Betoniyö
Betongnatt (ruotsinkielinen nimi)
Betonnatten (tanskankielinen nimi)
Concrete Night (englanninkielinen nimi)
Skliri nyhta (kreikankielinen festivaalinimi)
Betonowa noc (puolankielinen nimi)
Ultima noapte (romaniankielinen nimi)
Betonéjszaka (unkarinkielinen nimi)
Betooniöö (vironkielinen nimi)
Huuto (työnimi)
Finna-arvio
Betoniyö
Pirjo Honkasalon ohjaama ja yhdessä Pirkko Saision kanssa käsikirjoittama mustavalkoinen elokuva Betoniyö (2013) perustuu Saision samannimiseen romaaniin. Yksihuoltajaäidin (Anneli Karppinen) perhe jakaa ahtaan asunnon helsinkiläisessä betonilähiössä. Teini-ikäisen Simon (Johannes Brotherus) isoveli Ilkka (Jari Virman) on lähdössä vankilaan suorittamaan rangaistustaan. Simo viettää sitä edeltävän illan ja yön ihailemansa veljen seurassa. Yön tapahtumat ajavat Simon kestämättömään tilanteeseen ja epätoivoisiin tekoihin.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||||
12 |
||||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||||
Avustajat
Terho Aalto, Ayub Muse Ahmed, Irina Aho, Konsta Aho, Lea Aho, Mikko Aho, Riikka Aho, Tommi Aho, Sami Ahonen, Johannes Ahvenniemi, Annu Alanne, Benhizia Amar, Janne Andberg, Krista Antikainen, Ville Arkonkoski, Liisa Aro, Vilma Aro, Johanna Askolin af Ursin, Ville Autio, Anton Baer, Roger Berg, Zegad El Mouatez Billah, Anne-Kristin Brede, Amos Brotherus, Perttu Brännare, Mostefa Dernane, Svyaoslav Dokuchaev, Jesse Eloranta, Tia Eloranta, Pipsa Enqvist, Geoffrey Erista, Akseli Ferrand, Asad Sugal Gele, Laura Gustafsson, Osman Jeylani Hasan, Osman Abdulkadir Hassan, Jarno Heikkinen, Sari Heikkinen, Mikko Heikura, Risto Heino, Leena Helin, Krista Henriksson, Tommi Hiljanen, Jouni Hokkanen, Nick Holdsworth, Asta Honkamaa, Kirsi Huittinen, Katariina Huttunen, Naley Isse, Joonatan Jaatinen, Katariina Jumppanen, Jaana Junkkaala, Leino Junkkaala, Marjatta Junkkaala, Karita Kammonen, Jenni Kangasniemi, Asta Karell, Kalle Kemppainen, Sebastian Kesäniemi, Katriina Kettunen, Lidiia Khannolainen, Vladimir Khannolainen, Kosmo Koponen, Petri Korhonen, Nelli Korpiniemi, Sanjeev Kumar, Anja Kuortti, Kauko Kuortti, Karoliina Kuvaja, Pertti Kykkänen, Ira Kärki, Sanna Kärkkäinen, Marjatta Laiho, Makla Laine, Sanna Lampinen, Johanna Lappalainen, Karoliina Lappalainen, Juho Lappeteläinen, Annika Laurén, Marjatta Lehtinen, Anu Lehtipuu, Svetlana Leppenen, Markku Lesch, Jari Leskinen, Larissa Lindqvist, Aira Lindroos, Johannes Luukinen, Jouko Lähimäki, Leena Lähimäki, Kari Löyttyjärvi, Aamos Majorin, Anjuli Mara, Jon Mattila, Sami Mauro, Emma Mertanen, Omar Muuse Mohamed, Pirkko Montonen, Kamilla Mukhametshina, Merveille Muray, Matti Mustonen, Pirkko Mustonen, Ulla Mustonen, Marjukka Myllyntaus, Annina Mäkinen, Anton Mäkinen, Päivi Mäkinen, Liz Wairimu Ndegwa, Peter Wanene Ndungu, Henry Nenonen, Xuan Nhi Nguyen, Saija Niemi, Minna Nieminen, Erkki Nietosjärvi, Marja-Liisa Nietosjärvi, Sarah Nikolov, Neita Nuikka, William Nyman, Max Ohert, Omoyi Omba, Jyri Orre, Abdugabi Hassan Osman, Terttu Paasonen, Rauni Pehkonen, Sani Putkonen, Markus Pyhältö, Jukka Pääkkönen, Salme Rantala, Sirkku Rantanen, Kaisa Rasila, Arto-Oskar Reunanen, Ville Riihonen, Tytti Rintanen, Marina Robush, Teemu Ryhänen, Irma Saastamoinen, Katja Salmi, Sami Salmi, Marjatta Salminen, Yrjö Saloheimo, Heli Santaharju, Joel Santanen, Sanni Sarlin, Reetta Saturo, Jani Saxell, Ville Schlobohm, Markus Seppälä, Ranjit Singh, Sarbjit Singh, Charles Sirait, Minna Sirviö, Elina Snicker, Anne Sorvali, Erja Sova, Alvari Stenbäck, Mirja Summanen, Heikki Suomi, Meri Suur-Uski, Polina Svashenkova, Yulia Svyatenko, Pentti Tanner, Soili Tanner, Anni Taponen, Petra Theis, Sirpa Tiitu, Nathan Nemkenang Tionang, Kristian Tolvanen, Jasin Trabelsi, Aapeli Tynkkynen, Arto Vaahtokari, Viktor Vansen, Jan Vikstén, Kimi Vilkkula, Ursula Vironen, Veijo Vironen, Ritva Virtanen, Tiina Virtanen, Riitta Virtasalmi, Aleksi Vuori, Tyyne Vuorinen, Anna Leena Vänskä, Raisa Warto, Lisa Wiklund, Dmitru Yarushchuk, Miika Överlund ,
Terho Aalto, Ayub Muse Ahmed, Irina Aho, Konsta Aho, Lea Aho, Mikko Aho, Riikka Aho, Tommi Aho, Sami Ahonen, Johannes Ahvenniemi, Annu Alanne, Benhizia Amar, Janne Andberg, Krista Antikainen, Ville Arkonkoski, Liisa Aro, Vilma Aro, Johanna Askolin af Ursin, Ville Autio, Anton Baer, Roger Berg, Zegad El Mouatez Billah, Anne-Kristin Brede, Amos Brotherus, Perttu Brännare, Mostefa Dernane, Svyaoslav Dokuchaev, Jesse Eloranta, Tia Eloranta, Pipsa Enqvist, Geoffrey Erista, Akseli Ferrand, Asad Sugal Gele, Laura Gustafsson, Osman Jeylani Hasan, Osman Abdulkadir Hassan, Jarno Heikkinen, Sari Heikkinen, Mikko Heikura, Risto Heino, Leena Helin, Krista Henriksson, Tommi Hiljanen, Jouni Hokkanen, Nick Holdsworth, Asta Honkamaa, Kirsi Huittinen, Katariina Huttunen, Naley Isse, Joonatan Jaatinen, Katariina Jumppanen, Jaana Junkkaala, Leino Junkkaala, Marjatta Junkkaala, Karita Kammonen, Jenni Kangasniemi, Asta Karell, Kalle Kemppainen, Sebastian Kesäniemi, Katriina Kettunen, Lidiia Khannolainen, Vladimir Khannolainen, Kosmo Koponen, Petri Korhonen, Nelli Korpiniemi, Sanjeev Kumar, Anja Kuortti, Kauko Kuortti, Karoliina Kuvaja, Pertti Kykkänen, Ira Kärki, Sanna Kärkkäinen, Marjatta Laiho, Makla Laine, Sanna Lampinen, Johanna Lappalainen, Karoliina Lappalainen, Juho Lappeteläinen, Annika Laurén, Marjatta Lehtinen, Anu Lehtipuu, Svetlana Leppenen, Markku Lesch, Jari Leskinen, Larissa Lindqvist, Aira Lindroos, Johannes Luukinen, Jouko Lähimäki, Leena Lähimäki, Kari Löyttyjärvi, Aamos Majorin, Anjuli Mara, Jon Mattila, Sami Mauro, Emma Mertanen, Omar Muuse Mohamed, Pirkko Montonen, Kamilla Mukhametshina, Merveille Muray, Matti Mustonen, Pirkko Mustonen, Ulla Mustonen, Marjukka Myllyntaus, Annina Mäkinen, Anton Mäkinen, Päivi Mäkinen, Liz Wairimu Ndegwa, Peter Wanene Ndungu, Henry Nenonen, Xuan Nhi Nguyen, Saija Niemi, Minna Nieminen, Erkki Nietosjärvi, Marja-Liisa Nietosjärvi, Sarah Nikolov, Neita Nuikka, William Nyman, Max Ohert, Omoyi Omba, Jyri Orre, Abdugabi Hassan Osman, Terttu Paasonen, Rauni Pehkonen, Sani Putkonen, Markus Pyhältö, Jukka Pääkkönen, Salme Rantala, Sirkku Rantanen, Kaisa Rasila, Arto-Oskar Reunanen, Ville Riihonen, Tytti Rintanen, Marina Robush, Teemu Ryhänen, Irma Saastamoinen, Katja Salmi, Sami Salmi, Marjatta Salminen, Yrjö Saloheimo, Heli Santaharju, Joel Santanen, Sanni Sarlin, Reetta Saturo, Jani Saxell, Ville Schlobohm, Markus Seppälä, Ranjit Singh, Sarbjit Singh, Charles Sirait, Minna Sirviö, Elina Snicker, Anne Sorvali, Erja Sova, Alvari Stenbäck, Mirja Summanen, Heikki Suomi, Meri Suur-Uski, Polina Svashenkova, Yulia Svyatenko, Pentti Tanner, Soili Tanner, Anni Taponen, Petra Theis, Sirpa Tiitu, Nathan Nemkenang Tionang, Kristian Tolvanen, Jasin Trabelsi, Aapeli Tynkkynen, Arto Vaahtokari, Viktor Vansen, Jan Vikstén, Kimi Vilkkula, Ursula Vironen, Veijo Vironen, Ritva Virtanen, Tiina Virtanen, Riitta Virtasalmi, Aleksi Vuori, Tyyne Vuorinen, Anna Leena Vänskä, Raisa Warto, Lisa Wiklund, Dmitru Yarushchuk, Miika ÖverlundHae aiheista |
||||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||||
Meriturvan henkilökunta: Michael Blomqvist, Sami Raappana, Ari Majava, Petri Mäntylä, Antti Hiissa, Isto Ojakangas, Mari Laakso, Elli Haanpää, Tarja Juola<br />valokuvat postikorteissa: Wilhelm Von Gloeden<br />valokuvat miehen asunnon seinällä: Karoliina Paatos
Meriturvan henkilökunta: Michael Blomqvist, Sami Raappana, Ari Majava, Petri Mäntylä, Antti Hiissa, Isto Ojakangas, Mari Laakso, Elli Haanpää, Tarja Juola<br />valokuvat postikorteissa: Wilhelm Von Gloeden<br />valokuvat miehen asunnon seinällä: Karoliina PaatosHae aiheistaKokoonpanot
|
||||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||||
19.9.-26.10.2012 (24 kuvauspäivää) + kaksi päivää vedenalaiskuvauksia loka-marraskuun vaihteessa |
||||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||||
Pirjo Honkasalon ensimmäinen näytelmäelokuva sitten Tulennielijän (1998) oli taiteellinen voitto. "Betoniyö on alusta loppuun hallittu ja ihailtavan näkemyksellinen elokuva”, arvioi Olli-Matti Oinonen (Savon Sanomat 1.11.2013). ”Peter Flinckenbergin cinemascopena kuvaama, äärettömän sävykäs mustavalkoinen elokuva levittäytyy laajakankaalle kuin urbaani runoelma, jossa intensiivinen sisäistynyt näyttelijäntyö vangitsee katsojansa välittömästi. Unenomainen maailma, jota hallitsevat valon ja varjon eri sävyt, luovat taianomaisen maailman, josta satu on kaukana ja todellisuus viiltää. [- -] Honkasalon henkilöohjaus on yksityiskohtaisen tarkkaa ja tehoavaa. Johannes Brotherus, Jari Virman ja Anneli Karppinen ovat täydellinen kolmikko Betoniyön maailmaan. Ohjaajan hyvä oivallus on ollut käyttää uusia, elokuvayleisölle tuntemattomia näyttelijöitä keskeisissä rooleissa.” ”Betoniyö on vaikuttava saavutus suomalaisen taide-elokuvan lajityypissä”, Henri Waltter Rehnström (Turun Sanomat 1.11.2013) tunnusti. ”Päähenkilön sisäinen maailma, rajatilassa oleminen, korostuu myös vahvasti Peter Flinckenbergin huikeassa mustavalkokuvauksessa. Se saa Betoniyön tuntumaan samaan aikaan sekä todelliselta että epätodelliselta, unelta ja valheelta. Tapahtumapaikkana on Helsinki. Paikat ja kadunkulmat näyttävät tutuilta, mutta ovat kuitenkin vieraita. Aivan kuin koko kaupunki olisi lavastettu nimenomaan Betoniyötä varten. Honkasalo onkin Aki Kaurismäen ohella ainoa kotimainen ohjaaja, joka osaa käyttää kaupunkimiljöön elokuvallisuutta yhtä taitavasti hyväkseen. Hän muodostaa Helsingistä lähes klaustrofobisen ahdistavan suurkaupungin, joka on yhtä kylmä ja kova kuin betoni.” Tarmo Poussulle (Ilta-Sanomat 1.11.2013) Betoniyö oli ”Honkasalon pitkän uran pääteos, sen summa ja kiteytymä. Se on taiteellisesti kunnianhimoisimpia ja ilmaisultaan loistokkaimpia Suomessa koskaan tehtyjä elokuvia. [- -] Arkisesta tarinasta kasvaa ihmisyyden ytimiin kurkottava ja koko ihmiskunnan kohtaloa pohtiva taru. Betoniyön olennaisia rakennuspuita ovat Peter Flinckenbergin häikäisevän hieno mustavalkokuvaus, Pentti Valkeasuon arkisista aineksista apokalyptisia visioita loihtiva lavastus sekä Jan Alvermarkin upea äänisuunnittelu. Niiden avulla Honkasalo on muokannut Saision realistisesta romaanista ajattoman kärsimysnäytelmän. Betoniyö on toteutukseltaan virtuoosimainen elokuva, jonka emotionaalista vaikutusta tosin himmentää sen symboliikasta raskas kuvasto. Sen kuvissa valo ja pimeys käyvät ikuista taisteluaan ihmisen sielusta. Sen visuaalisia johtoaiheita ovat vesi ja erilaiset heijastavat pinnat. Onhan sen tarinassa kyse myös ihmisen kyvystä tai kyvyttömyydestä nähdä lähimmäisensä ja oman itsensä sisimpään.” Poikkeuksellisen kriittisen näkemyksen ilmaisi Hans Sundström (Hufvudstadsbladet 1.11.2013), jonka mielestä ”känns den helhet som Honkasalo bygger upp (och som kan påminna om en fattigmans Tarkovskij eller von Trier) ändå oartikulerad och likstel trots att många scener och vyer badar i expressivt ljus. Det mesta blir hängande mellan symboliskt själslandskap och verklighetens illusionslösa vyer. Dialogen, en korsning mellan gatans tuffa jargong och konstlade metaforer, är ärligt talat ryslig. Honkasalo talar för tolerans och humanism men det är en appell som på något sätt drunknar i den mörka och nihilistiska natten.” ”Taidetta ja ylpeä siitä”, otsikoi Antti Selkokari (Aamulehti Valo-liite 44/2013), jolle Betoniyö oli vuoden paras kotimainen. ”Harvoin näkee kotimaista elokuvaa, joka olisi näin tinkimättömästi taidetta alusta loppuun. Kaikki näyttelemisestä kuvaukseen, musiikkiin ja äänisuunnitteluun on tehty pystypäisen taiteellisesti. Mustavalkoisena kuvatussa Betoniyössä se tarkoittaa, että realismi on antanut tilaa symbolismille. Betoniyön mustavalkoisuus pelkistää elokuvan ajattomaksi, koska se pyyhkii näkyvistä nykyhetken visuaalisen roskan, mainokset ja muut ärsykkeet, jotka voisivat viedä huomion pois elokuvasta. [- -] Betoniyö ei holhoa katsojaa selittämällä kaikkea puhki. Aidon taiteen tavoin se uskaltaa jättää itseensä ripauksen selittämättömyyttä.” |
||||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||||
Elokuvaohjaaja Pirjo Honkasalo (s. 1947) valmistui kuvaajaksi Taideteollisen korkeakoulun elokuvataiteen linjalta. Hän ohjasi aluksi pitkiä dokumentti- ja näytelmäelokuvia Pekka Lehdon kanssa. Näihin teoksiin kuuluivat mm. Ikäluokka (1976), Kainuu 39 (1979), Tulipää (1980) ja Da Capo (1985). Honkasalo on sittemmin ohjannut mm. Pyhän ja pahan dokumenttielokuvatrilogian eli elokuvat Mysterion (1991; yhdessä Eira Mollbergin kanssa), Tanjuska ja seitsemän perkelettä (1993) ja Atman (1996) sekä näytelmäelokuvan Tulennielijä (1998). Honkasalon palkittuihin dokumenttielokuviin kuuluvat myös elokuvat The 3 Rooms of Melancholia / Melancholian 3 huonetta (2004) ja ITO – Seitti – Kilvoittelijan päiväkirja (2010). Honkasalo sai Aho & Soldan -elämäntyöpalkinnon DocPoint-dokumenttielokuvafestivaalilla vuonna 2004 ja Suomen elokuvaohjaajaliitto SELOn jakaman Vuoden elokuvaohjaaja –palkinnon vuonna 2005. Seuraavana ohjaustyönään Honkasalo teki pitkän näytelmäelokuvan Betoniyö (2013), joka pohjautui Honkasalon puolison Pirkko Saision samannimiseen romaaniin vuodelta 1981. Kaleva-lehden 26.10.2013 haastattelun mukaan Honkasalo alkoi suunnitella elokuvaa 1990-luvun loppupuolella. Tuolloin syntyivät ensimmäiset versiot ja näyttelijävalintojakin tehtiin. Dokumenttikuvaukset kuitenkin veivät Honkasaloa ympäri maailmaa. Pariskunta Honkasalo ja Saisio teki osuutensa vuorotellen: ensin Saisio teki käsikirjoituksen ja sen jälkeen Honkasalo kuvakäsikirjoituksen. Romaani oli ilmestynyt 1980-luvulla, mutta alusta lähtien oli selvää, että elokuva sijoitetaan nykyaikaan. Saisio muokkasikin elokuvan repliikit tähän päivään sopiviksi. Kansallisen audiovisuaalisen instituutin kokoelmissa on Betoniyön käsikirjoitusversioita, vanhin on vuodelta 1999. Työnimenä käytettiin myös nimeä ”Huuto”. Betoniyö kertoo yhden vuorokauden tapahtumista kahden ankeassa lähiössä asuvan veljeksen elämässä. Simon (Johannes Brotherus) ja Ilkan (Jari Virman) yksinhuoltajaäiti on viinaanmenevä ja toinen veljeksistä odottaa vankilatuomion alkamista. Äitiä näytteli Jyväskylän kaupunginteatterin näyttelijä Anneli Karppinen. Hän oli näytellyt tehdastyöläistä Saision kirjoittamassa televisiosarjassa Tehdas (2012-2014). Simon esittäjä Johannes Brotherus oli kuvausten aikaan 14-vuotias. Naapurin valokuvaaja-filosofia näyttelevä Juhan Ulfsak oli kotoisin Virosta. Elokuvan teemoja ovat syrjäytyminen ja mm. homofobia. Me Naiset -lehden 44/2013 haastattelussa Honkasalo määritteli: ”Nuorempi veli tuntee vetoa [naapurissa asuvaa] miestä kohtaan, koska hän tarjoaa toisenlaista maailmaa, eräällä tavalla ulospääsyä kodin maailmasta. Mutta se on myös pelottavaa, koska se outoa.” Kirkko & Kaupunki –lehden 30.10.2013 haastattelun mukaan Honkasalo suunnittelee tarkkaan etukäteen fiktioelokuviensa kuva- ja äänimaailman. Hallittuun tyyliin kuuluu, että näyttelijät eivät improvisoi vaan repliikit lausutaan pilkulleen. Kuvauspäällikkö Jonas Nourissonin (11.4.2019) ja tuottaja Mark Lwoffin (15.4.2019) haastattelujen mukaan elokuva kuvattiin syys-lokakuussa 2012 24 kuvauspäivässä Helsingin Vuosaaressa, Alppilassa, Kalasatamassa, Katajanokalla, Espoossa ja Kirkkonummella. Studiokuvauksia suoritettiin teollisuushallissa Kalasatamassa. Kuvausten loppuvaiheessa kuvattiin vielä pienemmällä second unitilla kaksi päivää vedenalaisia kuvauksia Lohjan Meriturvassa. Mustavalkoisen elokuvan kuvaukset suoritettiin Arri Alexa Studio -digikameralla, mutta kameran linssit olivat anamorfisia ja kuuluivat Hawkin C-sarjaan. Ne sopivat käsivarakuvaukseen. Elokuvan äänityöt tehtiin Ruotsissa. Elokuvan maailman ensi-ilta oli syyskuussa 2013 Kanadassa Toronton elokuvajuhlien Masters-sarjassa. Kotimainen ensi-ilta oli 1.11.2013. Elokuva keräsi peräti kymmenen Jussi-ehdokkuutta. Jussi-palkinnon saivat tuottajat Misha Jaari ja Mark Lwoff parhaasta elokuvasta, Pirjo Honkasalo parhaasta ohjauksesta, Peter Flinckenberg parhaasta kuvauksesta, Jan Alvermark parhaasta äänisuunnittelusta, Niels Pagh Andersen parhaasta leikkauksesta ja Pentti Valkeasuo parhaasta lavastuksesta. Elokuvalle myönnettiin myös 50 000 euroa laatutukea. Suomen elokuvaohjaajaliitto SELO ry valitsi vuonna 2014 Honkasalon Vuoden elokuvaohjaajaksi, Suomen elokuvatuottajien keskusliitto puolestaan vuonna 2014 Jaarin ja Lwoffin Vuoden elokuvatuottajiksi. Pirkko Saisio ja Honkasalo saivat Suomen Näytelmäkirjailijat ja Käsikirjoittajat ry:n 5 000 euron suuruisen Sylvi-palkinnon. Elokuvaa palkittiin myös ulkomailla. Jari Virman sai Italian Leccen Festival del Cinema Europeo -festivaalilla Officine Lab Award to the Best not leading Actor -palkinnon. Elokuva palkittiin Kroatian Pula Film Festivalilla Golden Arena -palkinnolla parhaana kokoillan elokuvana kansainvälisessä sarjassa. Peter Flinckenberg sai American Society of Cinematographersin myöntämän Spotlight Award –palkinnon kuvauksestaan. Elokuvan dvd-julkaisussa on kolme traileria ja kuvagalleria. Tammi julkaisi romaanista elokuvakannella somistetun painoksen vuonna 2013. Romaanin täydennetty laitos oli ilmestynyt vuonna 2011. Mukaan oli otettu tutkija Päivi Koiviston toimittama osio "Pirkko Saision Betoniyö aikalaisten silmin." Betoniyöstä oli laadittu jo varhaisessa vaiheessa myös näytelmäversio. Pekka Milonoffin ohjaamassa, Liisa Urpelaisen dramatisoimassa KOM-teatterin kantaesityksessä 26.10.1982 Simoa esitti teatterikorkeakoululainen Heikki Paavilainen, Ilkkaa Tapio Liinoja, äitiä Vieno Saaristo, Marjattaa Marja Packalén, miestä Pekka Milonoff, Veikkoa Matti Savonen ja Pirkko Saisio esitti itseään. Suomen Kuvalehden 44/2013 mukaan Betoniyöstä piti tulla ensimmäinen Suomen Kansallisteatterissa esitetty elokuva. Ehdotus tuli teatterilta, mutta näytös peruttiin esitystekniikan kalleuden vuoksi. Vuonna 2014 ilmestyi Wall Street Journalin ja Newsweekin elokuvakriitikon John Andersonin kirja Honkasalosta, Armoton kauneus - Pirjo Honkasalon elokuvataide, kustantajana oli Siltala. Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2019 |
||||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||||
Pieni punainen apina (Little Red Monkey) Säv. Jack Jordan, suom. san. Erkki Ainamo Es. Kalevi Korpi ja Harry Bergströmin johtama Odeon-yhtye © Universal Music Oy (p) Warner Music Finland 1956 Jos tuulelta siivet saisin (Vita om hösten) Säv. Monica Törnell, suom. san. Antero Ollikainen Es. Carola © BMG Chrysalis Scandinavia AB (p) Warner Music Finland Oy 1997 Il pianto di Maria: ”Giunta l’ora fatal” 14: Cavatina: "Se d'un Dio fui fatta Madre", 17: [Aria:] "Sventurati miei sospiri" Säv. Giovanni Battista Ferrandini (?) (oletettavasti George Frideric Handel) Es. Anne Sofie von Otter, Musica Antiqua Köln, Reinhard Goebel © Universal Music Oy (p) Deutsche Grammophon GmbH 1994 Ave Maria (Bogoroditse Devo, radujsja) Säv. M. Strokin Es. Tatjana Wileniuksen johtama ortodoksikuoro Kuorolaiset: Mika Ainola, Rikhard Dahlström, Carola Envall, Viktor Granö, Pauli Hatsala, Virva-Leea Lehtipuu, Elisabet Petsalo, Pirjo Schwalenstöcker, Andreas Stenberg, Gennadij Stolbow, Margarita Stolbow, Helinä Wacklin Ilmassa Säv. Sanna Salmenkallio Es. Sanna Salmenkallio Ensemble © Sanna Salmenkallio |
||||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||||
Sanna Salmenkallio, Jukka Airi, Petri Anttonen ja Angel Films Oy henkilökunta, Les Arcs European Film Festival / Frederic Boyer, Vanja Kaludjericic, Baltic Port Service / Jukka Airi, Bose Finland, Hanna Brotherus, Canon, Donkey Hotel, Jenni Grönvall ja kani, Joonas & Niina Gustafsson ja Temppi-sammakko, Göteborg International Film Festival / Cia Edström, Janne Harilahti, Helsingin Ortodoksinen seurakunta, HKL / Antti Ylönen, Harri Huhta, Ville Ijäs, Antti Ikonen, Laura Kahlos, St1 / Markku Karstikko, Kesko / Olli Niinisalo, Reijo Kontio, Arto Korhonen, Korkeasaaren eläintarha, Kustannusosakeyhtiö Tammi, Soini Köppä, Teemu Liakka, Sonja Lindén, Linnanmäki, Raimo Mikkola, Thessa Mooij, Päivi Mäkinen ja Luna-koira, Mila Niemi ja Egor-kissa, Nokian Panimo / Matti Heikkilä, Susanna Okker, Mauno Paajanen / Hylky-akvaario, Tero Pakkanen, Teijo Pellinen, Peltisepänliike Hyvönen Oy, Miina Peltola, Porin varaosapankki, Mikko Puustinen, Remiko Oy, Juho Saloheimo, Missu Saloheimo, As Oy Satakallion hallitus ja asukkaat, Scandia Rent / Martti Lehelä, Shilmulo tattoo / Marko Rönnberg, Siltala kustannus / Aleksi Siltala, Iddo Soskolne, Sputnik Oy, Studiovarustamo Oy, Aino Suni, Juha Särkinen, Tammi Publishers, Ronja Tapio, Uudenmaan Pintasuojaus Ky, Valtion taidemuseo, Saara Varmola, Veikkaus / Krista Huovinen, Anna-Mari Vierikko, Riitta Virtasalmi, VOD-Consulting / Philipp Hoffmann, Lena Werle, VR Group, Kimmo Vänttinen, Sirkka-Liisa Vänttinen, Maiju Väyrynen |
||||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||||
|