Kissan kuolema
Kattens död (ruotsinkielinen nimi)
The Killing of a Cat (englanninkielinen nimi)
Finna-arvio
Kissan kuolema
Raimo O Niemen ohjaama ja käsikirjoittama nuorisoelokuva Kissan kuolema (1994) perustuu Taru Väyrysen romaaniin. Korpirannan koulukodin nuoret pelkääävät öistä vaanijaa, mutta eivät uskalla ilmiantaa tätä henkilökunnalle. Lähes täysi-ikäinen koululainen Nitta (Marja Pyykkö) ja vasta työnsä aloittanut ohjaaja Ari (Kalle Ahola) kiintyvät toisiinsa ja yrittävät auttaa ohjaaja Liisan (Kaija Kangas) kanssa kaltoin kohdeltuja nuoria.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
K12 |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
|
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
7.10. - 2.12.1993 - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Kissan kuolema on kuvaus nykysuomalaisesta suljetusta laitoksesta nimeltä koulukoti" Harri Moilanen (Kansan Uutiset 9.9.1994) luonnehti. "Sen maailmaa lähestytään sosiaali- ja melodraaman perinteen lisäksi jännitysmaustein. Elokuva on täynnä katseita - katkeroituneita, uhmaavan itsetietoisia, vihaavia mutta myös pelokkaita ja kaipaavia katseita. Elämä koulukodin arjessa on tasapainoilua tappion ja toivon kiikkerässä välimaastossa." Antti Lindqvistin (Katso 36/1994) mielestä elokuva on "arjenmakuinen ja rehellinen moraliteetti hyvän ja pahan ikuisesta kamppailusta. Elokuva pitää konstailemattoman ja liitoittelemattoman tyylinsä koko ajan, eikä karkaa kerskailemaan väkivaltaisuuksilla. Draamana kokonaisuus tosin polkee aina vaikeassa keskikohdassa pitkään paikallaan ja tyytyy juoksentelemaan ja toistamaan jo sanottuja asioita. Näyttelijöistä kohoaa selvästi muiden yläpuolelle Nitan ajatuksia raikkailla kasvoillaan älykkäästi ilmentävä Marja Pyykkö, jolla on varmasti edessään merkittävä ura kameroiden edessä." Raili Suomisen (Turun Sanomat 3.9.1994) mukaan elokuvan "sisällä kulkeva jännityskudelma, katsojilta pitkään salassa pidettävän raiskaajan yölliset iskut, on toteutettu hyvällä maulla, mutta kuitenkin riittävän tehokkaasti. Pelon sekainen kauhutunnelma terästää muuten latteahkoa arkista elämänmenoa. Eri asia sitten miten uskottavaa on tyttöjen alistuminen tapahtumien kulkuun." Hannu Massinen (Etelä-Suomen Sanomat 4.9.1994) arvioi "nuorille katsojille tarkoitetun" elokuvan onnistuneeksi, vaikka se "jää tosin hiukan pinnalliseksi eikä välttämättä ravistele tarpeeksi. Niemen selkeä asettautuminen nuorten puolelle auttaa paljon, mutta hiukan syventelevämpi ote olisi voinut tuoda uusia sävyjä tähän muutenkin aika tummaan elokuvaan." Mikael Fräntin (Helsingin Sanomat 3.9.1994) kritiikki lähti siitä, että "asetelmallinen kohtausten rakentelu ja kankeahko elokuvallinen toteutus viittaavat enemmän tv-teatteriin. Ahdistelu-teeman pyörittely ei tunnu aina uskottavalta. Niemellä on hyviä lähtöjä, mutta kuvat eivät kulje, tilanteet hirttävät ja tunnelmat latistuvat. Vasta loppupuolelle alkaa syntyä vuorovaikutuksen jännitettä, emootioiden latausta. Kissan kuolema on nuorten naistensa elokuva. Se tarjoaa varmasti hyvät samastumismahdollisuudet." Juhani Nurmi (Kaleva 3.9.1994) lasketteli kipakkaa kritiikkiä: "Kissan kuolemasta on vaikea löytää paljon kehumista. Ohjaaja Niemi on antanut nuorille amatöörinäyttelijöille liian vapaat kädet, koulimatta lainkaan pois tökeryyksiä. Koulukodeissa kielenkäyttö on ehkä todellisuudessakin ronskia, mutta nelikirjaimisten sanojen viljely menee tässä jo liiallisuuksiin, se menettää tehonsa. Monet kohtaukset ovat tahattoman hauskoja, ainoastaan koska näyttelijät eivät hallitse työtään. [- -] Jyrki Arnikarin kuvaus on yöotoksissa sopivan huuruista, mutta hämmästyttää silti monin paikoin epätarkkuudellaan. Tällainen hutelointi menee ehkä läpi tv-tuotannoissa, mutta valkokankaalle se ei sovi. Ainoa spontaani näyttelijä on Kalle Ahola, jonka vähäeleinen machismo säväyttää." - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Raimo O Niemi (s. 1948) toimi tuottajana 1960-luvun radikalismin kuvauksessa Julisteiden liimaajat (1970), minkä jälkeen hän opiskeli Valtion elokuvakorkeakoulussa Moskovassa ja suoritti elokuvaohjaajan tutkinnon 1976. Suomeen palattuaan hän työskenteli lähinnä televisiolle ohjaten MTV-Teatterille mm. Anu Kaipaisen (Arkkienkeli Oulussa, 1978), Paavo Haavikon (Soitannollinen ilta Viipurissa 1918, 1981) ja Johan Bargumin (Yksityisetsivä, 1982) tekstien dramatisointeja sekä TV1:lle lasten- ja nuortensarjoja kuten Susikoira Roi (1985), Pirunnyrkki (1989) ja Love Story (1992). Nuorisokuvaus oli Niemen laji myös hänen ensimmäisessä kokoillan teatterielokuvassaan Kissan kuolema, joka perustui Taru Väyrysen samannimiseen koulukotiromaaniin. Niemen teini-ikäinen tytär oli suositellut teosta isälleen, joka kirjan luettuaan otti yhteyttä Väyryseen ja sopi filmausoikeuksista. Tuotantoyhtiönä toimi Claes Olssonin Kinotuotanto Oy, mutta Olssonin mukaan 30-40 prosenttia viiden ja puolen miljoonan markan budjetista tuli ulkomailta, lähinnä Pohjoismaista. Ruotsalaisen osatuottajan myötä kuvausryhmään tulivat valaisija Åke Brandhild, puvustaja Ingrid Sjögren ja maskeeraaja Eva von Bahr. Filosofian kandidaatti Taru Väyrynen (s. 1944) oli opiskellut pääaineenaan kasvatustiedettä ja työskennellyt koulukodissa, nuorisovankilassa ja näkövammaisten ammattikoulussa. Vuodesta 1980 lähtien hän oli julkaissut nuorisoromaaneja nimellä Taru Mäkinen ja vuodesta 1989 lähtien omalla nimellään. "Kissan kuolema on fiktio, ei dokumentti", hän kertoi elokuvan ensi-illan yhteydessä. "Tiedän, että tällaisia asioita tapahtuu: että henkilökunnassa on kieroutunut ihminen, joka käyttää nuoria seksuaalisesti hyväkseen. Sitä ei huomata, sitä ei pystytä pysäyttämään, ja nuoret eivät uskalla puhua. Koulukotinuoret ovat niin alistettuja, niin peloteltuja, niin täysin henkilökunnan vallassa, että eihän niitä raiskata tarvitse. Ne eivät uskalla edes itkeä, koska kaikesta voi seurata rangaistuksia. Jos yrität mennä kertomaan, saat rangaistuksen, kun näin hirveitä valheita sepität." (Helsingin Sanomat 2.9.1994). "Kissan kuolema on tukahdutettujen tunteiden, alistamisen, jännityksen ja rakkauden elokuva", määriteltiin lehdistötiedotteessa. "Silvottu lemmikkikissa on kirjan ja elokuvan symboli nuorten alistamiselle ja aikuisten perusteettomalle vallalle", tekijät kertoivat kuvausvaiheessa (Helsingin Sanomat 13.11.1993). "Mä en koskaan suunnitellut tekeväni lasten- tai nuortensarjoja", ohjaaja Niemi pohti ratkaisujaan. "Esimerkiksi Susikoira Roit syntyivät pyynnöstä. Mutta mä huomasin pitäväni nuorista: ne on suoria ja innoissaan, ne ei ujostele eikä kieroile. Tästä elokuvastakin jäi semmoinen tunne, että henki oli hyvä, kaikki oli kaunista eikä mikään tehnyt kipeää." (Aamulehti 2.9.1994). Koulukotinuorten rooleihin Niemi haastatteli ja videoi 800 ehdokasta. Pääosiin valituista Marja Pyykkö (s. 1975), elokuvan monitoiminaisen Nadja Pyykön tytär, oli esiintynyt vauvana jo Risto Jarvan elokuvassa Mies joka ei osannut sanoa ei (1975), lapsirooleissa elokuvissa Lumikuningatar (1986) ja Lain ulkopuolella (1987) sekä nuoren aikuisen sivuosissa elokuvissa Romanovin kivet (1993) ja Kaikki pelissä (1994). Marja Pyykkö ja Marjaana Maijala (s. 1968), jolle elokuvarooli oli ensimmäinen, löytyivät Kellariteatterista. Kalle Ahola (s. 1972), Don Huonot -yhtyeen kitaristi-laulusolisti, oli näytellyt Niemen tv-sarjassa Pirunnyrkki (1989). Aholan rooliin harkittiin myös Santeri Kinnusta ja Kari-Pekka Toivosta. Helena Vierikko (s. 1980), näyttelijä Vesa Vierikon tytär, oli esiintynyt pienessä osassa Tapio Suomisen elokuvassa Porttikielto taivaaseen (1990), ja Kissan kuoleman roolisuorituksestaan hänet palkittiin sivuosa-Jussilla. Rinnan elokuvan kanssa syntyi Claes Olssonin ohjaama Don Huonot & Costin rockvideo Kissaihmiset-kappaleesta, joka kuullaan myös elokuvassa. Valtion elokuvatarkastamo määräsi Kissan kuoleman ikärajaksi aluksi K14, joka valituksen jälkeen aleni K12:een. Niemi jatkoi nuorisokuvauksen saralla myös seuraavassa elokuvassaan Tomas (1996). - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. "Kuin sokea kissa" Säv., san. ja sov. Yari 1) Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 1' 55". 2) Toni Rossi, laulu, Kimmo Pohjonen, huuliharppu, ja studio-orkesteri (off, lopputekstit), 1' 35". 2. Nuoret professionaalit Säv. ja san. Tommi Lindell Lindelltronics (off, autoradio), 0' 30". Levytys: Lindelltronics; AMT AMTCD 2018, 1991. 3. Aina nälkä Säv. ja san. Ismo Alanko Sielun Veljet (off, autoradio), 0' 25". Levytys: Sielun Veljet; Poko Rekords PÄLP 53, 1984. 4. Kissaihmiset Säv. ja sov. Don Huonot, san. Kalle Ahola Don Huonot & Costi (off), 0' 55" Levytys: Don Huonot & Costi; Pyramid RAMS 599 ja albumilla Verta, pornoa & propagandaa Pyramid RAMCD 3065, 1994, sekä Love Records LXCD 622, 1998. 5. Lentävä matto Säv. ja sov. Don Huonot Don Huonot (off), 0' 45". Levytys: Don Huonot; albumilla Verta, pornoa & propagandaa Pyramid RAMCD 3065, 1994. 6. Prelude und Fuge Nr. 3 Cis-Dur / Preludi ja fuuga nro 3 Cis-duuri BWV 848 teoksesta Das Wohltemperierte Klavier I Säv. Johann Sebastian Bach, sov. Yari Yari, syntetisaattorit (off), kaksi kertaa, yht. 1' 35". 7. Oven takana ovi / "Rakkausteema" Säv. ja sov. Yari Studio-orkesteri (off), kaksi kertaa, yht. 4' 00". Levytys: Yari ja orkesteri; albumilla 12 askelta Pyramid 1000 230982, 1999. 8. Oi mikä ihana ilta Säv. ja san. J. Karjalainen, sov. Jukka Tuovinen J. Karjalainen & Mustat Lasit (off), kaksi kertaa, yht. 0' 30". Levytys: J. Karjalainen & Mustat Lasit; Poko Rekords PIS 137, 1984. Huomautuksia: Kalle Ahola näppäilee kitaralla "Rakkausteeman" sointuja (100 %), 0' 20". Johtajattaren toimistossa soi tunnistamatonta Bachin musiikkia (off), 0' 30". - Suomen kansallisfilmografia 11:n (2004) mukaan. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Vanajan koulukoti/Ritva Karinsalo, henkilökunta; A-Rakennusmies Monivuokraus, Benefon Oy, Canon Oy, Sirpa Hyttinen, Hämeen rakennuspiiri, Isku Oy, Kaukomarkkinat Oy/Panasonic, Lival Oy, Maxim elokuvateatteri, Pertti Mutanen, Professional Beauty Center, Ravintola Milk Bar, Soitinrakentajat Amf, Tammi Kustannus Oy |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|