineistoa jatkosodasta. Arkistoaineistoäänenä on käytetty Yleisradion uutislähetyksen 19.9.1944 oikeusministeri Ernst von Bornin puhetta Karjalan menetyksestä ja sotakorvauksista. - Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta. |
||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
Kieli | ||||||||||||
suomi |