Iskelmäprinssi
Schlagerprinsen (ruotsinkielinen nimi)
Schlagerprinsen (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Prince of the Hit Parade (englanninkielinen nimi)
Slagerprinsen (norjankielinen nimi)
Finna-recension
Iskelmäprinssi
Juha Tapanisen ohjaamassa ja Harri Rinteen sekä Jukka Alihangan kanssa käsikirjoittamassa musiikkielokuvassa Iskelmäprinssi (1991) seurataan pienen paikkakunnan nuorten urahaaveita ja seurustelua 1950- ja 1960-luvun taitteessa. Rallikuskiksi haluava Rami (Tarmo Ruubel) ihastuu suloiseen Bambiin (Tiina Isohanni), joka kokeilee mahdollisuuksiaan niin laulukilpailussa kuin valokuvamallinakin. Musiikkikaupassa opiskelurahoja tienaava Martti (Mart Sander) haaveilee omasta tanssiorkesterista ja malliksi aikovasta Sinistä (Saija Hakola).
Sparad:
| Genre | ||||||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Åldersgräns | ||||||||||||||||
|
S |
||||||||||||||||
| Skådespelare | ||||||||||||||||
|
Okrediterade skådespelare
Skådespelarensembler
Övriga uppträdare
Helsingin poliisilaulajien jäseniä (kuoron jäseniä)<br />Koiton laulun jäseniä (mm. miehiä baarissa) ,
Helsingin poliisilaulajien jäseniä (kuoron jäseniä)<br />Koiton laulun jäseniä (mm. miehiä baarissa)Sök bland ämnen |
||||||||||||||||
| Övriga upphovsmän | ||||||||||||||||
|
Okrediterade
|
||||||||||||||||
| Produktion | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Visningar | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Inspelningsplatser | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Inspelningsdatum | ||||||||||||||||
|
25.5., 5.6-7.7., 17.7.-8.8., 14.8.1990 - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
| Innehållsbeskrivning | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Pressöversikter | ||||||||||||||||
|
"Iskelmäprinssi ei ehkä kestä kahta katsomista", arveli Helena Ylänen (Helsingin Sanomat 26.1.1991), "mutta mitä sillä on väliä maassa, missä ei tehdä ollenkaan elokuvia, jotka avautuisivat ensimmäisellä katselulla. Tapaninen on mainosmies ja tottunut käyttämään jokaisen minuutin hyödykseen. [- -] Tapanisen kuva elämästä ja kyläyhteisöstä on yksinkertaistettu, siinä sen viihteellisyys ja keveä leikkisyys. Silti hänellä on tuntuma ihmiselon haavoittuvuuteen, mikä toimii yhtä oikein ja vaivattomasti kuin etikka salaattikastikkeessa. Postmoderni tietoisuus, jälkiviisaus, ei raskauta hänen otettaan vaan antaa sille nautittavan särmän." "Tapaninen elävöittää kerrontaansa aika runsaalla määrällä 50-luvun dokumenttimateriaalia", totesi Pertti Lumirae (Demari 25.1.1991), "ja yleisesti ottaen nämä insertit toimivat hyvin, mutta jostakin kumman syystä ohjaaja on katsonut asiakseen kuvata myös osan uutta aineistoa siten, että se pelkästään näyttää vanhalta. Eli sanoisin, että ohjausotteessa on siellä täällä haparoivuutta ja horjuvuutta, vaikka filmistä toisaalta löytyy runsaasti myös lahjakkaita ohjauksellisia ideoita." Antti Lindqvistin (Katso 6/1991) mielestä tuloksena on "sodanjälkeisten suurten ikäluokkien nostalgisiin tunteisiin laskelmoiduin klisein vetoava, ajatukseton tyhjänpäiväisyys, jossa kiiltokuvat vilisevät ja laulut soivat lähes tauotta. [- -] Otokset ovat enimmäkseen varsin lyhyitä ja toistuessaan jankuttavia, kuvakulmat keikailevia, värit ja valot makeilevia. [- -] Merkillisen stadilainen dialogi sortuu usein jo nähtyjen asioiden puisevaan selittelyyn. Eri kivaa ja vänkää on harvassa." Asko Alanen (Soundi 2/1991) katsoi sen sijaan, että "Iskelmäprinssi luo valloittavasti uusiksi vanhojen kotimaisten iskelmäkarusellileffojen viattoman kepeitä tunnelmia. Tyylillä ja sydämellä tehty nostalgiatrippi on esikuviaan kokonaisempi ja harkitumpi. Ohjaaja Juha Tapaninen ei ole langennut köyhään parodiaaan, pinnalliseen rekvisiittanäyttelyyn tai kaupalliseen tähtiparaatiin. [- -] Musikaalitoteutus [- -] hallitsee Iskelmäprinssin elokuvallista muotoa vankasti. Laulujen ympärille nyplätty juonipitsi on ohut, mutta se tiivistää loistavasti sisäänsä koko iskelmäkulttuurin rikkaan ytimen." "1950- ja 60-luvun taitteen Suomi osoittautuu elokuvassa yksittäisten epookkiesineiden ja aikakauden camp-viehätystä saaneiden iskelmien maailmaksi", kirjoitti Martti Lahti (Uusi Suomi 26.1.1991). "Tärkeää ei ole kuitenkaan esitetyn 'aitous' vaan pikemminkin utopia siitä, mitä menneisyys olisi voinut olla tai millainen sen olisi pitänyt olla. [- -] Tällaisen viattoman ja naiivin nostalgisen maailman kääntöpuolta korostavat kuin vahingossa taustalla vilahtavat yksityiskohdat. Tarinan keskiössä olevan maaseutubaarin [- -] seinältä löytyvä Musta Pekka -lakumainos vie katsojan takaisin aikaan, jolloin suomalaista yhteiskuntaa ei 'uhannut' moniarvoisuus ja muiden kulttuurien läsnäolo." - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
| Bakgrund | ||||||||||||||||
|
Juha Tapaninen (s. 1948) opiskeli musiikkia Helsingin yliopiston musiikkitieteen laitoksella ja Oulunkylän opistossa: säveltäjänä hän on menestynyt neljän kultalevyn verran. 1960-luvun lopulla Tapaninen siirtyi mainoselokuvien tekijäksi, toimi Filmteam Kotkavuoren tuotantopäällikkönä, työskenteli vuosina 1974-78 Spede Pasasen osittain omistamassa Filmitalli Oy:ssä ja vuodesta 1978 yhdessä Paul Brückin kanssa perustamassaan StoryFilmi Oy:ssä. Ennen ensimmäistä pitkää näytelmäelokuvaansa Iskelmäprinssi Tapaninen oli tehnyt noin tuhat mainoselokuvaa ja lukuisia musiikkivideoita. Lisäksi hän oli säveltänyt musiikin Spede Pasasen tuottamaan elokuvaan Viu-hah hah-taja (1974). "Pitkien elokuvien tekeminen ei ole ollut mulle mikään 'ultimate' tavoite", Tapaninen kertoi La Stradan (3/1991) haastattelussa. "Mä haluan oikeastaan olla lauluntekijä. Laulu ja musiikki on kiva tehdä kuviksi. Sitä kautta se pitkän elokuvan tekeminenkin tuli eteen. Täytyy aina välillä tehdä erilaisia juttuja, ettei juutu niin kuin jotkut autoilijat yhteen merkkikerhoon." "Iskelmäprinssi on 60-luvun alun iskelmäelokuvien ja musiikkivideoitten nostalginen remix", määriteltiin elokuvan lehdistöesitteessä. "Se kopioi noita aikanaan haukuttuja alakulttuurin tuotteita, jotka tekivät laulajista filmitähtiä ja samalla rakensivat uudenlaista tähtikulttia. [- -] Filmi on pohjoinen balladi jossa nuori veri, ralli, kaupungin valot, maanteiden tangot ja tanssilavat sekottuvat pehmeäksi nostalgiaksi. Iskelmäprinssi jatkaa siitä mihin iskelmäkarusellit jäivät." Lisäksi Tapaninen mainitsi esikuvinaan amerikkalaisen musikaaliperinteen, 1940- ja 1950-lukujen "singing cowboy" -elokuvat ja road movie -lajin, eurooppalaisesta perinteestä Jacques Demyn musiikkielokuvat. Alun perin käsikirjoituksesta kaavailtiin tunnin mittaista tv-elokuvaa, joka lopulta kasvoi kokoillan teatterielokuvan mittoihin ja jossa sekoitetaan mustavalkoista ja värillistä materiaalia, dokumentaarisia ja näyteltyjä jaksoja. Dokumenttiaineisto koostettiin lähinnä Finlandia-katsausten materiaalista. Kuvaajaksi Tapaninen kiinnitti mainoselokuviensa kuvaajan Ulf Sundwallin ja kuvasi myös itse mustavalkoisia jaksoja 16 mm:n filmille. Iskelmäprinssin ensikertalaisista pääosan esittäjistä Mart Sander oli virolaisen Modern Fox -yhtyeen laulusolisti ja Tallinnan Estonia-oopperan kuoron jäsen. Tarmo Ruubel, niin ikään virolaissyntyinen mutta 4-vuotiaana suomalaistunut näyttelijä, oli kuvausten aikaan Teatterikorkeakoulun kolmannen vuosikurssin oppilas - Ruubel on hänen äidinpuoleisen sukunsa mukaan omaksuttu taiteilijanimi, isännimeltään hän on Montonen. Saija Hakola oli MTV:n maskeeraaja, joka oli esiintynyt sekä maskeeraajana että sivuosanäyttelijänä Spede-yhtiöiden elokuvissa. Tiina Isohanni työskenteli musiikkikaupan myyjänä, jolla oli kokemusta Topi Sorsakosken yhtyeen taustalaulajana ja tanssityttönä. Paul Ankan laulama How Long äänitettiin varta vasten elokuvaa varten. Kilpa-ajojen kuvauspaikkana toiminut Hyrylän ravirata purettiin kuvausten jälkeen. Poisleikattuja kohtauksia olivat mm. Liisa Tavin esitys iskelmälaulukilpailuissa sekä Tiina Isohannin esittämän Bambin lentoemäntä-fantasia, joka toteutettiin musikaalinumerona ja kuvattiin Vantaan ilmailumuseossa. Iskelmäprinssin jälkeen Tapaninen esiintyi ohjaajana myöhemmin samana vuonna ensi-iltansa saaneessa mainoselokuvakollaasissa Technicolormies. Vuonna 1998 Tapaninen teki Iskelmäprinssin jatkoksi samannimisen 8-osaisen tv-sarjan, jossa elokuvasta oli mukana enää Tarmo Ruubel ja jossa laulajina esiintyivät mm. Anna Eriksson, Eino Grön, Katri Helena, Kirka, Arja Koriseva, Nylon Beat, Jari Sillanpää ja Laura Voutilainen. Elokuvan soundtrack-levy julkaistiin uudistettuna vuonna 2002, mukaan on otettu aikaisemmin levyttämätöntä materiaalia. - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
| Musik | ||||||||||||||||
|
1. How Long / Ancora noi Säv. ja engl. san. Paul Anka, ital. san. Giancarlo Pavan, sov. Kaj Westerlund 1) Umberto Marcato, laulu italiaksi, ja studio-orkesteri (off, alkutekstit), 2' 00". 2) Umberto Marcato, laulu italiaksi, ja studio-orkesteri (off), 1' 20". 3) Paul Anka, laulu englanniksi, ja studio-orkesteri (off, lopputekstit), 3' 50". Levytys: Umberto Marcato; Scandia SLP 750, 1991. 2. Teiden tango Säv. ja san. Juha Tapaninen, sov. Jaakko Salo Es. Mart Sander, laulu ja harmonikka (playback/Mart Sander, laulu, Jaakko Salo, harmonikka, ja studio-orkesteri), 2' 35". Levytys: Mart Sander; Scandia KS 1199, 1990, sekä Scandia SLP 750, 1991. 3. La panse / Ilta pienessä kaupungissa Säv. Furio Rendine, san. Egidio Pisano, suom. san. Rauni Kouta Es. Sisko Vranki, laulu, ja levytysstudion orkesteri (100 %), 0' 30". 4. Polvere / Hiekkaa Säv. Mario Micheletti, san. Angelo Galletti, suom. san. Solja Tuuli, sov. Jaakko Salo 1) Reijo Taipale, laulu, ja Jaakko Salon orkesteri (off, levyautomaatti), 1' 05". 2) Reijo Taipale, laulu, ja Jaakko Salon orkesteri (off), 2' 00". Levytys: Reijo Taipale ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS 695, 1966. 5. Liian pitkä katse Säv. ja san. Juha Tapaninen, sov. Pentti Lasanen 1) Ressu Redford, vihellys, Heikki Laurila, kitara, ja Seppo Kantonen, harmonikka (off), 0' 40". 2) Tiina Isohanni ja Ressu Redford, laulu, ja studio-orkesteri (off), 2' 00". Levytys: Tiina Isohanni ja Ressu Redford; Scandia SLP 750, 1991. 6. Rakkauden permanentti Säv. Jukka Alihanka, san. Harri Rinne - Juha Tapaninen, sov. Pentti Lasanen Es. Pirkko Mannola, laulu (playback/Pirkko Mannola & Four Cats, laulu, ja studio-orkesteri), 1' 40". Levytys: Pirkko Mannola ja Four Cats; Wea 5050466-1553-2-0, 2002. 7. Jag vill sitta i en såpbubbla med dej / Kanssasi saippuakuplassa / Saippuakupla Säv. Britt Lindeborg, suom. san. Solja Tuuli, sov. Werner Bros. 1) Es. Tiina Isohanni, laulu (100 %), 0' 30". 2) Es. Tiina Isohanni ja Werner Bros., laulu, ja laulukilpailun orkesteri (playback), 1' 15". Levytys: Tiina Isohanni ja Werner Bros.; Wea 5050466-1553-2-0, 2002. 8. Transistoriradio Säv. ja san. Juha Tapaninen, sov. Pentti Lasanen Es. Saija Hakola ja Tiina Isohanni & Werner Bros., laulu (playback / Saija Hakola, Tiina Isohanni & Four Cats, laulu, ja studio-orkesteri), 0' 50". Levytys: Tiina Isohanni ja Four Cats; Wea 5050466-1553-2-0, 2002. Jonna Kantola ja orkesteri; Tulta Tuotanto TULTA 2, 1999. 9. James-promo / "Nastat vetimet" Säv. Pera Pirkola, san. Juha Tapaninen, sov. Pekka Witikka Es. Manne Railo ja Tina Pettersson, laulu, ja James-orkesteri (playback / Manne Railo ja Kati Bergman), 1' 00". Levytys: Manne Railo ja Kati Bergman; Wea 5050466-1553-2-0, 2002. 10. Hawaiian Rock Säv. ja sov. Onni Gideon 1) Es. Onni Gideon, hawaiikitara (playback), 0' 20". 2) Onni Gideon, hawaiikitara, ja Hawaiji-yhtye (off), 2' 50". Levytys: Onni Gideon ja Hawaiji-yhtye; Scandia KS 271, 1956. 11. Oman kullan silmät Säv. ja san. trad. Es. Helsingin Poliisilaulajat, Mart Sander ja Werner Bros., laulu, joht. Juha Korkeamäki (100 %), 0' 45". 12. Kun sydän on levoton Säv. ja san. Juha Tapaninen, sov. Jaakko Salo 1) Es. Mart Sander, laulu ja piano (100 %), 0' 45". 2) Es. Mart Sander, laulu (playback/studio-orkesteri), 1' 50". 3) Es. Mart Sander, laulu (playback/studio-orkesteri), 0' 30". Levytys: Mart Sander; Scandia KS 1199, 1990, sekä Scandia SLP 750, 1991. 13. Who Put the Bomp / Maailman paras levy Säv. ja san. Barry Mann - Gerard Goffin, suom. san. Kari Tuomisaari, sov. Werner Bros. Es. Pirkko Mannola & Werner Bros., laulu (playback/studio-orkesteri), 2' 30". Levytys: Pirkko Mannola ja Werner Müllerin orkesteri; Nor-Disc ND 23, 1962. 14. Maruzzella Säv. Renato Carosone, san. Enzo Bonagura Umberto Marcato, laulu, ja Luciano Vianin Casamatta-orkesteri (off), 1' 55". Levytys: Umberto Marcato ja ja Luciano Vianin Casamatta-orkesteri; Karusell 15046, 1957 (uudelleenjulkaisu Radio Suomen levyllä RSCD 1, 1990-luku). 15. Nukke rakastui nukkeen Säv. ja san. Jukka Alihanka, sov. Ilpo Murtojärvi Anna Hanski, laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 25". Levytys: Anna Hanski; Selecta SELP ja SECD 040, 1990, sekä Scandia SLP 750, 1991. 16. Let's Swing / Käy tanssimaan Säv. trad. juutalainen, suom. san. Saukki, sov. Jaakko Salo Es. Jasmine Go Go, laulu, ja tanssiorkesteri (playback), 1' 55". 17. Come prima Säv. Sandro Taccani - Vincenzo Di Paola, san. Mario Panzeri Es. Umberto Marcato, laulu, ja tanssiorkesteri (playback), 2' 10". Levytys: Umberto Marcato; K-tel SI-7160, 1990, ja Scandia SLP 750, 1991. 18. Chellalla Säv. Sandro Taccani, san. Umberto Bertini Es. Umberto Marcato, laulu, ja tanssiorkesteri (playback), 1' 05". Levytys: Umberto Marcato; Scandia SLP 750, 1991. 19. Pikku rahastaja Säv. Toivo Kärki, san. Reino Helismaa, sov. Ilpo Murtojärvi Anna Hanski, laulu, ja studio-orkesteri (off), 0' 35". Levytys: Anna Hanski; Wea 5050466-1553-2-0, 2002. 20. Otši tšornyje / Mustat silmät Säv. ja san. trad. venäläinen, suom. san. V. Arti Es. Werner Bros. (playback), 1' 20". 21. You Can't Stop Me from Dreaming / Unelmissain oot mun Säv. ja san. Cliff Friend - Dave Franklin, suom. san. tuntematon, sov. Werner Bros. Es. Werner Bros. (playback), 2' 55". Levytys: Werner Bros.; Scandia KS 1198, 1990, Scandia SLP 748 ja SLP 750, 1991. 22. Mustikkasuu Säv. ja san. Jukka Alihanka, sov. Ilpo Murtojärvi Anna Hanski, laulu, ja studio-orkesteri (off), 3' 05". Levytys: Aila; Sonet Polar SOPOS 119, 1986. Anna Hanski; Selecta SES-096, 1991, ja Scandia SLP 750, 1991. 23. Hiekkakuopalle uimaan Säv. ja san. Jukka Alihanka, sov. Ilpo Murtojärvi Anna Hanski ja Pekka Kaasalainen, laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 30". Levytys: Anna Hanski ja Pekka Kaasalainen; Selecta SES-096, 1991, sekä Scandia SLP 750, 1991. 24. Ramona Säv. Mabel Wayne, san. L. Wolfe Gilbert, suom. san. Palle Es. Werner Bros., laulu (Jari Tuukkanen, kitara), sekä Saija Hakola, Tiina Isohanni, Tarmo Ruubel ja Mart Sander, laulu (100 %), 1' 40". 25. Le grand tour d'amour / Rakkauden kiertokulku Säv. ja san. Don Reid - Arthur Altman, suom. san. Reino Helismaa, sov. Mitja Tuurala Es. Kiti Kokkonen, laulu, ja laulukilpailun orkesteri (playback), 0' 30". 26. Pojat Säv. ja san. trad. ukrainalainen, perustuu kansansävelmään Minka, suom. san. Saukki, sov. Jaakko Salo Es. Kaisu Kurki, laulu, ja laulukilpailun orkesteri (playback), 0' 25". 27. Stop the Music / Soitto seis Säv. ja san. Clive Westlake - Milton Subotsky, suom. san. Saukki, sov. Mitja Tuurala Es. Valto Hagert, laulu, ja laulukilpailun orkesteri (playback), 0' 30". 28. Kultasiipi pesukone Säv. trad., san. Raimo Berkan - Juha Tapaninen, sov. Pentti Lasanen Es. Saija Hakola ja "pesukonemainostytöt", laulu (playback/Titta Jokinen & Four Cats ja studio-orkesteri), 0' 40". Levytys: Titta Jokinen ja Four Cats; Wea 5050466-1553-2-0, 2002. 29. Kiitolinja kiitää Säv. Juha Tapaninen, san. Juha Tapaninen - Harri Rinne, sov. Pentti Lasanen Four Cats, laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 00". Levytys: Four Cats; Scandia SLP 750, 1991. 30. Muistojeni laulu Säv. ja san. Börje Sundgren, sov. Pekka Toivanen Es. Mart Sander, laulu, ja ravintolaorkesteri (playback), 1' 35". Levytys: Mart Sander; Wea 5050466-1553-2-0, 2002. 31. Boulevard of Broken Dreams / Särkyneiden toiveiden katu Säv. Harry Warren, sov. Pekka Toivanen Ravintolaorkesteri (off), 1' 25". 32. La donna riccia / Neidon oikut Säv. ja san. Domenico Modugno, suom. san. Saukki, sov. Mitja Tuurala Tiina Isohanni, laulu, ja studio-orkesteri (off), 0' 20". Levytys: Tiina Isohanni; Wea 5050466-1553-2-0, 2002. 33. Flaming Star / Kohtalon tähti Säv. Sherman Edwards, san. Sid Wayne, suom. san. Saukki, sov. Jaakko Salo Timo Jämsen, laulu, ja Jaakko Salon orkesteri (off), 2' 10". Levytys: Timo Jämsen ja Jaakko Salon orkesteri; Scandia KS 413, 1961. 34. Yksinäinen mopomies Säv. ja san. Jukka Alihanka Es. Kai Lind ja Werner Bros., laulu (playback), 1' 15". Levytys: Susi-Artturi; Kräk! KRÄS 81, 1986. 35. Cow Cow Boogie Säv. Don Raye, san. Gene DePaul - Benny Carter, suom. san. Saukki, sov. Mitja Tuurala Tiina Isohanni ja Werner Bros., laulu, ja studio-orkesteri (off), 1' 50". Levytys: Tiina Isohanni ja Werner Bros.; Scandia SLP 750, 1991. 36. Kitkat Säv. ja san. Juha Tapaninen, sov. Mitja Tuurala Tiina Isohanni, Toni Tähti ja Werner Bros., laulu, ja studio-orkesteri (off, lopputekstit), 2' 30". Levytys: Tiina Isohanni, Toni Tähti ja Werner Bros.; Scandia SLP 750, 1991. Huomautuksia: Elokuvan musiikista julkaistiin soundtrack-levy Iskelmäprinssi - lauluja elokuvasta (Scandia SLP 750, SMK 750 ja SCD 750, 1991). Musiikkinumerot 1-2, 4-5, 12, 15, 17-18, 21-23, 29, 33, 35 ja 36 ovat myös myöhemmin julkaistulla soundtrack-levyllä Lauluja tv-sarjasta ja elokuvasta Iskelmäprinssi (Wea 5050466-1553-2-0, 2002). Martin kotona kuuluu radiosta kuoron laulama gregoriaaninen sävelmä Kyrie eleison (off), 0' 40". James-promo on parodiaversio 1960-luvun farkkumainoksista. Kultasiipi pesukone -laulu on Pentti Lasasen sovittamaa 1960-luvun mainoselokuvamusiikkia. Elokuvan studio-orkesterin soittamat jaksot toteutettiin sovittajien (Pentti Lasanen, Ilpo Murtojärvi, Jaakko Salo, Mitja Tuurala) mukaan vaihtelevilla kokoonpanoilla. - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
| Tack | ||||||||||||||||
|
Matti Penttilä, Raimo Hartzell, Liisa Tavi, Jarkko Välimäki, Leena Väisänen, Jarmo Jatkola, Dan Sävel, Tuomo Kettunen, Jan Dunderfelt, Leo Lepistö, Jussi Vesama, Auto-Löflund Oy, Suomen Kääpiöautokerho, VW-auto Oy, Play it again, Sam, Capital Catering Oy, Diivari KOPI, Hotelli Hesperia, Noiro Oy, Elannon näyttämö, Espoonlahden teatteri, Espoon työväen teatteri, Jokelan karjalaiset, Kannelmäen teatteriyhdistys, Kansantanssiryhmä Wanhapiika, Karjalaisen näyttämön näyttelijät, Klaukkalan nuorisoseura, Koiton laulu, Koivukylän palloseura, Kullervo-kuoro, Louhelan nuoret, Marttilan nuorisoseura, Nuorisoteatteri Diiva, Opistoteatteri, Pajamäen nuoret, PV-kerho, Roosters, SavO:n näyttämö, Tanssivintti, Teatterikorkeakoulun oppilaskunta, Tuusulan seurakunta, Vantaan Keuhkovammayhdistys, Vantaan Lähiönäyttämö |
||||||||||||||||
| Arkivmaterial | ||||||||||||||||
|
Elokuvassa käytettiin seuraavaa dokumenttifilmiaineistoa: Aamulla (1966), Bulevardi (1964), Finlandia-katsaus 414, 421, 423, 425, 500, 524 ja 685 (vuosilta 1959-1964), Helsinki elää (1964), Hämeenlinna, ensi kerran... (1958), Kolmen kaupungin kasvot (1962), Kummeja lahden takaa (1958), Merimatka - matkojen matka (1962), Mikkeli (1963), Miksi näin (1958) sekä Orimattila - viljan ja vireän teollisuuden pitäjä (1958). Aineistossa on näkymiä esimerkiksi Helsingin Mannerheimintieltä, Helsingin rautatieasemalta, Eläintarhan liikennepuistosta ja Bulevardilta. Paul Anka -konserttijakso on kuvattu Linnanmäellä. Las Vegas -ulkokuva on peräisin Pirjo Honkasalon ja Pekka Lehdon kuvamateriaalista elokuvaan Da Capo (1985). - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
| Inspektionsdetaljer | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
| Tekniska fakta | ||||||||||||||||
|