Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva
Fältväbel Körmy och marskalkens stav (ruotsinkielinen nimi)
Vääpeli Körmy ja uuden ajan alokkaat (käsikirjoituksessa käytetty nimi)
Finna-recension
Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva
Ere Kokkosen ohjaamassa ja käsikirjoittamassa sotilasfarssissa Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva (1990) nimihenkilö (Heikki Kinnunen) yrittää parhaansa mukaan pitää pataljoonansa alokkaat kurissa ja järjestyksessä. Tane (Pertti Koivula) ja Lare (Pekka Huotari) hukkaavat kiillotettaviksi vietävät antiikkituopit ja joutuvat hakemaan niitä ympäri kaupunkia. Miljonääri Pelle (Jukka Puotila) koettaa ottaa alokasaikanaan erivapauksia.
Sparad:
Genre | ||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Åldersgräns | ||||||||||||||
S |
||||||||||||||
Skådespelare | ||||||||||||||
Okrediterade skådespelare
Övriga uppträdare
Harri Holkeri (poliitikko televisio-ohjelmassa) ,
Harri Holkeri (poliitikko televisio-ohjelmassa)Sök bland ämnenAssistenter
|
||||||||||||||
Övriga upphovsmän | ||||||||||||||
Okrediterade
|
||||||||||||||
Produktion | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Visningar | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Inspelningsplatser | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Inspelningsdatum | ||||||||||||||
14.5.-18.5. (studio), 22.5.-22.6.1990 (ulko- ja sisäkuvat) - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||
Innehållsbeskrivning | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Pressöversikter | ||||||||||||||
"Kun ei olla oikein vahvoilla, on paras pelata varman päälle [- -]", aloitti Sauli Pesonen (Kaleva 2.11.1990) arvostelunsa. "Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva on ennen kaikkea tuote ja sellaisena sillä on kaikki menestymisen mahdollisuudet: se operoi materiaalilla, joka on tuttua jo kymmenistä aiemmista töistä eikä yritä rikkoa niitä rajoja, jotka ovat muotoutuneet sotilasfarssille ja säilyneet kaavamaisina jo 30-luvun lopulta lähtien. [- -] Se, mikä ei mitään riko, ei myöskään loukkaa: uutta Ere Kokkonen ei tällä työllään kotimaiseen farssiin tuo, mutta säilyttää kyllä asemansa raudanlujana, joskin rutinoituna viihteen ammattilaisena." Mikael Fränti (Helsingin Sanomat 3.11.1990) oli ankarampi: "Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva on niin alkeellinen ja avuton, sovinistinen ja vanhoillinen suomalainen elokuva, että sitä ei liene hienotunteisuussyistä aihetta käsitellä tässä laajemmin. Totean vain, että tekijät eivät ole saaneet teokseensa juurikaan hauskuutta tai toiminnallista otetta. Eikö siinä piile tuhon siemen, kun on kysymys sotilasfarssista?" Kimmo Laine (Uusi Suomi 2.11.1990) pohti, onko Körmy-elokuva onnistunut uudistamaan lajityyppiä: "Lupaavia teemoja nousee esiin, kuten simputuskeskustelun sitominen osaksi perinteistä hierarkiahuumoria, mutta teemojen kehittely jää kesken. Sukupuolirooleja ei edes yritetä nykyaikaistaa. Tarkaksen Vatsa sisään, rinta ulos! (1959) käsitteli aikoinaan huomattavasti tehokkaammin suljetun miesyhteisön synnyttämiä homofobioita." Pertti Lumirakeen (Demari 2.11.1990) mielestä elokuvasta voi hyvällä tahdolla "löytää runsaasti naurattavampia piirteitä kuin esim. viimeisestä Uunosta [- -]. Esimerkiksi Vesa Vierikon kapteeni Kuortti sisältää unenomaisen surrealistisia piirteitä kun taas Pentti Siimeksen ja Elina Pohjanpään läsnäolo luo linkin vanhaan sotilasfarssiin (Tyttö lähtee kasarmiin). Ja Pekka Huotarissa suomalaisessa elokuvassa on vielä jokseenkin kokeilematon poikkeuksellinen tragikoominen lahjakkuus." - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||
Bakgrund | ||||||||||||||
Vetäydyttyään Spede-tuotannoista vuoden 1986 jälkeen Ere Kokkonen "oli itse asiassa jo päättänyt lopettaa filmaamisen kokonaan", kunnes tuottaja Marko Röhr "sai hänet innostumaan suunnitelmastaan pelastaa suomalainen elokuva perikadolta" (Anna 46/1992). Menestyksen reseptiksi Röhr oli keksinyt sotilasfarssin, joka oli elänyt kulta-aikaansa kotimaisen elokuvan studiokaudella ja jonka piiriin voitiin lukea kaikkien aikojen menestynein Turhapuro-elokuva, Ere Kokkosen ohjaama ja kirjoittama Uuno Turhapuro armeijan leivissä (1984). Välillä lajia oli sivuttu Aarne Tarkaksen elokuvassa Johan nyt on markkinat (1966) ja Visa Mäkisen elokuvassa Likainen puolitusina (1982). "Ajatus sotilasfarssin tekemisestä lähti liikkeelle National-Filmin tuottajan Marko Röhrin puhelinsoitosta", Kokkonen vahvisti kuvausvaiheessa. "Hän ilmoitti, että sotilasfarssi voisi taas olla paikallaan. Homma sopi minulle hyvin, sillä olin kehitellyt sotilasfarssin aineksia jo pitemmän aikaa. Varsinainen käsikirjoitus muotoutui puolessa vuodessa." (Hyvinkään Uutiset 17.6.1990). Toisessa yhteydessä Kokkonen kertoi Uuno Turhapuron armeija-elokuvasta jääneen yli useita ideoita ja jatkoi: "Armeijassa on aineksia, joilla on helppo naurattaa ihmisiä. Koko armeijan hierarkia ja asetelma tyyliin 'esimies on aina oikeassa' ja 'käskyjä on toteltava', sisältää paljon koomisia mahdollisuuksia." (Aamulehti 2.11.1990). "Ei tässä silti armeijalle naureta, pikemminkin organisaatiolle ja ihmisille", hän kuitenkin vakuutti (Helsingin Sanomat 12.6.1990). Vääpeli Körmyn rooli oli alusta pitäen mittatilaustyötä Heikki Kinnuselle, jonka rinnalle kiinnitettiin edustava joukko ammattilaisia ja amatöörejä, nuoria ja vanhoja tähtiä. Aviopari Pentti Siimes ja Elina Pohjanpää oli esiintynyt yhdessä jo sotilasfarssissa Tyttö lähtee kasarmiin (1956) ja he olivat mukana myös Körmyn jatko-osissa. Eila Pehkoselle (1924-1991) kesällä 1990 kuvatut Uunon huikeat poikamiesvuodet maaseudulla sekä Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva jäivät viimeisiksi elokuvarooleiksi. Näyttelijöiden joukossa esiintyi myös sittemmin elokuvaohjaajana tunnetuksi tullut Aleksi Mäkelä nimellä Tane Mäkelä. Röhr kaavaili vääpeli Körmystä 1990-luvun kestosuosikkia Uuno Turhapuron tapaan ja lupasi elokuvalle jatkoa, mikäli 100 000 katsojan raja ylittyisi. Yleisöä ensimmäiselle Körmylle kertyi noin 80 000, mutta jo lopputeksteissä ilmoitettiin: "Sarjan seuraava jakso Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet." Jatko-osia syntyi vuosikymmenen mittaan kaikkiaan neljä: Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet (1991), Vääpeli Körmy ja etelän hetelmät (1992), Vääpeli Körmy: Taisteluni (1994) sekä Vääpeli Körmy ja kahtesti laukeava (1997). Kaikki on nähty useita kertoja televisiossa kuusi- tai neliosaisina sarjoina; Vääpeli Körmy ja marsalkan sauva -televisiosarjaan sisältyi useita elokuvasta poisjätettyjä kohtauksia. - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||
Musik | ||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Aarno Raninen 1) Aarno Raninen, syntetisaattorit (off, alkutekstit), 1' 05". 2) Aarno Raninen, syntetisaattorit (off, lopputekstit), 1' 15". 2. "Vääpeli Körmy -teema" Säv. ja sov. Aarno Raninen Vesa Aaltonen, rummut, ja Aarno Raninen, syntetisaattorit (off), kuusi kertaa, yht. 1' 35". 3. Harbour Lights / Sataman valot Säv. ja san. Jimmy Kennedy - Hugh Williams, suom. san. Kerttu Mustonen, sov. Alvar Kosonen Harmony Sisters, laulu, ja Dallapé-orkesteri (off, radio), 1' 00". Levytys: Harmony Sisters ja Dallapé-orkesteri; Odeon A 228401, 1937. 4. "Lähdit pois ja sillä siisti" / "Löysin jo toisen" Säv. ja sov. Aarno Raninen, san. Ere Kokkonen 1) Es. Pekka Huotari, laulu ja kitara (playback), 1' 15". 2) Es. Pekka Huotari ja Kiti Kokkonen, laulu, ja Pekka Huotari, piano (playback/Aarno Raninen, piano, syntetisaattorit), 0' 50". 5. Kaunis Karjala / Karjalan Jääkärien marssi Säv. Elli Hällström Es. Kellokosken VPK:n soittokunta (100 %), kaksi kertaa, yht. 0' 45". 6. Metsäkukkia Säv. trad. Es. Kellokosken VPK:n soittokunta (100 % ja off), 0' 50". Huomautuksia: Alkumusiikin teema toistuu elokuvan taustamusiikissa. Pellen autossa soi naisen laulama diskomusiikki (off, autoradio), 1' 05". "Vääpeli Körmy -teeman" loppuosassa on katkelma kansansävelmästä Battle Hymn of The Republic / Kalle Kustaan muori. Alokkaat laulavat samaa sävelmää (100 %), 0' 10". Vänrikki Pienimäen asunnossa soi viululle ja cembalolle kirjoitettu klassinen sävelmä (off), 0' 35". Tom Pöysti laulelee Sam. Sihvon laulua Muistoja Pohjolasta (100 %), 0' 10". Isomäen asunnossa kuuluu taustalla naisen laulama negrospirituaalisävelmä Nobody Knows (off), 1' 20". - Suomen kansallisfilmografia 10:n (2002) mukaan. |
||||||||||||||
Tack | ||||||||||||||
Taina, Antti, Sara ja Jussi Salovaara; Riitta, Erkki, Aino ja Maija Mannio, Pentti Risku, Laatukoti Oy, Teho-Profiili Oy, Mäntsälän maatalous- ja puutarhaoppilaitos ja sen oppilaskunta, Viipurin Voimailijat, Milpro Oy, Sääksjärven nuorisoseura, Kellokosken VPK:n soittokunta, Karjalainen näyttämö, Vantaan kansantanssijat ry, Aroyhtymä/Chrysler |
||||||||||||||
Inspektionsdetaljer | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Tekniska fakta | ||||||||||||||
|
||||||||||||||
Språk | ||||||||||||||
finska |