Olen aito suomalainen, ammuu!
I'm a True Finn, Claims the Cow (englanninkielinen nimi)
Lehmän silmin (työnimi)
Lehmä (työnimi)
Suomi 75 vuotta lehmän silmin (työnimi)
Finna-arvio
Olen aito suomalainen, ammuu!
Elokuva kertoo lehmän silmin Suomen historiasta 1900-luvulla.
Tallennettuna:
| Genre | ||||||||||||
|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
| Ikäraja | ||||||||||||
|
S |
||||||||||||
| Näyttelijät | ||||||||||||
|
Esiintyjät
Muut esiintyjät
Arkistoaineisto / esiintyjät: Nils Hedengren (fakiiri Kronblom), Aili Leino (lypsykilpailun voittaja), Urho Kekkonen (tasavallan presidentti), Sylvi Kekkonen (tasavallan presidentin puoliso), Kalle Kämäräinen (kyntömestari), Sirkka Salonen (Miss Eurooppa 1938), Nora Mäkinen (nainen terassilla), Saulo Haarla (mies mainoselokuvassa), Lilga Kovanko, Pertti Melasniemi (näyttelijät elokuvassa <i>Bensaa suonissa</i>), Matti Virkkunen (pankinjohtaja), Eeva Virkkunen (pankinjohtajan puoliso), Anja Haahdenmaa, Rami Sarmasto (näyttelijät elokuvassa <i>Nuoruus vauhdissa</i>), Maija Koski (lehmän kutsuja elokuvassa <i>Nautavaellus</i>) ,
Arkistoaineisto / esiintyjät: Nils Hedengren (fakiiri Kronblom), Aili Leino (lypsykilpailun voittaja), Urho Kekkonen (tasavallan presidentti), Sylvi Kekkonen (tasavallan presidentin puoliso), Kalle Kämäräinen (kyntömestari), Sirkka Salonen (Miss Eurooppa 1938), Nora Mäkinen (nainen terassilla), Saulo Haarla (mies mainoselokuvassa), Lilga Kovanko, Pertti Melasniemi (näyttelijät elokuvassa <i>Bensaa suonissa</i>), Matti Virkkunen (pankinjohtaja), Eeva Virkkunen (pankinjohtajan puoliso), Anja Haahdenmaa, Rami Sarmasto (näyttelijät elokuvassa <i>Nuoruus vauhdissa</i>), Maija Koski (lehmän kutsuja elokuvassa <i>Nautavaellus</i>)Hae aiheista |
||||||||||||
| Muut tekijät | ||||||||||||
|
Kreditoimattomat
|
||||||||||||
| Tuotantotiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Esitystiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvauspaikat | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Kuvausaika | ||||||||||||
|
Heinäkuu - elokuu, lokakuu 1992 (uutisstudio) - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||
| Sisältöseloste | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Lehdistöarviot | ||||||||||||
|
Olen aito suomalainen, ammuu! "ei ole näytelmä, vaan fiktiivinen dokumentti Suomesta ja suomalaisuudesta", Jukka Kajava (Helsingin Sanomat 5.12.1994) määritteli. Harri Moilasen (Kansan Uutiset 24.9.1993) näkökulma oli historiallinen: "Vakavasti ottaen Claes Olsson vie katsojansa nostalgiselle matkalle lähihistoriaame, jolle on ominaista koko elämänmuodon lävistävä kiihkeätempoinen muutos. Olli Manninen (Iltalehti 17.9.1993) lisäsi: "Vanhat dokumentin pätkät huokuvat itseensä luottavia, työstään ja maastaan ylpeitä suomalaisia, joiden olisi varmasti vaikea ymmärtää nykyajan itsekkyyttä ja eripuraa. Aika on tuonut vanhoihin dokumentteihin omat lisävärinsä. Menneen ajan kapeannäköiset asenteet tulvahtavat esiin kuvia selittävissä juonnoissa." Olavi Similä (Filmihullu 6/1993) suhtautui tyyliin varovaisen myönteisesti: "Lehmän kertojanäänen ja enimmäkseen nokkelasti valittujen elokuvien ja dokumenttifilmien insertit luovat ironisia ja paikoin hersyviä kontrasteja". Similää ja lähes kaikkia muitakin kriitikkoja kuitenkin vaivasi elokuvan hajanaisuus, jonka Olli Manninen tiivisti: "Kokonaisuutena Olssonin dokumenttia vaivaa sirpaleisuus, eikä se lopultakaan onnistu nivomaan yhteen ajatuksiaan. Tulos on yhtä mutkainen kuin lehmän polku". Tarmo Poussukin (Ilta-Sanomat 17.9.1993) näki elokuvan "melko satunnaiseksi mielleyhtymien virraksi", mutta lisäsi, että se "vahvistaa kuitenkin kuvaa Olssonista kotimaisen elokuvan tyylitajuisena veijarina, joka ei anna turhien konventioiden tai yleisön odotusten kahlita ilmaisun vapauttaan." Elokuvan arvioissa tuli esille usein myös Pertti Avolan (Helsingin Sanomat 18.9.1993) selviksi sanoiksi pukema kritiikki: "Lehmän elämän piirin rinnastaminen suomalaisen naisen asemaan kautta vuosikymmenien ei myöskään oikein toimi, vaikka tuottaakin muutamia huvittavia kuvallisia rinnastuksia." - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||
| Taustaa | ||||||||||||
|
Kahden kokoillan näytelmäelokuvan (Elvis kissan jäljillä, 1987; Akvaariorakkaus, 1993) ja yli 20 lyhyen ja puolipitkän, dokumentaarisen ja fiktiivisen elokuvan jälkeen Claes Olsson kokeili uutta lajia: Olen aito suomalainen, ammuu! on lähinnä valmismateriaalista rakentuva kooste-elokuva ja kollaasi, dokumentaari joka lehmän kertojaäänen ja animaatiohahmojen kautta sisältää myös fiktiivisen tason. Tärkeimmän aineiston muodostivat lyhyt- ja mainoselokuvat 1930-luvulta 1980-luvulle, mutta mukana on myös katkelmia dokumenttielokuvista Maaseudun tulevaisuus (1970) ja Nautavaellus (1989) sekä näytelmäelokuvista Nuoruus vauhdissa (1961) ja Bensaa suonissa (1970). "Ensimmäinen lähtökohta alkaessani tehdä sitä oli halu tehdä anarkistin elokuva", Olsson kertoi Filmihullun (3/1994) haastattelussa. "Lopputuloksesta huomaa, etten enää pystynyt olemaan räiskyvän anarkistinen kuten olin toivonut, vaan siitä tuli aika haikea ja nostalginen elokuva. Tähän vaikutti itse asiassa koko tekoprosessi. Aluksi ajattelin, että lehmä on tarpeeksi tyhmä eläin ja samalla hirveän suomalainen eläin, että sen avulla voi panna halvalla suomalaista elämänmuotoa. Lehmään liittyy myös keskustelu suomalaisen lehmärodun säilyttämisestä ja aiheen ajankohtaisuus suhteessa EU-keskusteluihin. Tutustuin lehmään perinpohjaisesti ja vähitellen kävi selväksi, että lehmä todella kuvaa suomalaista mielenlaatua erittäin hyvin. Minulla oli mahdollisuus katsoa läpi kaikki dokumenttiaineisto mitä maatalouteen liittyi istuessani monta kuukautta elokuva-arkistossa. Samalla huomasin kuinka huikean lyhyessä ajassa, vajaassa 40 vuodessa on tapahtunut valtava muutos suomalaisessa elämänmuodossa." 1990-luvun mittaan Olsson jatkoi sekä ohjaajana että tuottajana, niin dokumenttien (Inkerinmaan lapset, 1993; My First Känni, 1996) kuin näytelmäelokuvien (Ihanat naiset rannalla, 1998) parissa, samalla kun hän teki sarjan musiikkivideoita M. A. Nummisen lauluista. Tangosäveltäjä Unto Monosen elämäkertaelokuva Satumaa (1999) oli jälleen sekoitus fiktiota ja dokumenttia. - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||
| Musiikki | ||||||||||||
|
1. Vårt land / Maamme Säv. Fredrik Pacius, sov. Yari 1) Yari, syntetisaattorit (off, alkutekstit), 0' 50". 2) Yari, syntetisaattorit ja lyömäsoittimet (off), kaksi kertaa, yht. 2' 40". 2. Björneborgarnas marsch / Porilaisten marssi Säv. Christian Fredric Kress, sov. Yari Yari, syntetisaattorit (off), 1' 35". 3. Minun kultani kaunis on Säv. trad., sov. tuntematon Orkesteri (off), 1' 20". 4. Bensaa suonissa elokuvasta Bensaa suonissa (1970) Säv. Rauli "Badding" Somerjoki, san. Jarkko Laine, sov. Mauri Antero Numminen Rauli "Badding" Somerjoki, laulu, ja yhtye (off), 2' 00". Levytys: Rauli "Badding" Somerjoki; Love Records LRS 1048, 1970, ja LXCD 622, 1998. 5. Täällä Pohjantähden alla Säv. trad., san. Jaakko Juteini Yari, syntetisaattorit (off), 0' 45". 6. Oi punakyyttö nupopää Säv. ja san. trad. Es. Helvi Turunen, laulu (100 %), kahdessa osassa, yht. 1' 20". 7. Laulu Suomessa / Arvon mekin ansaitsemme Säv. trad., sov. Yari Yari, syntetisaattorit (off), 0' 45". 8. Kansalaislaulu / Olet maamme armahin Suomenmaa Säv. trad., sov. Yari Yari, syntetisaattorit (off), 0' 55". 9. La golondrina Säv. Narciso Serradell, sov. tuntematon Orkesteri (off), 0' 35". 10. Jetline elokuvasta Nuoruus vauhdissa (1961) Säv. Erkki Ertama, san. Usko Kemppi Es. Anja Haahdenmaa ja Rami Sarmasto, laulu (playback / studio-orkesteri), 0' 30". Levytys: Lasse Liemola ja Erkki Ertaman yhtye; Columbia MY 67, 1960. 11. Loppumusiikki Säv. Yari Yari, syntetisaattorit (off, lopputekstit), 1' 30". Huomautuksia: Yarin taustamusiikki sisältää sikermiä kansansävelmistä Oolannin sota ja My Bonnie / Merimieslaulu / Nyt tuulen jo viestin jo toivat (off), 0' 25", sekä joululauluista No onkos tullut kesä (trad.) ja Jultomtarnas marsch / Sinivuorten yö (säv. Sofie Lithenius) (off), kahdessa osassa, yht. 1' 15". Heinäniityn tyttö -lyhytelokuvan musiikkina on käytetty Johann Strauss nuoremman valssia (off), 0' 15". - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||
| Kiitokset | ||||||||||||
|
Emäntä Helvi Turunen, professori Kalle Maijala, kuvanveistäjä Miina Äkkijyrkkä, Maitotyttö -92 Leena Koponen, Johan Hake, Juha Kantanen, Ilkka Kippola, Lauri Myllylä, Ville Penttilä, Jouko Seppälä, Suomen alkuperäiskarja r.y., Suomen kotieläinjalostusosuuskunta, Ylen arkiston väki |
||||||||||||
| Arkistoaineisto | ||||||||||||
|
Elokuvassa on käytetty Yleisradion hallussa olevaa Veikko Itkosen tuottamaa julkaisematonta filmiaineistoa (kameraan tuijottavat lehmät, lehmisavut, naiset saunassa, parrakas ukko maantiellä, merikapteeni laiturilla, tyttö uimassa, naiset juoksevat uimaan, talkootöitä pellolla vuonna 1942) ja materiaalia Aho & Soldanin 1930-luvun lyhytelokuvista (vanha mies puhuu kameralle, vanhat naiset lähikuvassa, peltotöitä, pyykinkuljetusta, nainen saaristolaivassa, juhannusmaisemia järvivesiltä) sekä seuraavia lyhyt- ja dokumenttielokuvia: Vuokatti missä (Elohopea-Filmi, 1990) (järvinäkymät ennen alkutekstejä) Paimenmajalla (Niilo Heino, Suomi-Filmi, 1965) (luontomaisemat ja maalaistalon pihapiiri) Suomen maatalous (Aho & Soldan, 1933) (karjakko rapsuttaa lehmää) Kauniissa Karjalassa (Filmiseppo Oy, 1960) (lehmän rapsutusta kukkaniityllä, lapset poimivat kukkia) Itä-Suomen karja (Aho & Soldan, 1920/1930) (märehtivät lehmät, naiset rapsuttavat lehmiä, lypsämistä lähikuvassa, maidon kaato tonkkaan, sonneja kuljetetaan, karja metsässä) Suomen karjaa ja sen jalostusta (Tauno Lonka, Suomi-Filmi, 1952) (pikkutyttö hätistelee vihdalla kärpäsiä lehmän ympäriltä, lehmien lypsy, sonnin rapsutus, naiset konttoritöissä) "Paasivaara" / "Det var en gång" (Aho & Soldan, 1930-luku) (lapset juoksevat kivelle) Kaakko-Junnon parannustaikoja (Aho & Soldan, 1935) (kansanparantaja työssään, taikoja turmellusta pellosta, tytön parannusriitti) "Heinäntekoa" (Aho & Soldan, 1930-luku) (lypsykuvia, kylvö, lehmän sorkkien leikkaus) Suomen karjan suurkatselmus (Lii-Filmi, 1958) (suomenkarjaa lypsetään, sonni lieassa, presidenttipari Kekkonen maatalousnäyttelyssä) Ylämaan maatalousnäyttely (Filmiseppo, 1956) (lypsykilpailu) Enigheten Silva (Filmitalo, 1960-luvun mainosspotteja) (fakiiri Kronblom lehmihaassa) Iisalmen maatalousnäyttely (Filmiseppo, 1957) (mies lypsää, kyntökilpailu traktoreilla, paras lehmä) Suomen laidunviljelys (Aho & Soldan, 1935) (karjakon nauru) Ahvenanmaa tänään näyttely I (Filmiseppo, 1956) (presidentti Kekkonen liukastuu laivalla) Eläinsuojelu (Suomi-Filmi, 1924) (lehmiä kuljetetaan laivasta) Finlandia-katsaus 306 (Allan Pyykkö, Suomi-Filmi, 1956) (koneistunut maanviljelys, sirkus) Viitteitä ja vaikutteita (Filmiseppo, 1959) (ompelukoneen esittely, presidenttipari Kekkonen esitelmätilaisuudessa) Heinäniityn tyttö (Suomen Filmiteollisuus, 1938) (Miss Eurooppa 1938 Sirkka Salonen) Itä-Hämeen maatalousnäyttely (Lii-Filmi, 1960) (maatalousnäyttely, presidenttipari Kekkonen) Karjojemme kaitsijat (Finlandia-Kuva, 1944) (lehmän harjaus) "Tummeli" (Parasrehu, 1950-luku) (lehmän utareiden rasvaus) Finlandia-katsaus 60 (Suomi-Filmi, 1945) (kauneushoitola) "Caliber 12" (Filmteam-Kotkavuori, 1960-luku) (mies lataa asetta ja ampuu, partavesimainos) "Juoma-Maikki" (1950-luku) (Lopen vasikkaviitoset) Finlandia-katsaus 377 (Kari Uusitalo, Suomi-Filmi, 1958) (lapset uimassa) Maatalousnuoret opin tiellä (Filmiyhtymä, 1958) (poika lähtee maailmalle, lehmän elimiä esitellään oppitunnilla, lypsykoneen esittely) Vaalielokuva Matti Virkkunen (Filmitalo, 1967) (poika lähtee maailmalle värielokuvassa, Virkkunen lukee sanomalehteä) Kansallispankki palvelee maatilataloutta (Suomi-Filmi, 1961) (lypsykone värielokuvassa) Kotipeltojen laulu (Harry Lewing, Suomi-Filmi, 1953) (tuholaismyrkyn esittely 4H-kerhossa) Kaupan käyminen (Kulutusosuuskuntien Keskusliitto KK, 1973) (deodorantin valmistus, naiset konttoritöissä värielokuvassa, moottoripyörä-, virveli- ja kodinkonekauppaa, tavaratalonäkymät) Finlandia-katsaus 196 (Harry Lewing, Suomi-Filmi, 1953) (kesy hirvi) Vägarna kring Rovaniemi (Brita Wrede, Suomen Filmiteollisuus, 1952) (karhunpoikanen) "Kesäkuvia" (Aho & Soldan, 1940-luku) (linnunmunien rikkominen) Jokapäiväinen (Tuure A. Korhonen, Filmituotanto Tuure A. Korhonen, 1971) (rallikuski syö leipää, lihatiski, ruokakauppa, leivän syöntiä) Maaseudun tulevaisuus (Risto Jarva, Filminor, 1970) (teurastamo, pojat baarissa ja vanhat naiset kadulla, maalaistalon isännän haastattelu, ilmakuva lähiöstä) Elämän tienhaarassa (Yrjö Haapanen, Suomi-Filmi, 1947) (tytöt opiskelevat kotitaloutta) Paimenmajalla (Niilo Heino, Suomi-Filmi, 1965) (pyykinpesua järvessä, soutelua) Finlandia-katsaus 351 (Allan Pyykkö, Suomi-Filmi, 1957) (jive-tanssikilpailut) Perheenemännän päivä (Yrjö Aaltonen, Suomi-Filmi, 1947) (perheenemännän arkea, veripaltun valmistus, sanomalehden lukeminen) Asiakasmielisyys (Suomen Osuuskauppojen Keskuskunta SOK, 1950-luku) (mies ja nainen lukevat sanomalehteä värielokuvassa) Saarijärven Paavon raivioilla (Suomi-Filmi, 1964) (sanomalehden lukua mökillä, presidentti Kekkonen Raivaajahengen juhlassa) Perhe 1960-luvulla (Olavi Puusaari, Suomi-Filmi, 1962) (ajanviettoa perheen parissa, kodinkoneiden käyttöä, perhe autoajelulla ja vierailulla, aikakauslehtien lukua) Keinosiemennys (Onni Hannukainen, Filmiyhtymä, 1957) (keinosiemennys) Finlandia-katsaus 181 (Harry Lewing, Suomi-Filmi, 1952) (kohteliaisuustesti) Nautavaellus (Nautavaellus-työryhmä, Lasse Naukkarinen, 1988) (lehmämarssi kadulla) Työ tuottavaksi (Filmiseppo, 1963) (presidentti Kekkonen lierihatussa) Maahengen aate (Filmiseppo, 1959) (presidenttipari Kekkonen maatalousnäyttelyssä sateella) Tapasimme Ulvilassa (Lii-Filmi, 1961) (presidenttipari Kekkonen värifilmissä) Kurkkumätä pois maastamme (Suomen Filmiteollisuus, 1947) (kurkkumätään sairastuminen) Lavantauti voidaan voittaa (Ralf Rubin, Suomen Filmiteollisuus, 1950) (kuolema sairaalassa) Vetävää voimaa (Aimo Jäderholm, Suomi-Filmi, 1955) (liikemies liikenteessä) Finlandia-katsaus 339 (Olavi Puusaari, Suomi-Filmi, 1957) (juustoauto kolarissa) Finlandia-katsaus 267 (Suomi-Filmi, 1955) (juustonmaistajaiset) ja "Elanto 30 vuotta" (Aho & Soldan, 1935) (poika juo maitopullosta). Elokuvassa on myös otteita näytelmäelokuvista Bensaa suonissa (Risto Jarva, Filminor, 1970) (ralli talvisella tiellä) ja Nuoruus vauhdissa (Valentin Vaala, Suomi-Filmi, 1961) (laulu Jetline automatkalla). - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||
| Tarkastustiedot | ||||||||||||
|
||||||||||||
| Tekniset tiedot | ||||||||||||
|