Haku

Onnelliset

De Lyckliga (ruotsinkielinen nimi)
Siren of the North (englanninkielinen nimi)
The Happy Ones (englanninkielinen käännösnimi)
Les Gens (ranskankielinen käännösnimi)
Die Glücklichen (saksankielinen käännösnimi)
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Onnelliset

Hannu Lemisen ohjaama Onnelliset (1954) on 1900-luvun alkuun sijoittuva romanttinen draama. Elokuva rakentuu Oskar Merikannon musiikin ympärille ja on itsenäinen jatko-osa elokuvalle Kesäillan valssi. Pianisti Lauri Alangon (Leif Wager) ja hänen vaimonsa Anninan (Eeva-Kaarina Volanen) avio-onni säröilee, kun oopperadiiva Delia Rosati (Maaria Eira) houkuttelee Laurin säestäjäksi kiertueelleen.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Maaria Eira, Delia Rosati, laulajatar
Eeva-Kaarina Volanen, Annina Alanko, o.s. Grahn
Leif Wager, Lauri Alanko, muusikko, maisteri
Uuno Laakso, Konrad Grahn, asianajaja, ent. senaattori
Salli Karuna, Viktorina Grahn
Ekke Hämäläinen, Karl-Erik Grahn, liikemies, ent. ratsumestari
Aino Lohikoski, Linda Alanko, Laurin täti
Leo Riuttu, Veikko Kuusi, asianajaja
Josef Liebkind, Adolf, impressaario
Martti Similä, kapellimestari
Heli Eskola, Erkki Alanko, Anninan ja Laurin poika
Kreditoimattomat näyttelijät
Väinö Hannikainen, harpunsoittaja
Reino Alvessalo, viulisti
Sulo Aro, viulisti / kapellimestari Laatokka-laulussa
Erkki Heinonen, viulisti
Voitto Jovero, viulisti
Alarik Lindberg, viulisti
Emil Karppinen, sellisti
Georg Wikberg, sellisti
Klaus Virtanen, kontrabasisti
Matti Lehtinen, huilisti
Sven Lavela, klarinetisti
Kaarlo Pietikäinen, oboisti
Olavi Paljakka, fagotisti
Olavi Lampinen, pasunisti
Uuno Koivu, trumpetisti
Vilho Sarmas, trumpetisti
Holger Fransman, käyrätorvensoittaja
Ville Liljander, käyrätorvensoittaja
Emil Rikkonen, lyömäsoittaja
Reino Valkama, Manu Kallio, muusikko
Oiva Sala, Delian ihailija konserttitalon lämpiössä
Matti Aulos, Delian ihailija konserttitalon lämpiössä
Ossi Korhonen, Delian ihailija konserttitalon lämpiössä
Carl Mesterton, upseeri, Delian ihailija konserttitalon lämpiössä
Helmi Lehosti, Delian ihailijan vaimo Seurahuoneella
Rauni Smeds, Karl-Erikin tanssipartneri Seurahuoneella / tyttö pietarilaisessa ravintolassa (jälkimmäinen rooli 42.30)
Aino Angerkoski, rouva Seurahuoneella / kuorolainen Laatokka- ja Rukous-kappaleissa
Rauni Luoma, Karl-Erikin entinen ihastus Seurahuoneella
Börje Idman, Seurahuoneen hovimestari
Urho Lahti, ruokaileva upseeri Seurahuoneella
Pirkko Raitio, Miina, Grahnien palvelijatar
Uuno Montonen, ravintola Espilän ravintoloitsija
Jalmari Parikka, vossikka Viipurissa
Timo Oive, pietarilaisen ravintolan balalaikkaorkesterin basisti
Vasilij Otsavaara, pietarilaisen ravintolan balalaikkaorkesterin basisti
Irina Hudova, tanssijatar pietarilaisessa ravintolassa
Into Lätti, tanssija pietarilaisessa ravintolassa
Sergei Putilin, balalaikkaorkesterin laulusolisti
Heimo Lepistö, urkkija
Auvo Nuotio, laulusolisti Laatokka-laulussa Vanhalla ylioppilastalolla
Väinö Aho, kontrabasisti Laatokka-laulussa
Mikael Kriisin, kuorolaulaja Laatokka-laulussa
Ami Lovén, kuorolaulaja Laatokka-laulussa
Rafael Karima, kuorolaulaja Laatokka-laulussa
Pekka Nuotio, kuorolaulaja Laatokka-laulussa
Risto Tolsa, kuorolaulaja Laatokka-laulussa
Impi Karima, kuorolaulaja Laatokka-laulussa
Aino Hälli, kuorolaulaja Laatokka-laulussa
Elna Valkonen, kuorolaulaja Laatokka-laulussa
Seija Kajanne, kuorolaulaja Laatokka-laulussa
Maila Haataja, kuorolaulaja Laatokka-laulussa
Pentti Irjala, Vanhan ylioppilastalon vahtimestari
Kaarlo Saarnio, suntio
Maiju Kuusoja, laulusolisti kirkossa
Ruth Johansson, palvelijatar tukholmalaisessa hotellissa
Börje Lampenius, Delian uusi pianisti
Näyttelijäkokoonpanot
Helsingin Balalaikkaorkesteri, näyttelijä
Lohjan Kirkkokuoro, näyttelijä
Muut tekijät
Risto Orko, tuotanto
Serp, käsikirjoittaja
Erkki Imberg, kuvaaja
Armas Laurinen, leikkaaja
Ensio Lumes, äänittäjä
Oskar Merikanto, musiikki (alkuperäissävellykset)
Martti Similä, musiikin sovitus
Martti Similä, musiikin johto
Lemi, rakennelmat (lavastus)
Aarne Kuokkanen, naamiointi
Eine Vatka, kampaus
Onni Timonen, järjestäjä
Mirja Tiirikka, kuvaussihteeri
Suomi-Filmi Oy, levittäjä
Suomi-Filmi Oy, levittäjä
VLMedia Oy, levittäjä
Kreditoimattomat
Hannu Leminen, käsikirjoittaja
Hans Haataja, b-kuvaaja
Hellä Seteri, kampaaja (osa-aikainen)
Sirkka Kaski, kampaaja (osa-aikainen)
Ensio Lumes, musiikin äänitys
Tauno Nurmi, äänittäjän assistentti
Börje Liljander, äänittäjän assistentti (osa-aikainen)
Eino Räisänen, studiopäällikkö
Kari Dahlberg, sähköryhmän esimies
Eero Harju, valomies
Atte Kausto, kuvausryhmän jäsen
Väinö Hannikainen, muusikko (harpunsoittaja)
Reino Alvessalo, muusikko (viulisti)
Sulo Aro, muusikko (viulisti)
Erkki Heinonen, muusikko (viulisti)
Voitto Jovero, muusikko (viulisti)
Alarik Lindberg, muusikko (viulisti)
Emil Karppinen, muusikko (sellisti)
Georg Wikberg, muusikko (sellisti)
Väinö Aho, muusikko (kontrabasisti)
Klaus Virtanen, muusikko (kontrabasisti)
Matti Lehtinen, muusikko (huilisti)
Sven Lavela, muusikko (klarinetisti)
Kaarlo Pietikäinen, muusikko (oboisti)
Olavi Paljakka, muusikko (fagotisti)
Olavi Lampinen, muusikko (pasunisti)
Uuno Koivu, muusikko (trumpetisti)
Vilho Sarmas, muusikko (trumpetisti)
Holger Fransman, muusikko (käyrätorvensoittaja)
Ville Liljander, muusikko (käyrätorvensoittaja)
Emil Rikkonen, muusikko (lyömäsoittaja)
Irma Ruuskanen, muusikko (pianisti)
Maaria Eira, muusikko (laulaja)
Leif Wager, muusikko (laulaja)
Kaisu Vihervuori, muusikko (laulaja)
Maiju Kuusoja, muusikko (laulaja)
Sergei Putilin, muusikko (laulaja)
Sinikka Koskela, muusikko (soololaulaja kappaleessa Onnelliset)
Antti Koskinen, muusikko (soololaulaja kappaleessa Onnelliset)
Auvo Nuotio, muusikko (soololaulaja kappaleessa Laatokka, kuorolaulaja)
Aino Angerkoski, muusikko (kuorolaulaja)
Maila Haataja, muusikko (kuorolaulaja)
Aino Hälli, muusikko (kuorolaulaja)
Seija Kajanne, muusikko (kuorolaulaja)
Impi Karima, muusikko (kuorolaulaja)
Elna Valkonen, muusikko (kuorolaulaja)
Rafael Karima, muusikko (kuorolaulaja)
Mikael Kriisin, muusikko (kuorolaulaja)
Ami Lovén, muusikko (kuorolaulaja)
Pekka Nuotio, muusikko (kuorolaulaja)
Risto Tolsa, muusikko (kuorolaulaja)
Timo Oive, muusikko (balalaikkaorkesterin basisti)
Vasilij Otsavaara, muusikko (balalaikkaorkesterin basisti)
Kokoonpanot
Helsingin Balalaikkaorkesteri, orkesteri
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
25 579 767 mk
Julkaistu
1954
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
25.12.1954
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Kaleva, Kino-Palatsi
Kuopio: Scala
Pori: Kino-Palatsi
Tampere: Kino-Palatsi
Turku: Kino-Palatsi
Vaasa: Ritz
Filmikopioiden määrä
10
Muut näytökset
  • 05.02.1955 Jyväskylä: Jyväs-Kino ensi-iltakierros
  • 03.03.1955 Lahti: Ritz ensi-iltakierros
  • 03.06.1955 Oulu: Rio ensi-iltakierros
Televisioesitykset
  • 14.05.1966 MTV1 Katsojia: 870 000
  • 31.12.1970 MTV2 Katsojia: 460 000
  • 06.04.1985 YLE TV1 Katsojia: 406 000
  • 24.06.1995 YLE TV1
  • 06.12.1995 YLE TV1
  • 03.02.1999 YLE TV1
  • 04.01.2006 YLE TV1
  • 13.05.2008 YLE TV2
  • 12.01.2011 YLE TV2
  • 14.08.2013 YLE TV1
  • 20.07.2015 YLE TV1
  • 27.06.2017 Yle TV1
  • 21.03.2019 Yle TV1
Kuvauspaikat
Ulkokuvat
Helsinki:
Helsingin ortodoksisen seurakunnan Pyhän Kolminaisuuden kirkon rauta-aita ja talousrakennus Rauhankatu 18 Kruununhaassa (Laurin ja Delian vossikkamatka Viipurissa), Turholman eli Tullisaaren kartano Laajasalossa (Grahnien huvila), asuintalo Juhani Ahon tie 5 (Alankojen asuintalo), Tähtitorninkatu 4 (Lauri jää auton alle tukholmalaisen hotellin edustalla), Suomenlahti (Annina, Lauri ja Anninan isä kotimatkalla)

Lohja:
Lohjanjärven ranta (Anninan isä, Annina, Veikko ja Erkki uimarannalla)

Karjaa (nyk. Raasepori):
Kirkkojärvi (Anninan ja Veikon veneretki), Pyhän Katariinan kirkko Lärkkullantie 26 Karjaalla (Anninan ja Laurin vihkikirkko)

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta.
Sisäkuvat
Helsinki:
ravintola Klippan (Annina ja Veikko ravintola Klippanilla), Säätytalon aula ja portaikko Snellmaninkatu 9-11 (Karl-Erik odottaa Deliaa Pietarin konserttitalon aulassa), Vanhan ylioppilastalon aula ja portaikko Mannerheimintie 3 (vahtimestari tarkkailee urkkijaa)

Lohja:
Pyhän Laurin kirkko Kirkkokatu 1 (Annina ja Veikko kirkossa)

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta.
Studiot
Helsinki:
Suomi-Filmin Munkkisaaren studiot (konserttisali, orkesteri- ja taiteilijalämpiö, Alankojen asunnon makuuhuone, eteinen ja olohuone, Seurahuoneen kabinetti ja Delian huone, Grahnien asunnon sali, konserttisalit Porvoossa, Lappeenrannassa, Sortavalassa ja Viipurissa, ravintola Espilä Viipurissa, vossikka-ajelukohtaukset, hotelli Andrean käytävä, Asianajotoimisto Grahn & Kuusi, konserttisali Pietarissa, pietarilaiset ravintolat, hotellihuoneet Pietarissa, Vanhan ylioppilastalon musiikkisali, Grahnien kesähuvilan sali, Anninan huone ja parveke, hotellihuoneet ja käytävä Tukholman Hotel Phenixissä, sairaalan potilashuone Tukholmassa)

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta.
Kuvauspaikkahuomautukset
Laurin ja Delian vossikka-ajelua Viipurissa täydennettiin valokuvaprojisoinneilla viipurilaisista katunäkymistä.
Tullisaaren eli Tuurholman kartano tuhoutui tulipalossa vuonna 1958.

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta.
Kuvausaika
Loppukevät - lokakuu 1954
Sisältöseloste
Helsinki 1900-luvun alussa. Kuuluisa suomalaissyntyinen laulajatar Delia Rosati on kiertueella kotimaassaan. Konsertin jälkeen hän valittaa suomalaisten viileää vastaanottoa, mutta leppyy kuullessaan, että hänen kunniakseen järjestetään illaksi banketti Seurahuoneelle. Pianisti Lauri Alanko ilmoittaa vaimolleen Anninalle menevänsä tilaisuuteen säestäjäksi. Hän onnistuu niin hyvin, että Delia pyytää häntä vakituiseksi säestäjäkseen. Vaimonsa suostumuksella ja kohentaakseen raha-asioitaan Lauri lupautuu tehtävään. Porvooseen, Viipuriin ja Pietariin suuntautuvan kiertueen kuluessa Laurin ja Delian välille kehittyy läheinen suhde, joka saa täyttymyksensä konsertin ja ravintolaillan jälkeen Pietarissa. Samaan aikaan kaupungissa on liikematkalla Laurin lanko Karl-Erik Grahn, joka niin ikään on ihastunut Deliaan ja havittelee naisen seuraa. Torjutuksi tullut mustasukkainen lanko arvaa tapahtuneen ja uhkaa paljastaa asian perheelle.

Tällä välin Annina on ryhtynyt työskentelemään kanslistina isänsä ja tämän yhtiökumppanin Veikko Kuusen asianajotoimistossa ja seurustelee tiiviisti entisen kosijansa Veikon kanssa: he käyvät ravintolassa ja osallistuvat sortopolitiikkaa vastaan suunnattuun isänmaalliseen kokoukseen, joka joudutaan keskeyttämään tsaarin poliisin tullessa paikalle. Veikko tulee kylväneeksi Anninan mieleen epäilyn Laurin ja Delian suhteesta. Myös anoppi Viktorina Grahn on epäluuloinen ja vähättelevä Lauria kohtaan ja suosii Veikkoa; Annina kuitenkin puolustaa miestään.

Kun Lauri palaa yllättäen kotiin, hän saa kuulla Anninan lähteneen heidän poikansa Erkin kanssa jo kesänviettoon isänsä huvilalle Veikon saattamana. Maalla Lauri ja Annina kokevat iloisen ja hellän jälleennäkemisen, mutta Delian puhelinsoitto kutsuu Laurin pian takaisin Helsinkiin: hän haluaa miehen ehdottomasti säestäjäkseen uudelle Euroopan kiertueelle, ja tämä suostuu. Tällä välin huvilalle saapunut Karl-Erik kertoo vanhemmilleen, että Lauri pettää Anninaa. Myös Annina saa selville, että huvilalle soittanut henkilö on nainen - eikä kapellimestari, niin kuin Lauri oli ilmoittanut. Silti he juhlivat hääpäiväänsä onnellisissa tunnelmissa. Myöhemmin Annina tekee Veikon seurassa pyhiinvaellusmatkan vanhaan kivikirkkoon, jossa hänet aikoinaan vihittiin Laurin kanssa.

Hirmustunut anoppi kirjoittaa omin päin Laurille, että avioero Anninan kanssa on vireillä. Lauri pelästyy ja selvittää välinsä Delian kanssa, jolla on jo uusi ihastus ja säestäjä näköpiirissään. Lauri sanoo olleensa sokea ja kirjoittaa Anninalle antavansa tälle vapauden, mutta rakastavansa tätä aina. Äitinsä omavaltaisesta kirjeestä tietämätön Annina säikähtää ja joutuu yhä enemmän tolaltaan kun saapuu sähke, jossa Delia ilmoittaa Laurin sairastuneen vakavasti Tukholmassa. Annina lähtee heti matkaan isänsä kanssa. Perillä selviää, että Lauri on jäänyt auton alle, mutta ei ole hengenvaarallisesti loukkaantunut. Sekä isä että tytär käyvät tapaamassa Deliaa, jolla enää ei ole mitään vaatimuksia Laurin suhteen. Annina sanoo rakastavansa miestään ja parantavansa sen, minkä toinen nainen on haavoittanut. Annina ja Lauri palaavat laivalla Suomeen hellän sovinnon ja anteeksiannon merkeissä.

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Aiheet
Lehdistöarviot
Juha Nevalainen (Ilta-Sanomat 24.12.1954): "Onnelliset on kulttuurileimainen ajanvietetarina, monin tavoin tyylikäs ja filmaattisesti miellyttävä." Camera (Kauko Peltola, Satakunnan Kansa 4.1.1955): "Henkilöt ovat osittain samoja kuin aikanaan hyvin pidetyssä Kesäillan valssissa, ja myös sikäli liikutaan samoilla linjoilla, että Oskar Merikannon musiikilla on suuri osuus, jopa niin suuri, että voidaan täydellä syyllä puhua musiikkifilmistä."

Niin paljon musiikki elokuvassa vaikuttaakin, että B. P. (Bengt Pihlström, Nya Pressen 27.12.1954) piti itse tarinaa jopa tyhjänpäiväisenä. Samantapaiseen tulokseen päätyi M. P. (Markku Pesonen, Kauppalehti 23.12.1954): "[- -] musiikkipuolen lomaan Serp on tottuneesti kuronut kokoon juonen, vähän tavanomaisen ja ohuehkon tosin, mutta silti tavallaan hupaisan ja herttaisen." JuHon (Jukka Holopainen, Suomen Sosialidemokraatti 24.12.1954) mukaan taustaan mahtipontisesti sijoitettu annos maamme historiaa ei ole lainkaan välttämätön juonen kannalta.

"Ohjaaja Leminen viihtyy erikoisen mielellään vuosisadan vaihteen herraspiireissä. [- -] Henki, vuoropuhelu ja koko elämä saa näin aidon kuvauksen [- -]", kirjoitti Valma Kivitie (Elokuva-Aitta 1/1955). M. P. puolestaan korosti kerronnan koko ajan pysyvän hyvän maun puitteissa. Paikoitellen hän havaitsi myös "meillä harvinaista kultivoituakin sävyä". Edellisistä poikkesi huomattavasti T. S-o:n (Tomira Savtschenko, Työkansan Sanomat 3.1.1955) arvio. "Ja näyttelijöitä Leminen käsittelee kuin lavastusta: hän esittelee kunkin näyttelijän vuorollaan ja panee tämän aukomaan suutaan tai rakentaa tuon ja tämän ryhmän saadakseen määrätyn kuvan."

Paula Talaskivi (Helsingin Sanomat 24.12.1954) kuvasi Maaria Eiraa uhkeana ja jokaista elettään myöten vamppina. JuHon mielestä Eiran skaala ei juuri ulotu muuhun kuin laulamiseen. Nevalainen taas huomasi hänen olevan myös hyvä näyttelijätär. "Leif Wagerin Laurissa on kyllä piirteitä, joita odottaa taiteilijassa tapaavan, mutta vähän liian 'viralliselta' hän vaikuttaa varsinkin joissakin kohtauksissa luvattoman ihastuksensa kohteen kanssa", huomautti Camera. Talaskivi kiitteli Eeva-Kaarina Volasen replikoinnin ilmeikkyyttä.

Hannu Lemisen lavastusta pidettiin yleisesti onnistuneena. Tosin Kivitie viittasi ajoittaiseen ylilavastuksen vivahteeseen.

Elokuvan musiikista kirjoitettiin erillisiä arviointeja. Uuden Suomen (21.12.1954) O. N.:n mukaan "Martti Similä on ollut kuin kala vedessä sovittaessaan Oskar Merikannon kiitollisen, värikkään ja soivan musiikin orkesterille. [- -] Äänitys oli ensiluokkainen." T. K-la (Tauno Karila, Helsingin Sanomat 29.12.1954) koki, että elokuva "tuo Merikannon sävelet kauniissa asussa esiin ja yhtyy kohottavan filmin tapahtumasisällykseen."

Televisioesitysten yhteydessä arvioinneissa syntyi myös hajontaa. Timo Kuisminin (Ilta-Sanomat 22.6.1995) mielestä "[k]ohtalokas kolmiodraama etenee mallikkaasti ja henkilöhahmojen taustat ovat riittävän pohjustettuja. Tyylikäs mustavalkokuvaus sekä hyvä lavastus onnistuvat loihtimaan esiin vuosisadan alun 'korkeakultturellisen atmosfäärin'".

Antti Lindqvist (Katso 25-26/1995) totesi, että elokuva "on kuviltaan varsin kunnianhimoinen ja tavallista pohditumpi kokonaisuus, jossa Leminen ja kuvaaja Erkki Imberg hyödyntävät taitavasti pitkiä otoksia ja pehmeitä kameranliikkeitä. Myös syvätarkkoja otoksia on mukana aivan kansainväliseen malliin. Sen sijaan juoneltaan elokuva jää ohueksi, etten sanoisi herraskeikaroinniksi."

Harri Närhi (Katso 5/1999) puolestaan näki, että elokuvan "rakkauskuvio on kuin nukketeatteria, eikä kukaan päätehtävien näyttelijöistä tunnu ottavan osaansa tosissaan. Äitelät laulukohtaukset ovat kaiken lisäksi kuin toisesta elokuvasta, varsin vääriä tunnelmiltaan ja tahtilajeiltaan."

- Toim. Juha Seitajärvi ja Jorma Junttila Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta.
Taustaa
Hannu Lemisen Usko Kempin kanssa kirjoittama, Oskar Merikannon musiikin innoittama Kesäillan valssi oli ollut vuoden 1951 ylivoimaisesti paras yleisömenestys. Elokuvan suosio kannusti harkitsemaan jatko-osan valmistamista, joka toteutettiin kuitenkin vasta runsaan kolmen vuoden kuluttua. Vielä alkuvuoden 1954 Kinolehdessä (nro 3) oli uutisoitu, että Leminen ohjaisi vast'ikään ensi-iltansa saaneen Morsiusseppeleen jälkeen Toivo Kuulan sävelmien ympärille kietoutuvan ja Serpin kirjoittaman elokuvan Syystunnelma, jonka pääosissa olisivat Tauno Palo ja Eeva-Kaarina Volanen. Samassa lehdessä kuitenkin kerrottiin myös Onnellisten kuvausten jo alkaneen, tosin lavastajaksi mainittiin Ville Hänninen (virheellisesti muodossa Hämäläinen) ja toiseksi kuvaajaksi Marius Raichi.

Onnellisissa Lemisen kirjoittajakumppanina oli Serp, kirjailija Seere Salminen. Merikannon musiikki on jälleen keskeisellä sijalla, mutta juonenkehittely liittyy säveltäjän elämänvaiheisiin vieläkin löyhemmin kuin Kesäillan valssissa. Nimensä jatko-osa sai Merikannon samannimisestä duetosta, joka on sijoitettu elokuvan loppuun - muutoinhan tarinan kulku on monin paikoin ristiriidassa nimen kanssa.

Onnellisten tapahtumat on sijoitettu 1900-luvun alkuun, historiallisena taustana on toisena sortokautena tunnettu venäläistämisvaihe ja suomalaisuusaatteen nousu. Tämä aikakausi oli sekä Seere Salmiselle että Hannu Lemiselle läheinen. Kesäillan valssin tarina oli alkanut vuonna 1898, Onnellisissa Annina ja Lauri viettävät kahdeksatta hääpäiväänsä ja käsikirjoituksen mukaan heidän Erkki-poikansa on noin seitsenvuotias. Onnellisissa viitataan pariin otteeseen Kesäillan valssin juoneen kuuluneeseen Laurin silmäsairauteen ja väliaikaiseen sokeutumiseen. Anninan veljen, luutnantti Carl-Erik Grahnin etunimi on muutettu Onnellisissa muotoon Karl-Erik ja sotilasarvo ratsumestariksi, evp.

Kuvausvaiheessa tarinaan on lisätty Anninan vierailu Laurin luona tukholmalaisessa sairaalassa sekä Delian ja asianajaja Grahnin tapaaminen, johon on siirretty osa Delian ja Anninan väliseen kohtaamiseen kirjoitetuista repliikeistä. Maarian Eiran lauluista Straussin Kevään ääniä ja Merikannon Ilmattaren laulu on korvattu La Traviatan toisella aarialla ja Merikannon laululla Jos olet mun. Musiikin sovittaja Martti Similä oli ehtinyt tehdä Ilmattaren lauluun jo orkesterisovituksenkin. Anninan laulama käsikirjoitukseen merkitty Pai pai paitaressu vaihdettiin kuvausvaiheessa Kottarainen-lauluun.

Lavastajaksi merkitty "Lemi" on Hannu Lemisen nimimerkki. Asusteet tehtiin erityisesti elokuvaa varten mm. Aino Acktén pukumallien mukaan. Lavastuksen ja puvustuksen lisäksi myös aikakauden erilaisia ilmiöitä käytettiin hyväksi. Lauri esimerkiksi selailee Tukholman-matkalla julkaisua Madame Flirt, ja Uuno Laakso harrastaa aamutoimiensa ohella (irroitettuaan ensin "viiksien pitäjät") voimistelua käsikirjoituksen mukaan "Müllerin järjestelmän" tapaan. Kyseessä on tanskalainen voimailijan ja liikuntapedagogin Jørgen Peter Müllerin 1900-luvun alussa kehittämä kotivoimistelumenetelmä. Elokuvassa puhutaan viittä eri kieltä, suomen lisäksi hieman ranskaa, ruotsia, saksaa ja venäjää.

Onnelliset jäi Salli Karunan (1902 - 1987) viimeiseksi elokuvaksi. Myös Italiaan kotiutuneelle oopperalaulajattarelle Maaria Eiralle (1924 - 1999) elokuva jäi viimeiseksi. Pikku-Erkin esittäjäksi valittu turkulainen Heli Eskola esiintyi myös Lemisen seuraavassa elokuvassa Lähellä syntiä (1955). Alkuteksteissä Uuno Laakson etunimi on kirjoitettu kolmella u-kirjaimella.

Elokuvasta tehtiin traileri. Mainonnassa vedottiin edellisen osan menestykseen, julisteen sanoin "Oskar Merikannon iki-ihanat sävelet - Serpin nasevat vuorosanat - [M]itä loistavin tähtikaarti. Ne takaavat tämän suurelokuvan. Yhtä romanttinen, liikuttava ja täysipainoinen kuin 'Kesäillan valssi'".

- Toim. Juha Seitajärvi ja Jorma Junttila Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta.
Musiikki
1. Kesäillan valssi
Säv. Oskar Merikanto, sov. Martti Similä
1) Irma Ruuskanen, piano, ja orkesteri, joht. Martti Similä (off), 0' 20".
2) Es. ravintolaorkesteri (playback, orkesteri, joht. Martti Similä), 2' 55".


2. Ma elän
Säv. Oskar Merikanto, san. Larin-Kyösti, sov. Martti Similä
Es. Maaria Eira, laulu, ja orkesteri, joht. Martti Similä (playback), 1' 40".


3. Annina
Säv. Oskar Merikanto
Es. Eeva-Kaarina Volanen, hyräily (playback, Kaisu Vihervuori), 0' 10".


4. Kalliolle kukkulalle
Säv. trad.
Es. Heli Eskola, piano (playback, Martti Similä, piano), 0' 30".


5. Kottarainen
Säv. Oskar Merikanto, san. J.H. Erkko
Es. Eeva-Kaarina Volanen, laulu ja piano (playback, Kaisu Vihervuori, laulu, ja Irma Ruuskanen, piano), 0' 35".


6. Kohtaus Brindisi / Libiamo ne' lieti calici oopperasta La Traviata
Säv. Giuseppe Verdi, libretto F.M. Piave
Es. Maaria Eira, laulu italiaksi, ja Leif Wager, piano (playback, Maaria Eira, laulu, ja Irma Ruuskanen, piano), 0' 40".


7. Violettan aaria Sempre libera oopperasta La Traviata
Säv. Giuseppe Verdi, libretto F.M. Piave
Es. Maaria Eira, laulu italiaksi, ja Leif Wager, piano (playback, Maaria Eira, laulu, ja Irma Ruuskanen, piano), 0' 25".


8. Julian aaria Je veux vivre oopperasta Romeo et Juliette / Romeo ja Julia
Säv. Charles Gounod, libretto Jules Barbier ja Michel Carré William Shakespearen näytelmän mukaan
Es. Maaria Eira, laulu ranskaksi, ja Leif Wager, piano (playback, Maaria Eira, laulu, ja Irma Ruuskanen, piano), 0' 25".


9. Margaretan jalokiviaaria / Ah! Je ris de me voir oopperasta Faust
Säv. Charles Gounod, libretto Jules Barbier ja Michel Carré jälkimmäisen näytelmän Faust et Marguerite mukaan
Es. Maaria Eira, laulu ranskaksi, ja Leif Wager, piano (playback, Maaria Eira, laulu, ja Irma Ruuskanen, piano), 0' 30".


10. Hell dig liv / Elämälle
Säv. Oskar Merikanto, san. Ernst Von Knape, suom. san. Jussi Snellman, sov. Martti Similä
Es. Maaria Eira, laulu, Leif Wager, piano, ja orkesteri (playback, Maaria Eira, laulu, Irma Ruuskanen, piano, ja orkesteri, joht. Martti Similä), 0' 25".


11. Kesäillan idylli op. 16 nro 2
Säv. Oskar Merikanto, sov. Martti Similä
Es. ravintolayhtye (playback, orkesteri), 0' 45".


12. Jos olet mun
Säv. Oskar Merikanto, san. J.H. Erkko, sov. Martti Similä
Es. Maaria Eira, laulu, Leif Wager, piano, ja ravintolayhtye (playback, Maaria Eira, laulu, Irma Ruuskanen, piano, ja orkesteri), 0' 50".


13. Karjalan kunnailla / Jo Karjalan kunnailla
Säv. trad. san. Walter Juva, sov. Martti Similä
Es. Maaria Eira, laulu, Leif Wager, piano, ja ravintolayhtye sekä ravintolayleisö, laulu (playback, Maaria Eira, laulu, Irma Ruuskanen, piano, orkesteri ja kuoro), 0' 45".


14. Valse lente
Säv. Oskar Merikanto, sov. Martti Similä
Es. ravintolayhtye (playback, orkesteri), 1' 40".
Levytys:
Kuoro ja Leijona-Konserttiorkesteri, joht. Martti Similä; Leijona A 207, 1951.


15. Kylän tiellä
Säv. Oskar Merikanto, san. Sandor Aleksander Petöfi, suom. san. Jussi Snellman, sov. Martti Similä
Es. Maaria Eira, laulu, ja Leif Wager, piano (playback, Maaria Eira, laulu, Irma Ruuskanen, piano, ja orkesteri), 1' 25".


16. Potzhalei / Ole armollinen
Säv. ja san. Nikolai Bakaleinikow, sov. Aleksei Ljubimov
Es. Sergei Putilin, laulu venäjäksi, Helsingin Balalaikkaorkesteri ja kuoro, soitto ja laulu venäjäksi (playback), 2' 30".


17. Ja pomnju valsa zvuk prelestnyi / Starinnyi vals / Muistan ihanan valssin / Vanha valssi
Säv. ja san. N. Listov
Tunnistamaton sopraano, laulu venäjäksi, ja Helsingin Balalaikkaorkesteri (off), 1' 30".


18. Laatokka
Säv. Oskar Merikanto, san. Mikko Uotinen, sov. Taneli Kuusisto
Es. Auvo Nuotio, laulu, kuoro ja orkesteri, joht. Sulo Aro (playback, Auvo Nuotio, kuoro ja orkesteri, joht. Martti Similä), 2' 30".
Levytys:
Auvo Nuotio, Radiokuoro ja Helsingin Kaupunginorkesteri, joht. Martti Similä; Yleisradion pikalevy,
1954.


19. Onnelliset
Säv. Oskar Merikanto, san. Aleksis Kivi, sov. Martti Similä
1) Es. Leif Wager ja Eeva-Kaarina Volanen, laulu (playback, Leif Wager ja Kaisu Vihervuori, laulu, ja orkesteri, joht. Martti Similä), 0' 45".
2) Sinikka Koskela, Antti Koskinen ja kuoro, laulu, ja orkesteri (off, lopputekstit), 1' 35".


20. Kansanlaulu / Miss' soutaen tuulessa
Säv. Oskar Merikanto, san. V. Sund, sov. Martti Similä
1)Es. Eeva-Kaarina Volanen, laulu ja piano (playback, Kaisu Vihervuori, laulu ja piano), 0' 05".
2) Es. Leif Wager ja Eeva-Kaarina Volanen, laulu (playback, Leif Wager ja Kaisu Vihervuori, laulu, ja orkesteri, joht. Martti Similä), 0' 55".
Levytys:
Meri Torkler, Auvo Nuotio ja Leijona-Konserttiorkesteri, joht. Martti Similä; Leijona A 211, 1951.


21. Bön till Jungfru Maria / Rukous / Ave Maria
Säv. Oskar Merikanto, san. Nino Runeberg, suom. san. Juhani Sjöström, sov. Martti Similä
Es. Maiju Kuusoja, laulu, Lohjan kirkkokuoro, laulu, ja Lohjan seurakunnan kanttori, urut (off ja playback), 2' 30".


22. Soi vienosti murheeni soitto
Säv. Oskar Merikanto, sov. Martti Similä
Orkesteri (off), 1' 00".

Huomautuksia:
Teoston ilmoituksessa mainitaan virheellisesti Kesäillan idyllin asemasta Merikannon sävellys Idylli.

Martti Similän orkesterille säveltämää taustamusiikkia, yhteensä 3' 54", kuullaan mm. Laurin ja Delian vossikka-ajelukohtauksessa, asianajotoimistossa ja Laurin kävellessä Tukholman katuja. Sävellyksessä soi sitaatteja myös Merikannon kappaleista Jos olet mun ja Kesäillan valssi.

Pietarilaisessa ravintolassa soi Helsingin balalaikkaorkesterin soittamaa venäläistä musiikkia (playback), 3' 20".

Musiikkinumero 22:n aikana soi myös väläys sävelmästä Annina.

- Toim. Juha Seitajärvi Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) pohjalta.
Tarkastustiedot
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
5363
Tarkastuspäivä
16.12.1954
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2830 m
Kesto/leikattu
103'
Veroluokka
15 %
Ikäraja
K16
Tarkastamolaji
1 Näytelmä
Osia
5
Tarkastuselin
LTK
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
5363
Tarkastuspäivä
23.12.1954
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2830 m
Kesto/leikattu
103'
Veroluokka
VV
Ikäraja
K16
Osia
5
Tarkastuselin
VET
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
5363
Tarkastuspäivä
23.05.1958
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
2830 m
Kesto/leikattu
103'
Veroluokka
VV
Ikäraja
K16
Osia
5
Ilmoitus
luokittelu
Tarkastuspäivä
22.08.2013
Kesto/leikattu
01:38:25
Ikäraja
S
Tekniset tiedot
Väri
mv
Ääni
ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde
1,37:1
Kesto
103 min
Pääsy
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
Kieli
suomi