Korkeakoulujen kirjastojärjestelmävaihdokset tuovat muutoksia Finna.fi-hakupalvelun käyttöön. Lue aiheesta lisää.

Nukkekauppias ja kaunis Lilith

Dockhandlaren och den vackra Lilith (ruotsinkielinen nimi)
The Doll Merchant (levitysnimi Yhdysvalloissa)
Der Puppenhändler (saksankielinen nimi)
Der Puppenhändler und die schöne Lilith (saksankielinen nimi)
De Poppenhandelaar (levitysnimi Belgiassa)
Le Marchand de poupées (ranskankielinen nimi)
Nukkekauppias (työnimi)
Nukkekauppias ja kaunis neitsyt (työnimi)
Aineiston käyttöoikeudet
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
QR-koodi

Aineistosta vastaa

Finna-arvio
(0)

Nukkekauppias ja kaunis Lilith

Jack Witikan ohjaama aikuisten satuelokuva Nukkekauppias ja kaunis Lilith (1955) perustuu Walentin Chorellin kuunnelmaan. Nukkekauppias (Martti Katajisto) poikkeaa totalitaarisen, työntekoa painottavan valtion normeista. Valtion kenraalijohtaja (Tauno Palo) luulee nukkekauppiasta sabotööriksi ja vangitsee tämän. Sen sijaan kenraalijohtajan rakastajatar Lilith (Hillevi Lagerstam) pitää nukeista kuten myös pikkutyttö (Leena Kaprio), joka nukkekauppiasta etsiessään saa avukseen anarkistin (Heikki Savolainen). Elokuvan lukuisat nuket ovat Mona Leon kädenjälkeä.

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja S
Alkuteos
Chorell, Walentin: ”Dockhandlaren och den sköna Lilith”. Teoksessa Åtta radiopjäser; Haman. Helsingfors: Schildts 1952 (kuunnelma, kantaesitys: Yleisradio, 20.9.1947); Nukkekauppias ja kaunis Lilith. Suom. Helena Anhava. (kuunnelma, kantaesitys: Yleisradio 2.9.1953) Jack Witikan näytelmäsovitus Dockhandlaren och den sköna Lilith. (kantaesitys: Studentteatern 18.1.1953)
Muut tekijät
T. J. Särkkä, tuotantojohto
Walentin Chorell, käsikirjoittaja
Marius Raichi, kuvaaja
Armas Vallasvuo, leikkaaja
Kurt Vilja, äänittäjä
Kaarlo Nissilä, äänittäjä
Simon Parmet, säveltäjä
Aarre Koivisto, lavastaja
Mikko Sergejeff, b-kuvaaja
Mona Leo, nuket ja naamiot
Puolanne-Karpio Liikuntakoulu, unibaletti
Suomen Filmiteollisuus SF Oy, levittäjä
Yleisradio / Tallennepalvelu, levittäjä
VLMedia Oy, levittäjä
Kreditoimattomat
Jack Witikka, käsikirjoittaja
William Reunanen, naamiointi
Fanny Cederberg, kampaaja
Alf Salin, studiopäällikkö
Regina Keso, kuvaussihteeri
Leo Sarri, järjestäjä
Arvo Kuusla, järjestäjä
Jukka Laurin, sähköryhmän esimies
Timo Tennosmaa, kuvausryhmän jäsen
Erkki Tolvanen, kuvausryhmän jäsen
Kari Uusitalo, kuvausryhmän jäsen
Raimo Lehto, kuvausryhmän jäsen, alkutekstin kirjaimia maalaava käsi
Eka Karppanen, alkutekstit
Näyttelijät
Martti Katajisto, nukkekauppias
Hillevi Lagerstam, Lilith
Heikki Savolainen, anarkisti
Leena Kaprio, tyttö
Tauno Palo, kenraalijohtaja
Esko Mannermaa, kenraaliprofessori
Kreditoimattomat
Urho Lahti, mies viraston luukulla / mies ovella
Aino Lehtimäki, virkailija
Toivo Sahlström, pääviraston vartija
Urho Seppälä, pääviraston vartija
Heikki Packalén, pääviraston vartija
Usko Kantola, alisihteeri
Osmo Pöntinen, alisihteeri
Eino Kaipainen, pääministeri
Veikko Linna, ministeri
Artturi Laakso, ministeri
Armas Jokio, ministeri
Hannes Veivo, ministeri
Leevi Linko, ministeri
Holger Salin, ministeri
Oke Tuuri, ministeri
Ida Salmi, nainen ovella
Fanny Cederberg, ohikulkija
Sirkka Breider, ohikulkija
Heimo Karppinen, ohikulkija
Uljas Kandolin, sukeltaja
Laila Rihte, nainen kahvilassa
Irja Kuusla, nainen kahvilassa
Arttu Suuntala, hovimestari
Leena Valkeala, tarjoilijatar
Jack Witikka, mies kadulla
Uuno Montonen, portinvartija
Kerttu Salmi, kukkien myyjä
Paavo Hukkinen, poliisi
Pentti Irjala, poliisi
Arvo Kuusla, poliisi
Matti Kuusla, poliisi
Jorma Nyman, poliisi
Antero Ruuhonen, poliisi
Anton Soini, poliisi
Evald Terho, poliisi
Jorma Toivonen, poliisi
Esko Tuomi, poliisi
Kaarlo Wilska, poliisi
Mauno Kuusla, poliisi / valokuvaaja
Irja Rannikko, tytön äiti
Helvi Aunio, kauhistunut nainen
Erkki Tolvanen, valokuvaaja
Pentti Valkeala, valokuvaaja
Bertil Holmström, valokuvaaja
Kullervo Kalske, ministeri
Maikki Länsiö, tanssija unibaletissa
Olavi Pajunen, vartija
Juha Partanen, vartija
Sisältöseloste
Nukkekauppias kulkee kadulla, kun sotilaat tempaavat hänet mukaansa ja vievät salaperäiseen korkean tason istuntoon, jossa odotetaan tärkeää kuriiria. Nukkekauppias yrittää vain mainostaa nukkejaan, mutta kun väärinkäsitys paljastuu, hänet lähetetään sairaalaan, jossa kenraaliprofessori yrittää tehdä hänestä miehen ja saada hänet luopumaan nukeista. Mies ei kuitenkaan osaa muuta kuin jatkaa nukkekauppiaan työtään, mikä yhteisössä näyttäytyy hyvin epäilyttävänä ammattina. Nukkekauppias vaeltaa läpi kaupungin saamatta mitään myydyksi tai edes yhteyttä kehenkään: lapset ovat välinpitämättömiä, ja kahvilassa naiset hälyttävät hovimestarin, kun nukkekauppias yrittää lähestyä heitä.

Erehdyksessä hallituksen istuntoon joutunut nukkekauppias on jäänyt vaivaamaan maata hallitsevan kenraalijohtajan mieltä. Hän keksii, että nukkekauppias on sabotööri ja hänen nukkensa ovat pommeja, ja antaa käskyn nukkekauppiaan pidättämisestä. Johtajan rakastajatar Lilith on toista maata: hän on kohdannut nukkekauppiaan ja sanonut tälle rakastavansa nukkeja. Kun nukkekauppias tulee tapaamaan Lilithiä, poliisit seuraavat häntä ja käsittelevät alakertaan jäänyttä nukkea kuin se olisi pommi. Kaikkialla kaupungissa kuulutetaan turvallisuusviraston tiedotus nukkekauppiaan vaarallisuudesta. Yöllä nukkekauppias näkee unen, jossa nuket heräävät elämään ja esittävät vertauskuvallisen baletin rakastavaisista. Hänen herätessään huone on täynnä poliiseja, jotka vievät hänet lukkojen taakse. Todistuskappaleita eli nukeiksi naamioituja pommeja ei kuitenkaan löydy, mutta julkisella kuulutuksella kansalaisia kehotetaan varomaan nukkeja.

Kaupungissa on pikkutyttö, joka tuntee vetoa nukkeja kohtaan ja kyselee ihmisiltä, missä nukkekauppias asuu. Ainoa, jolta hän saa vastakaikua on kaupungin laitamilla piileskelevä anarkisti, jolta löytyy yksi nukke. Anarkisti saa idean järjestää pikkutytön avulla torikokouksen, jossa hän pitää puheen nukkekauppiaan vapauttamiseksi. Anarkistin johdolla lapset marssivat kaduilla ja ryntäävät yhä sankemmin joukoin hallituspalatsiin ja vankilaan. Nukkekauppias vapautetaan ja lapset saavat nukkensa. Mukana on myös Lilith, jota nukkekauppias kosii. Seurauksena on, että kaupunki muuttuu lapsiystävälliseksi ja elämänmyönteiseksi.

- Suomen kansallisfilmografia 5:n (1989) mukaan.
Aiheet
Tuotanto
Ensi-ilta 12.08.1955
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Rex, Tuulensuu
Tampere: Kino
Televisioesitykset
MTV1, 29.05.1965, Katsojia: 680 000
YLE TV2, 24.11.1967, Katsojia: 380 000
YLE TV1, 11.01.1972, Katsojia: 1 360 000
YLE TV1, 18.09.1993
YLE TV1, 02.07.2000
YLE TV1, 14.04.2004
YLE TV2, 25.11.2006
YLE TV2, 08.12.2010
YLE TV1, 13.01.2015
Yle TV1, 21.12.2016
Yle TV1, 12.11.2018
Festivaaliosallistumiset Internationale Filmfestspiele Berlin Berliini, Saksan liittotasavalta 1955
Nordische Filmtage Lübeck Lyypekki, Saksan liittotasavalta 1957
Filmikopioiden määrä 9
Muut näytökset ensi-iltakierros, Lahti: Kinema; Vaasa: Kinema 13.08.1955
ensi-iltakierros, Pori: Asto 14.08.1955
ensi-iltakierros, Turku: Bio-Bio 19.08.1955
ensi-iltakierros, Oulu: Bio Kiistola 09.09.1955
ensi-iltakierros, Kuopio: Kuvakukko 11.09.1955
ensi-iltakierros, Jyväskylä: Elohuvi 24.09.1955
Kesto
73 min
Väri mv
Ääni ääni, Aga-Baltic
Kuvasuhde 1,37:1
Palkinnot
Jussit 1955: paras tuotanto: T.J. Särkkä; paras musiikki: Simon Parmet.
Pääsy Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa