Haku

Ameriikan raitti

Paradiset Amerika (ruotsinkielinen nimi)
Paradise America (englanninkielinen nimi)
Paradis Amerika (ruotsinkielinen nimi)
The Shores of America (työnimi)
Aineiston käyttöoikeudet
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Kansallinen audiovisuaalinen instituutti

Ameriikan raitti

Tallennettuna:
Genre
Ikäraja
S
Näyttelijät
Kari Sorvali, Erkki Hakala
Mari Rantasila, Kaisu, Erkin vaimo
Jari Järvimaa, Taisto Matsomppi
Åke Lindman, Otto
Markku Huhtamo, Tapani
Markku Toikka, Timo
Tor Planting, Gunnar Jakobsson
Anna-Maija Ollikainen, Tapanin vaimo
Tiina Markkanen, Timon vaimo
Markus Aaltonen, oikeuden puheenjohtaja
Jorma Markkula, työmies kettutarhalla
Harri Pöntinen, poliisi liikenneratsiassa
Kalle Nikula, Jim Rinne
Rex King, haitilainen rakennustyömies
Dwight Sauls, rakennuspomo
Robin Cousino, moottoripyöräpoliisi
Rob Morris, autokauppias
Don Punkka, saunan vahtimestari
William Shook, Dodge-mies
Bradford Devine, Dodge-mies
Anita Griffith, Erkin tyttö bordellissa
Roxy Huet, Oton tyttö bordellissa
Marjorie Manushaw, Madam
Rick Theiss, 1. poliisi rämealueella
Joe Kociuba, 2. poliisi rämealueella
Jesse Kennon, hydrokopterin kuljettaja
Kreditoimattomat näyttelijät
Marko Rautanen, oikeuden jäsen
Kalervo Katajavuori, Erkin puolustusasianajaja
Olli Lahti, Taiston puolustusasianajaja
Olli Soinio, Erkille vihjeen antavan poliisin ääni puhelimessa
Maarit Mäkinen, pankkivirkailija
Lauri Törhönen, tutkapoliisi maantiellä
Gustav Myntti, tullimies
Stiina Laakso, Camilla Jakobsson
Muut tekijät
Lauri Törhönen, käsikirjoittaja
Jörn Donner, tuottaja
Esa Vuorinen, kuvaaja
Tuula Mehtonen-Strandberg, leikkaaja
Johan Hake, äänittäjä
Pedro Hietanen, musiikki
Pentti Valkeasuo, lavastaja
Minna Uotila, pukusuunnittelu
Eija-Leena Lehmuskallio, maskeeraus
Lars Karlsson, kamera-assistentti
Pertti Mutanen, valomies
Jyrki Arnikari, valomies
Ilkka Ruuhijärvi, valomies
Tom Forsström, miksaus
Olli Soinio, äänileikkaus
Raili Salmi, d99
Satu Sadinkangas, kuvaussihteeri
Eeva Pirttilä, järjestäjä
Stiina Laakso, tuotantokoordinaattori (tuotantosuunnittelu)
Irmeli Junni, tuotantosihteeri
Tuula Söderberg, tuotantoassistentti
Pekka Lehto, tuotantopäällikkö
Chuck Rowley, kuvauspäällikkö (line producer, Florida)
Kelly Browning, d99 (2nd assistant director, Florida)
Sheila Myers, d99 (2nd 2nd assistant director, Florida)
Georgie McBride, tuotantokoordinaattori (production coordinator, Florida)
Sarah Marsh, kamera-assistentti (2nd assistant camera, Florida)
Pete Roseman, valosuunnittelija (gaffer, Florida)
Jamie Klein, sähkömies (best boy electric, Florida)
Jerry Bertolami, key grip (key grip, Florida)
David Robinson, valaisijan apulainen (best boy grip, Florida)
Bill Hennessey, grip (grip, Florida)
Melinda Taksen, kuvaussihteeri (script supervisor, Florida)
Ann-Lee Rucker, maskeerausassistentti (assistant make-up, Florida)
Henriette Christensen, lavastaja (set decorator, Florida)
Kathleen Bertolami, puvustaja (wardrobe, Florida)
Tim Garnier, järjestäjä (swing props / set dressing, Florida)
Dan Littlejohn, valokuvat (stills, Florida)
Kris Rowley, kuljetukset (transportation, Florida)
Finnkino Oy, levittäjä
Europa Vision Oy, levittäjä
Finnkino Oy, levittäjä
Kreditoimattomat
Kari Sarkkinen, valokuvat
Erkki Ruuhinen, juliste
Leena Palmu, negatiivinleikkaus
Tom Forsström, apulaisäänittäjä
Mongo Aaltonen, muusikko (lyömäsoittimet)
Pedro Hietanen, muusikko (kosketinsoittimet)
Antero Jakoila, muusikko (kitara)
Markku Johansson, muusikko (trumpetti)
Hande Lemola, muusikko (rummut)
Pekka Pohjola, muusikko (basso)
Pepa Päivinen, muusikko (saksofonit)
Mari Rantasila, muusikko (laulu)
Jukka Tolonen, muusikko (kitara)
Tuotantotiedot
Tuotanto
Tuotantokustannukset
8 748 952 mk
Rahoitus
Julkaistu
1989
Alkuteos
Tuuri, Antti: Ameriikan raitti. Romaani. Helsinki: Otava 1986. (romaani)
Esitystiedot
Levittäjä
Ensi-ilta
09.02.1990
Ensi-iltapaikat
Helsinki: Arena 1, Bristol 1
Jyväskylä: Elohuvi 1
Kauhajoki: Bio Marlon
Kauhava: Kolmio
Kurikka: Kino
Lahti: Ilves 1
Lapua: Bio Monroe
Mikkeli: Kinolinna
Oulu: Formia 1
Seinäjoki: Bio Marilyn 1
Tampere: Hällä 1
Turku: Formia
Vaasa: Adams
Ylistaro: Matin-Tupa
Filmikopioiden määrä
16
Televisioesitykset
  • 18.09.1992 TV-1 Katsojia: 870 000
  • 03.07.1995 TV-1 Katsojia: 560 000
  • 03.01.2002 TV-1 Katsojia: 207 000
  • 27.12.2013 YLE TV1
  • 10.09.2015 YLE Teema [Kino Suomi]
  • 05.01.2021 Yle Teema & Fem [Kino Suomi]
Festivaaliosallistumiset
Espoo Ciné Espoo, Suomi 1990
Minneapolis / St. Paul International Film Festival Minneapolis (MN), Yhdysvallat 1990
Kuvauspaikat
Ulkokuvat

Suomi: Sysmä: Askon sahan tehdasrakennus (tulipalo)

Kauhava: Mattokutomo Luoma Raimo Ky Kuparikuja 4 (kutomo), poliisilaitos Nikolaintie 6 (poliisilaitos), Luoman asuintalo Lekakuja 1 (Hakalan kotitalo), Kari Nahkalan kettutarha Jylhäntie 327 (kettutarha)

Seinäjoki: Suomen Yhdyspankki Keskustori 4 (Erkki pankissa), Seinäjoen keskussairaalan äitiyspoliklinikka Hanneksenrinne 7 (sairaala), asemaravintola Amapola rautatieasemalla Valtionkatu 1 (asemaravintola), Seinäjoen rautatieaseman pysäköintialue (pysäköintialue)

Lapua: Kauhavan läntinen yhdystie Kantatie 67 (ratsia)

Vaasa: M/S Fennia-laivan terminaali (laivaterminaali)

Tornio: rajatulli (Erkki saapuu kotimaahan), grilli Tornion ja Kemin välillä (poliisit pysäyttävät Erkin)

Yhdysvallat: Florida (FLA): Palm Beach: lentoasema (lentoasema)

Lake Worth: Markus Ylipelkosen Freedom Circle -rivitaloasuinalue West Palm Beachissa (suomalaisalue), autokauppa Fatman's West Palm Beachissa (autokauppa), Lake Worthin ranta (Kaisu rannalla), Lake Worthin Fishing Pier (baari rannalla), asunto Palm Beachissa (Jakobssonin asunto), Lake Worthin hautausmaa (hautausmaa)

Miami Beach: Lantana: Dixie Highway (naispoliisi pysäyttää auton), Lantanan suomalainen pub (suomalainen pub)

Fort Lauderdale: rakennustyömaa (rakennustyömaa), keskusta (naiset kaupungilla), baari R Corner (topless-baari)

Miami: Florida Keys: Key Westin tie - Key Largo (rekkamatka)

Miami West: Amy's Restaurant (Erkki ja Otto syömässä)

Key Largo: tyhjä motelli (Erkki ja Otto oluella, Finnish Sauna -bordelli), rakennus Miami - Key West -tien varrella (punnitusasema)

Coopertown: venesatama (venesatama) ja räme (Erkki vedessä)

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.

Sisäkuvat

Suomi: Kauhava: Luoman asuintalo Lekakuja 1 (Hakalan kotitalo), poliisilaitos Nikolaintie 6 (poliisilaitos), Mattokutomo Luoma Raimo Ky Kuparikuja 4 (kutomo)

Porvoo: Porvoon raatihuone Raatihuoneenkatu 9 (oikeudenkäynti)

Seinäjoki: Suomen Yhdyspankin konttori Keskustori 4 (Erkki pankissa), Etelä-Pohjanmaan Osuuspankin konttori Keskuskatu 9 (Taisto pankissa), asemaravintola Amapola rautatieasemalla Valtionkatu 1 (asemaravintola)

Vaasa: M/S Fennia-laivan terminaali (laivaterminaali)

Espoo: Jorvin sairaala Turuntie 150 (synnytyssairaala)

henkilöauto Mercedes-Benz 220 (Erkin auto), poliisiauto Saab 99 (poliisiauto)

M/S Fennia-laiva välillä Uumaja - Vaasa (laivamatka)

Yhdysvallat: Florida (FLA): Lake Worth: Markus Ylipelkosen rivitaloasuinalue Freedom Circle (suomalaisalue), Fishing Pier (baari rannalla)

Palm Beach: sauna (suomalaisalueen sauna) ja baari (Erkki ja Otto oluella) Royde Hotelissa 1601 Belvedere Pavillion Suite, asunto (Jakobssonin asunto)

Fort Lauderdale: baari R Corner (topless-baari)

Miami West: Amy's Restaurant (Erkki ja Otto syömässä)

Key Largo: tyhjä motelli (Finnish Sauna -bordelli)

rekka-auto Diamond Reo (Oton rekka), henkilöauto Buick (Erkin auto), poliisiauto Ford (poliisiauto), asuntovaunu Miamissa (Erkki tarkastuksessa)

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.

Kuvausaika

13.1., 27.2. - 7.3., 10.4.-24.5., 6.6. - 7.6.1989 (kuvausraportit)

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.

Sisältöseloste

Eteläpohjalainen yrittäjä Erkki Hakala herää yöllä puhelinsoittoon: poliisi ilmoittaa, että hänen tehtaansa on tulessa. Hänen liikekumppaninsa Taisto Matsomppi ihailee liekkejä ja sanoo, että vakuutukset ovat kunnossa. Oikeus ei pysty näyttämään toteen tuhopolttoa, mutta molemmat miehet tuomitaan maksamaan suuret verorästit.

Erkki saa kesken työpäivän kuulla viranomaisten olevan tulossa, ottaa firmansa käteisvarat ja kiirehtii kotiin pakkaamaan. Hän neuvoo raskaana olevaa vaimoaan Kaisua lähtemään kotoa eri reittiä ja noutaa Taiston, joka on juuri laskemassa tarhansa turkiseläimiä vapaaksi. Miehet tyhjentävät pankkitilinsä ja odottavat hermostuneina, kun Kaisu noutaa mukaan äitiyspakkauksen. Poliisi pysäyttää auton maantiellä mutta vain varoittaakseen ylinopeudesta. Ruotsinlaivalta miehet pudottavat yritystensä kirjanpidon mereen.

Erkki, Kaisu ja Taisto saapuvat Floridaan rahaniput vartaloihinsa teipattuina. Vastassa on Tapani, suomalainen veropakolainen hänkin, joka on sijoittanut rahansa asuntoihin. Kaisu katselee apeana heille varattua, halvalla kalustettua huoneistoa. Tulopäivänä tutustutaan vielä Ottoon ja Timoon, Tapanin ja Timon vaimoihin sekä Jakobssoniin, suomalaisten rahamieheen, joka järjestää töitä työluvattomille. Aamulla Kaisu moittii miestään, joka on saunomisen ja juopottelun lomassa ostanut asunnon omaksi.

Miehet viettävät aikaansa uima-altaan ääressä juopotellen. Kaisu opettelee englantia televisiosta ja kyllästyy pian kuumuuteen ja siihen, ettei hän pääse mihinkään vaikka Erkki on ostanut auton.

Miehetkin pitkästyvät lopulta ja pääsevät Jakobssonin avulla ilman työlupaa rakennuksille apumiehiksi. Suomalaissyntyinen ammattiyhdistysmies Jim Rinne väittää Erkin ja Taiston kaltaisten "lahtareiden" vievän suomalaisilta maineen. Välit kärjistyvät lopulta niin, että Taisto iskee Rinnettä lapiolla jalkaan.

Erkki ja Taisto saavat potkut ja Jakobssonin haukut, koska tämä väittää välikohtauksen käyvän hänelle kalliiksi. Erkki löytää myöhemmin Taiston hakattuna. Timo tarjoaa Erkille rekkakuskin töitä Oton apulaisena. Kaisu suuttuu miehelleen, joka ilmoittaa ajomatkalle lähdöstä vasta edellisenä iltana.

Erkki suhtautuu epäluuloisesti kahteen vieraaseen mieheen, jotka tervehtivät tienvarsikahvilassa, mutta Oton mielestä amerikkalaiset ovat vain ystävällisiä. Illalla Otto vie Erkin saunabordelliin ja vakuuttelee hämmentyneelle toverilleen, että paikalliseen elämään kuuluu jatkuva vaihtelu.

Ilman virallista ajokorttia ajava Erkki ei huomaa ajoissa punnitusasemaa, joten miehet vaihtavat vauhdissa ajajaa, saapuvat asemalle rytisten ja joutuvat ruumiintarkastukseen. Matkan jatkuessa auto pysäytetään yllättäen: kahvilassa olleet miehet pakottavat Erkin ja Oton purkamaan lastin, johon on kätketty huumelähetys. Erkki ja Otto viedään aseella uhaten hydrokopterilla suoalueelle, mutta Erkki onnistuu hyppäämään kyydistä. Alligaattoreita pakoillen hän löytää lopulta takaisin tien varteen, mistä poliisi ottaa hänet kyytiinsä.

Kotona odottaa lappu, jossa Kaisu kertoo palanneensa Suomeen. Muut suomalaiset Erkki löytää Oton hautajaisista ja menee Timon autoon odottamaan. Yllättynyt Timo toivoo, että Erkki ymmärtää pitää suunsa kiinni. "Toivottavasti", vastaa Erkki ja vaatii palkkarahansa. Kotona hän katselee Kaisun kameralla kuvattuja videoita ja juopottelee.

Erkki palaa Haaparannan kautta autolla Suomeen ja esittää poliiseille amerikkalaista turistia. Sairaalasta hän löytää Kaisun, joka on jo ehtinyt synnyttää. Kaisu nousee vauvan kanssa halaamaan miestään.

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.

Aiheet
Lehdistöarviot

Matti Apusen (Aamulehti 10.2.1990) mielestä Ameriikan raitille on leimallista "epähistoriallisuus ja yhteiskunnallisen näkemyksen ohuus. Suomalaisen sosialidemokratian kritiikki jää poikamaiseksi uhitteluksi ja veropakolaiset ilmiönä paksumahaisten junttien sekoiluksi. Kun Tuurin romaani ilmestyi vuonna 1986, sitä verrattiin hämmästyttävän kärkkäästi mm. Vilhelm Mobergin suuriin siirtolaisromaaneihin. Törhösen Ameriikan raitissa siirtolaisuus latistuu lapselliseksi oikuksi ja siksi sen vertaaminen esimerkiksi Jan Troellin eeppisiin Moberg-filmatisointeihin ei ole tarpeen eikä edes hauskaa."

"Lauri Törhösellä on taipumusta pyrkiä osoittamaan kansainvälisyyttään ja seurapiirikelpoisuuttaan 'rankoilla' jutuilla", jatkoi Helena Ylänen (Helsingin Sanomat 10.2.1990). "Hän pitää elokuvissaan kovista rikoksista, länsimaisesta vieraantumisesta, rikkaista ihmisistä ja kauniista alastomista tytöistä. Nyt hän on joutunut kyytimään lihavia ja hikoilevia pohjalaisöykkäreitä ja maksaa potut pottuina tekemällä tyhjän ja sydämettömän elokuvan."

Sakari Toiviainen (Ilta-Sanomat 9.2.1990) oli samoilla linjoilla: "Huolimatta näyttelijöiden ilmeisistä ponnistuksista ihmiset jäävät mielenkiinnottomiksi. Hauskuutta on se, kun pohjalainen perusjätkä juo viinaa ja törmäilee kielitaidottomana amerikkalaisen elämäntavan viidakossa tai kun juhlitaan ja ihmiset molskahtavat uima-altaaseen. Melko tarkalleen 30 vuotta sitten sai ensi-iltansa kotimainen elokuva nimeltä Molskis, sanoi Eemeli, molskis. Tuottaja Jörn Donnerin kuuluisan määritelmän mukaan se oli suomalaisen elokuvan aikaa vuonna nolla. Kehitystä on epäilemättä tapahtunut: Eemeli on vaihtunut Antti Tuuriin, uimastadion Floridan uima-altaisiin, värikuvaus on yleistynyt ja Åke Lindman puhuu englantia."

Moni vertasi Ameriikan raittia Pekka Parikan Tuuri-filmatisointeihin, yleensä jälkimmäisten eduksi. Kari Salmisen (Kansan Uutiset 14.2.1990) mielestä Törhösen uutuus oli kuitenkin - "ei puutteistaan huolimatta vaan nimenomaan niistä johtuen - paljon Talvisotaa mielenkiintoisempi elokuva. Yhden ainoan idean kolmituntinen spektaakkelipaisutus puuduttaa katsojan nopeasti, mutta yhden idean eri suuntiin tempoileva sirpaleistus toimii ainakin camp-huumorin kategoriassa. Ameriikan raitti on tärkeä elokuva. Se näyttää, että realismikin on pelkkä kerronnallisten konventioiden tuote. Jos elokuvantekijä ei osaa tai halua pitäytyä yhtenäisessä kerrontatavassa, tuloksena on väistämättömästi joko avantgardea tai huonoa elokuvaa. Arvatkaa kumpaan luokkaan Ameriikan raitti asettuu?"

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.

Taustaa

Pohjanmaan (1988) ja Talvisodan (1989) jälkeen Ameriikan raitti oli kolmen vuoden sisään kolmas Antti Tuuri -filmatisointi - päähenkilönä jo Pohjanmaassa esiintynyt Erkki Hakala. Itse asiassa aiheen elokuvasuunnitelma oli elänyt jo kolmen vuoden ajan, kirjailija Tuurin ja ohjaaja Lauri Törhösen ensimmäinen synopsis valmistui 1987 ja samana vuonna elokuvasäätiö myönsi hankkeelle tukea käsikirjoitusta ja tuotannon valmistelua varten. Ameriikan raitin ensimmäiset käsikirjoitusversiot valmistuivat ennen Pohjanmaan ensi-iltaa, ja elokuva oli tarkoitus kuvata vuoden 1988 aikana, mutta suunnitelmat siirtyivät vuodella eteenpäin ja tällä välin Törhönen ohjasi elokuvan Insiders (1989).

Kahden vuoden aikana Törhönen teki Ameriikan raitista kaikkiaan kahdeksan käsikirjoitusversiota: "Tuuri luki niistä kolme ja antoi omia kommenttejaan, joita Törhönen otti tai jätti ottamatta huomioon" (Ilta-Sanomat 27.1.1990). "Se on aika pitkälle minun oma tulkintani kirjasta", kertoi Törhönen omasta puolestaan, "Antti Tuuri on lähinnä kommentoinut sitä ja toiminut vastaväittäjänä" (Seura 10/1989). Monien käsikirjoitusversioiden kautta Tuurin romaanin aineisto karsiutui ja muutti suuntaa: esimerkiksi loppujaksojen alligaattoriseikkailu, Oton kuolema ja Erkin kotiinpaluu ovat Törhösen lisäyksiä tarinaan, ja koko Kanada-osuus poistettiin, tuottaja Jörn Donnerin mukaan siksi, että se oli "pääkerronnalle epäoleellinen" ja olisi lisännyt kustannuksia "ainakin miljoonalla" (Helsingin Sanomat 16.2.1990) - yhtä kaikki elokuva tuli maksamaan lähes yhdeksän miljoonaa markkaa.

Ameriikan raitti kuvattiin suurimmaksi osaksi Floridassa huhti-toukokuussa 1989. Kuvaukset olivat alkaneet Suomessa tammikuussa ja jatkuivat vielä kesäkuussa. Alunperin Erkki Hakalan osaan haluttiin Pohjanmaassa samaa roolihahmoa esittänyt Taneli Mäkelä, mutta tämä oli kiinni Talvisodan kuvauksissa, Erkin isän Martti Hakalan roolissa. Ammattilaisten rinnalla toista miespääosaa esitti Jari Järvimaa, helsinkiläinen taksikuski, jota Törhönen oli käyttänyt tv-elokuvassaan Lumilinna (1985). Mikko Niskasen oli alunperin määrä näytellä Oton rooli, jonka lopulta sai Åke Lindman. Trailerissa elokuvan esittelee tuottaja Jörn Donner.

Lauri Törhösen seuraava elokuva oli Mikkelin panttivankidraamaan perustuva Mannen utan ansikte / Kasvoton mies (1995). Antti Tuuri -filmatisointien toinen aalto sijoittuu vuosituhannen vaihteeseen, jolloin syntyivät Olli Saarelan ohjaama sotaelokuva Rukajärven tie (1999) ja Ilkka Vanteen ohjaama Lakeuden kutsu (2000), joka jatkoi Erkki Hakalan tarinaa Tuurin samannimisen romaanin pohjalta.

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.

Musiikki

1. Alkumusiikki
Säv. Pedro Hietanen
1) Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 2' 15".
2) Mari Rantasila, hyräily, ja studio-orkesteri (off, lopputekstit), 1' 25".


2. Onni yhteinen
Säv. Antti Hyvärinen - Matti Ruohonen, san. Veli-Pekka Lehto, sov. Antti Hyvärinen
Tarja Ylitalo, laulu, ja orkesteri (off), 1' 20".
Levytys:
Tarja Ylitalo; M & T Production MTLP 28, 1982.

Huomautuksia:
Alkumusiikin teema toistuu taustamusiikissa.
Jari Järvimaa laulaa Juha Pekka Helmisen ja Jyrki Siukosen laulua Kollaa kestää (100 %), 0' 10".
Kari Sorvali viheltää Frank Churchillin laulua Whistle While You Work / Tee työtäs laulellen (100 %), 0' 10".

- Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan.

Tarkastustiedot
Ilmoitus
tarkastus
Tarkastusnumero
96479
Tarkastuspäivä
11.01.1990
Formaatti
35 mm
Pituus/leikattu
3280 m
Kesto/leikattu
120 min
Veroluokka
10 %
Ikäraja
K14
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
6
Tarkastuttaja
Jörn Donner Productions Oy
Tarkastusnumero
T-96479
Tarkastuspäivä
29.08.1990
Formaatti
video
Kesto/leikattu
115' 06
Ikäraja
S
Tarkastamolaji
Näytelmä 1
Osia
1
Tarkastuttaja
Europa Vision Oy
Tekniset tiedot
Väri
väri, Eastmancolor
Ääni
ääni
Kuvasuhde
1,66:1
Kesto
120 min
Pääsy
Luvanvarainen käyttö / ei tiedossa