Täällä Pohjantähden alla II
Under Polstjärnan II (ruotsinkielinen nimi)
Under the North Star II (englanninkielinen nimi)
Finna-arvio
Täällä Pohjantähden alla II
Timo Koivusalon ohjaama, tuottama ja käsikirjoittama historiallinen draamaelokuva Täällä Pohjantähden alla II (2010) on toinen sovitus Väinö Linnan samannimisen romaanitrilogian päätösosasta (aiempi Akseli ja Elina, 1970). Edeltävä osa, Täällä Pohjantähden alla (2009), päättyi sisällissodan tapahtumiin. Toinen osa jatkaa etelähämäläisen Koskelan maanviljelijäperheen ja Pentinkulman kyläyhteisön tarinaa 1920-luvulta talvi- ja jatkosodan kautta 1950-luvulle. Sisällissodan jättämät arvet, 1930-luvun poliittinen kuohunta ja uudet sodat luovat raskaan varjonsa koko yhteisön ylle.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
K13 |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
3.2.2008 - 9.2.2009 |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
”Timo Koivusalon käsikirjoittama ja ohjaama kaksiosainen elokuva Väinö Linnan romaanitrilogiasta on kunnioitettava työ”, aloitti Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 24.9.2010). ”Se ei ole ainoastaan Koivusalon kirkkaasti paras elokuva, vaan ylipäänsä ansiokkaimpia valkokankaalla nähtyjä tulkintoja Suomen historian käännekohdista. Mitään erityisen uutta näkökulmaa Koivusalo ei ole Linnan eepokseen etsinyt tai löytänyt. Mutta eipä Linnan teksti sellaista välttämättä kaipaakaan.” Jarno Lindemarkille (Etelä-Suomen Sanomat 24.9.2010) Täällä Pohjantähden alla II oli ”tismalleen yhtä hieno” kuin edeltäjänsä. ”Linnan suurenmoinen tarina ja henkilöhahmot asettuvat valkokankaalle jylhästi, syvästi vaikuttaen. [- -] Koivusalon kerronnasta tekee energisen sen nasevuus. Kohtauksia ei venytetä sen pitemmäksi kuin on tarvis asian kertomiseksi. Henkilöhahmot tulevat esiin ja antavat toisilleen tilaa juuri sopivissa suhteissa.” Tarmo Poussu näki asian toisin. ”Elokuvan jälkimmäinen osa ei säilytä kerronnallista jännitettään yhtä hyvin kuin kohti sisällissodan tragediaa kulkeutunut ja siihen huipentunut ykkösosa. Laaja henkilökaarti ja lukuisat ajalliset siirtymät rikkovat liikaa jatko-osan draamallista kaarta.” ”Tämä toinen osa Pohjantähti-elokuvaa ei nouse vuosi sitten nähdyn ensi osan tasolle”, kirjoitti puolestaan Veli-Pekka Lehtonen (Helsingin Sanomat Nyt-liite 24.9.2010). ”Kirjailija Väinö Linnan luoman Koskelan suvun vaiheita käydään läpi, kuin vedettäisiin ranskalaisia viivoja poliittisesta historiasta. Pikakelaus käänteestä toiseen voi riittää Koskeloista ensi kertaa kuuleville, mutta mitenkään vetävä elokuva ei tämä ole. [- -] Avausosan parhaita puolia oli kansalaissodan kuvaus – sotakuvissa Koivusalo pystyi dramaattisempaan ja nykyaikaisempaan jälkeen kuin Linnan päätulkkina pidetty Edvin Laine ammoin. Tämän tietäen on hämmentävää, miten toisessa osassa esimerkiksi vuodet 1939–44 sivuutetaan todella vaisusti. Isojen eeppisten kuvien puuttuessa tarinan suuruus ei nouse esiin.” ”Uusia henkilöitä ilmaantuu ilman, että heitä päästään taustoittamaan edes Linnan romaanin mitassa”, Raimo Turunen (Karjalainen 28.9.2010) yhtyi kritiikkiin. ”Elokuva etenee kärjistyneestä tilanteesta ja dramaattisesta kohtauksesta toiseen ilman kehittelyä. Keskeisiä teemoja tosin yritetään selkeyttää ja kiteyttää jollain romaanin ulkopuolisilla kohtauksilla. Silti elokuvan täysipainoinen ajatuksellinen ja tunnepohjainen seuraaminen edellyttävät Väinö Linnan teoksen tai ainakin Suomen lähihistorian melko tarkkaa tuntemista. Koivusalo on toteuttanut elokuvansa Linnan teoksen henkeä ja jopa Edvin Laineen visualisointia myötäillen. Tätä voi pitää perinteen ja kansallisen kulttuuripääoman kunnioittamisena. Toisaalta elokuva jää tekniseksi ja sukupolvelliseksi päivitykseksi ilman uutta näkemystä ja tulkintaa.” Antti Selkokarin (Aamulehti 24.9.2010) mielestä "ohjaaja jatkaa edellisessä elokuvassa aloittamaansa yhteiskunnallisen tarinan muuttamista yksilöluonteiden kohtaloiksi. Koivusalo kaunistelee ajan ankaruutta kuvilla, jotka sopisivat suoraan kansallismaisemien postikorttisarjaan. Hän ei jätä käyttämättä tilaisuuksia vetää siniristilippua salkoon kameran eteen liehumaan. Hän korostaa Väinö Linnan trilogian uskoa parempaan kehitykseen, mutta Koivusalo hylkää kriittisen epäilyn ja antautuu myönteisyydelle.” Kritiikin yleislinjan mukaisesti Tarmo Poussu kiitti elokuvan näyttelijätyötä. ”Elokuvan vankin valtti on sen osaava näyttelijäkaarti. Ilkka Koivula ja Vera Kiiskinen tuovat Akselin ja Elinan tarinaan aitoa koskettavuutta, vaikkei henkilöhahmojen ikääntyminen elokuvasta välitykään. Elokuvan koskettavimmista roolitöistä vastaavat jälleen Risto Tuorila ja Ritva Jalonen Akselin vanhempina. Koivusalo on sovittanut Linnalta periytyvän dialogin taidokkaasti henkilöiden suuhun sopivaksi. Pertti Mutasen liikkuva, mutta selkeytensä aina säilyttävä kuvaus luo elokuvalle vankan visuaalisen selkärangan.” ”Imua henkilöihin syntyy eniten sivurooleissa keskeisen Koskelan perheen jäädessä erikoisella tavalla lamaantuneeksi, etäiseksi ja jäykäksi”, Pauliina Siekkinen (Savon Sanomat 24.9.2010) analysoi. ”Nuoret näyttelijät kauttaaltaan ovat raikkaita ja eloisia, joista Sampo Sarkolan esittämä Vilho Koskela on uljas ja vähäeleisyydessään vakuuttava synnyttäen elokuvan keskeisiin henkilöihin aivan erityistä kipinää. [- -] Hannu-Pekka Björkman, Jonna Järnefelt ja Antti Luusuaniemi näyttelevät Salpakarin tempoilevaa perhettä kiinnostavasti ja uskottavasti, jopa niin, että he muodostuvat kiinnostavammiksi kuin Koskelat. [- -] Jari Salmen Siukola ja Miia Selinin Aune Leppänen ovat elokuvan verevimpiä ja aidoimpia henkilöitä, herkullisesti ja rennosti rakennettuja.” Taneli Topelius (Turun Sanomat 24.9.2010) huomioi Ville Virtasen roolisuorituksen Rautajärvenä. ”Tiukkailmeinen Ville Virtanen on osuva valinta kylänopettajaksi, joka pitää koulussa tiukkaa kuria lapsille ja vapaa-ajalla vainoaa heidän vanhempiaan.” |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Ohjaaja-tuottaja-käsikirjoittaja Timo Koivusalo (s. 1963) tuli tunnetuksi 1990-luvun Pekko Aikamiespoika -elokuvistaan sekä TV2:n suositun parisuhdevisailusta Tuttu juttu (1992-2002), jota hän oli juontanut yhdessä Joel Hallikaisen kanssa. Hän on tehnyt uraa myös laulajana, lauluntekijänä, kolumnistina, näyttelijänä ja viihdetaiteilijana. Koivusalo on kirjoittanut uransa alkuvaiheista elämäkerran Koomikon kyyneleet (1996). Syksyllä 2009 Koivusalo palasi televisiotöiden pariin juontamalla kahden tuotantokauden ajan Suomen paras kuoro -viihdeohjelmaa. Koivusalon elokuvia ovat Tapio Rautavaaran ja Reino Helismaan yhteistyötä käsitellyt Kulkuri ja Joutsen (1999), Irwin Goodmanin ja Vexi Salmen yhteisen uran vaiheita selvittänyt Rentun Ruusu (2001), elämäkertaelokuva Sibelius (2003), sortovuosiin sijoittuva musikaali Kaksipäisen kotkan varjossa (2005) ja mielenterveyden ongelmia käsitellyt Kalteva torni (2006). Koivusalo tarttui seuraavaksi Väinö Linnan romaanitrilogiaan Täällä Pohjantähden alla (1959-1962). Edvin Laine oli aikaisemmin ohjannut kirjoista filmatisoinnit Täällä Pohjantähden alla (1968) ja Akseli ja Elina (1970). Koivusalo kuvasi omaan elokuvasovitukseensa kuuluvaa kahta elokuvaa limittäin. Ensimmäinen osa, kahteen ensimmäiseen kirjaan perustuva Täällä Pohjantähden alla sai ensi-iltansa 4.12.2009 ja sillä oli 166 265 katsojaa teatterikierroksellaan. Koivusalon teki trilogian viimeisen osan pohjalta elokuvan Täällä Pohjantähden alla II (2010). Elokuva alkaa siitä mihin edellisen elokuvan tapahtumat päättyivät. Akseli Koskela (Ilkka Koivula) palaa kotiinsa Tammisaaren vankileiriltä vuonna 1918. Tapahtumissa käydään läpi oikeistoradikalismin nousu 1930-luvulla kyydityksineen. Muilutuksen saa kokea Pentinkulman sosiaalidemokraatti Janne Kivivuori (Tapani Kalliomäki). Vihaa sosialisteja kohtaan lietsoo erityisesti suojeluskuntalainen opettaja Rautajärvi (Ville Virtanen). Kapina-ajan kaunat saavat jäädä miesten lähtiessä itärintamalle Neuvostoliiton hyökättyä Suomeen marraskuussa 1939. Kansakunta yhdistyy pakolla yhteisymmärryksessä maatansa puolustaessaan ja kipeät haavat eheytyvät, ainakin osittain. Pentinkulmalaisten tarina ulottuu 1950-luvulle asti. Lehdistötiedotteen mukaan: ”Täällä Pohjantähden alla on realistinen ja syvästi humaani tarina niistä suunnattomista ja epäinhimillisistä uhrauksista joita pienet ihmiset ja tavalliset perheet joutuivat tekemään, hiekanmurusina historian rattaissa.” Tuotantopäällikkö-apulaisohjaaja Susanna Palinin sähköpostikirjeen 31.7.2023 mukaan elokuvaa Täällä Pohjantähden alla II kuvattiin yhteensä 45 kuvauspäivää. Kuvausjaksoja oli useita, ne ajoittuivat 3.2.2008 -9.2.2009 väliselle ajanjaksolle. Kuvauspaikkakuntina olivat Nakkila, Tampere, Tammela, Pori, Kangasala, Punkalaidun, Keuruu, Kankaanpää, Kokemäki ja Hattula. Tuotantopäällikkö Jyrki Luukon 28.6.2023 kuvaaja Pertti Mutaselta saaman tiedon mukaan elokuva kuvattiin Sony 900 HD-CAM-kameralla nauhataltiointina. Kuvauksessa käytettiin Digi Primes -kiintolaseja. Elokuvan Täällä Pohjantähden alla II musiikin sävelsi edellisen Pohjantähti-elokuvan tavoin kolmannen polven elokuvasäveltäjä Jaakko Kuusisto (1974-2022) ja musiikin esitti Sinfonia Lahti. Musiikki taltioitiin cd-äänilevylle Soundtrack Täällä Pohjantähden alla (Tactus TA 0912-CD, 2009). Täällä Pohjantähden alla II sai elokuvateatterikierroksellaan 68 489 katsojaa. Koivusalon Pohjantähti-elokuvista valmistettiin laajennettu 8-osainen televisiosarja. Elokuvan dvd-julkaisu sisältää lisämateriaaleina trailerit osista I ja II ja making of -dokumentin. Seuraavana elokuvanaan Koivusalo tuotti, ohjasi ja leikkasi 1980-luvulle sijoittuvan ”manserock-elokuvan” Vuonna 85 (2013). Toisena ohjaajana toimi Riku Suokas. Teksti: Juha Seitajärvi / Suomen kansallisfilmografia 2015 ja 2023 |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
Häämarssi Säv. Toivo Kuula Hyljätty äiti Säv. trad. Inarinjärvi Säv. trad. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Ahlaisten Metsästysseura ry, Ahlaisten Nuorisoseura, Björneborgs Svenska Pensionärsförening r.f., Elokuvateatteri Matin-Tupa, Etelä-Hämeen reserviläispiiri ry, Finnveran väki, Harjavallan Soittokunta, Harjavallan Työväen mieskuoro, Hauhon Näyttämötaiteen Harrastajat ry, Huittisten Teatterikerho, Hämeenkyrön Näytelmäseura, Kankaanpään Nuorisoseura, Kiikoisten kotiseutuyhdistys, Kokemäen sotaveteraanit, Kuivalahden kesäteatteri, Kesäteatteri Kukkis, Lattomeren Toive ry, Laulunlyömät / Ahlainen, Lavian NS teatteriryhmä, LC Harjavalta, LC Ulvila, Nakkilan Kirkonseudun koulu, Nakkilan Napakat, Patolampi Teatteri, Pomarkun teatteriväki, Porin Työväen Mieskuoro ry, Porin Seudun Työttömät ry, Porin teatterinuoret, Pyhäjärvi Teatteri, Rauman Iltanäyttelijät, Rauman Seudun Työttömät ry, Ravintola Buccon väki, Ravintola Ulvilan Seurahuoneen väki, Säkylän harrastajateatteri ry, Tanssiurheiluseura Oikea Rytmi ry / Pori, Teatteri Uusikuu, Teatteri Taikayö, Teatteri Sampola, Teatteri Rata-Kopla, Teatteri Monikasvot, Taatan talli, Tuiskulan kesäteatteri, ULPU, Ulvilan NS, Urheilu- ja raittiusseura The Lost Balls / Lahti, Wanhat Watussit, Vihreä Teatteri, Voionmaan Opiston väki<br /><br />Sinikka ja Esko Palomäki, Petteri Linna, Olli Soinio<br /><br />Nakkilan kunta /Kalevi Virén, Satakuntaliitto / Pertti Rajala, Europcar / Harri Valpio Oy, Villilän Studiot / Timo Savunen, Puolustusvoimat, Pääesikunta / Ossi Kervinen, Tykistöprikaati / eversti Esko Hartikainen, Panssarimuseo, Panssariprikaati, Metsähallitus / Osmo Vainikainen, Pentti Vanha-Viitakoski , Jere Rauhala, Dr. Hauschka / Merja Ekholm ja Helena Karjalainen, Uula Tuote / Sari Uunila, Satakunnan Käsi- Ja Taideteollisuusoppilaitos, Satakunnan Ammattikorkeakoulu, Hotelli Amado / Tuomo Sippo<br /><br />Reino Aro, Merja Haikola, Pirkko ja Seppo Aro, Urpo Aro, Hannu Heikkilä, Pekka Viherlehto, Pekka Termala<br /><br />Teiskolan Kartano / Karl ja Kaija Tammelander, Ahlaisten Seurakunta / Heimo Hietanen, Talonpoikaismuseo Yli-Kirra / Kalevi Sillanpää, Porin kaupunki, Liesjärven kansallispuiston Korteniemen perinnekylä / Jere Rauhala, Anne-Mari Ilola, Salomäen Savutupa / Urho Jalava, Haapamäen Museoveturiyhdistys / Kimmo Alanko, Kokemäen kaupunki / Eija Latvaniemi<br /><br />Ahlaisten Ahjola / Mauri Syrjälä, Hannulan Hovi / Inga ja Pauli Sänpäkkilä, Isojoen palolaitos, Kankaanpään Vpk, Kannon Tila / Riitta Tuomala, Kanteenmäen Työväenyhdistys / Pentti Männistö, Karvian Moottoriratayhdistys, Karvian Vpk, Keuruun pioneerirykmentti, Keune / Veijo ja Päivi Kinnunen, Koskin koulun vanhempainyhdistys, Koy Nakkilan Villilän Kartano / Kari Huikko, Kirjansitomo Palonen Ky, Kokemäenjokilaakson Ammattiopisto, Kopiopojat / Harri Manninen, Kukkari / Kari Aaltonen, Kullaan kotiseutu- ja museoyhdistys, Kuoppalan kotiseututalo / Ari Vastamäki, Kylätalo Kuhilas, Lammaisten Sähkö, Lattomeren työväenyhdistys, Nakkilan Konepaja, Nakkilan koulumuseo / Aino Ranne, Nakkilan metsähoitoyhdistys / Marita Säämäki, Niinisalon sotilaskotiyhdistys ry, Ok-Bussit / Olli Koskinen, Oksalan Maatilamuseo Varsta / Jouko Suoniemi, Paluksen koulun ystävät ry, Porin pelastuslaitos, Porin poliisilaitos, Porin Teatteri, Puutavaraliike A. Leppijoki Ky / Kari, Pyssykankaan kylän väki, Rakennuskulttuuritalo Toivo / Tuulikki Kiilo, Rauman Seurakunta, Reborn Nuket / Tiina-Maria Olsson, Skarvi Oy, Suomisen Kuitukankaat Oy, Tampereen terveydenhuolto-oppilaitos, Tiehallinnon Hämeen piiri / Raija Kreutzer, Työväen Keskusmuseo Werstas / Kalle Kallio, Varaosapankki, Villilän Kartanonrouvat, Vuojoen yhteismetsä / Ilmo Myllymaa <br /><br />Maija-Leena Ali-Heikkilä, Markku Anttila, Tiina Arstela, Erkki Astala, Nadja Eckhardt, Seppo Erkkilä, Matti Haavisto, Rauno Hakanen, Olavi Haraholma, Jouni Harju, Veijo Haukkaniemi, Riku Hirvonen, Harri Honkanen, Julia ja Juha Huhtaniemi, Jussi Hujanen, Matti Hämäläinen / Helmi Vaaksi, Raine Ilvesmäki, Birgit P Jaakola, Sinikka Juhola, Juha-Pekka Järvenpää, Janne Kallio, Risto Kallioinen, Kaija Kangas, Jorma Kankaanpää, Pasi Kaisla, Anne Ketola, Heli ja Erkki Kieloaho, Kari Koivusalo, Severi Koivusalo, Pietari Koskinen, Timo Kotiranta, Pentti Kuikka, Anita Kujala, Antti Kuusisto, Tauno Kuusisto, Joni Kyttä, Pirita Laivanen, Katariina Lamminpää, Jouni Lehtonen, Marko Leppänen, Matti Lehtinen, Antti Lehtola, Anssi Luoma, Veikko Luotola, Jaro Luukko, Joona Luukko, Jori Luukko, Hande Mattila, Paula Mattila, Rauno Mikkola, Raija Mikkola, Esa Molkkari, Jussi Myllymäki, Eva ja Pekka Mäntyvaara, Johanna Aalto ja Jyrki Niemi, Olavi Nordman, Cimmo Nurmi, Jari Nurminen, Mikko Ollila, Pentti Ollila, Simo Onnela, Heli Orre, Tarja Palin, Mathias Palin, Reino Petäkoski, Hannele Pietilä, Esko Poutala, Kari Puosi, Martti Pöysti, Katri ja Markku Ranne, Timo Rajainmäki, Reijo Saine, Jaakko Salemaa, Reijo Salminen, Pasi Santa-Paavola, Matti Saramäki, Antti Selivaara, Seija ja Antti Seppä, Jari ja Päivi Seppälä, Olli Sirkka, Reima Sirniö, Paavo Sipilä, Raimo Siren, Matti Sjögren, Raimo Soininen, Sari Östman ja Riku Sulin, Eino Suominen perik., Martti Suoranta, Tarja Tasala, Arvo Teinilä, Kari Tiilikainen, Jonas Tjällman, Pentti Tommila, Timo Tommila, Kosti Tuomi, Marika Tuominen, Esa Urpilainen, Arto Vasenius, Reijo Vaskela, Tuula ja Harri Viheroja, Juha-Pekka Viitanen, Arvo Viitaniemi, Mari Viljanen, Tommi Virhiä, Rauni Virtanen, Regina Wittsberg, Harri Vuorela |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|