Sagojoga minister
Sagojogan ministeri (suomenkielinen nimi)
Ministern från Sagojoga (ruotsinkielinen nimi)
Ságojoga ministtar (saamenkielinen nimi)
Minister på villovägar (ruotsinkielinen nimi Ruotsissa)
Stol på ministeren! (norjankielinen nimi)
The Minister of State (englanninkielinen nimi)
Der Staatsminister (saksankielinen nimi)
Der Minister (saksankielinen nimi)
O Ministro de Estado (portugalinkielinen nimi)
Minister Sagojogi (puolankielinen nimi)
Gosudarstvennyi ministr (venäjänkielinen nimi)
Luohte ministarii! (vironkielinen nimi)
Minister (työnimi)
Ministeri (työnimi)
Ödemarkshjältarna (työnimi)
The Minister (työnimi)
The Minister of State (työnimi)
Finna-arvio
Sagojoga minister
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
K12 |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Näyttelijäkokoonpanot
|
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
12.7. - 13.9.1995, huhtikuu 1996 - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Hulvatonta menoa, hyvää huumoria, oivallusta ja menevää musiikkia tarjoaa maailmanhistorian toinen täyspitkä saamelainen näytelmäelokuva Paul-Anders Simman Ministeri", luonnehti nimimerkki RS (Uusi Inarilainen 12.3.1997) paikallisnäkökulmasta. "Elokuva on alunperin ideoitu ns. Lisman ministeristä, joka pyörähti aikoinaan huijaamassa ihmisten rahat piskuisessa Lisman kylässä. Simman Ministeri on kuitenkin lähtenyt elämään omaa elämäänsä, Sagojogalla ei ole mitään tekemistä Lisman kanssa, elokuvan henkilöillä ei ole tekemistä kenenkään kanssa. Paitsi itsensä ja toistensa. [- -] Paikalla ollut kutsuvierasjoukko suhtautui elokuvaan pääasiassa myönteisesti. Kiitettiin sen huumoria, toimintaa ja tapahtumia. Toisenlaisia äänenpainoja toki kuultiin; oli niitä jotka olisivat mielellään nähneet elokuvan noudattavan tarkemmin historiallisia tosiasioita. Oli myös niitä, jotka suhtautuivat varauksella välillä farssin rajoilla liikkuvaan huumoriin. He pelkäsivät, että elokuvan kansainvälisessä levityksessä saamelaisista saa sen perusteella jotenkin yksinkertaisen kuvan. [- -] Ne, jotka arvelevat Ministerin jotenkin mollaavan saamelaisia, voivat olla rauhallisella mielellä. Niin paljon lämpöä, yhteisyyttä, oikeudenmukaisuuden tajua ja uskallusta löytyy pienestä Sagojogan kylästä. Löytyy myös oveluutta, määrätietoisuutta ja kykyä hoitaa yhteisiä asioita." Pertti Lumirae (Demari 14.3.1997) näki niin, että vaikka "Simma on onnistunut paremmin joissakin lyhytelokuvissaan (Let's Dance, Koiranelämää) niin kieltämättä Sagojogan ministerin tuottaminen ja tekeminen on tärkeä kulttuuriteko. [- -] Tärkeän lisän kokonaisuuteen tuovat Wimme Saari ja Hedningarna-yhtye. Heidän luomansa musiikki ja äänimaailma luo jännittävää kaikupohjaa elokuvan groteskeille ja vilkkaasti vaihtuville juonenkäänteille. Kieltämättä Simma osaa ottaa irti tapahtumapaikkana olevan saamelaisen rajakylän asemasta kolmen valtakunnan rajalla niin paljon kuin siitä lähtee ja kylän salamannopeat identiteetin vaihdokset ovatkin filmin lähes parasta antia. Yhtä hyvin Simma ei onnistu ihmisten käsittelyssä. Vaikka ymmärtäisinkin, että kyseessä on tiukasti kotiseutuhistoriaan liittyvä naturalistissävytteinen esitys, siitä huolimatta ihmiskuvauksen karkeus ja yksiviivaisuus ei ole omiaan herättämään erityisen myönteisiä tuntoja." Ywe Jalanderin (Suomen Kuvalehti 12/1997) mielestä tekijä "on rakentanut tapauksesta vaivatta etenevän tarinan, joka on välillä jännityselokuvaa, välillä komediaa tai musikaalia, paikoitellen rakkaustarinaakin. Sen henki on hyvin karnevalistinen, ja jonkinlainen jatkuvasti vaikuttava anarkistinen vire antaa sille tuoreutta. Ohjaaja tarjoaa katsojan iloksi myös valtaosin uusia näyttelijäkasvoja ja komeita Lapin maisemia. [- -] Simma on luonut jonkinlaisen ihanneyhteiskunnan, jossa puhutaan neljää eri kieltä, joka on kolmen maan rajalla, ja joka ei ole sodassa kenenkään puolella. [- -] Simman elokuva on norjalais-ruotsalais-suomalaista yhteistuotantoa, ja siinä puhutaan sekaisin niin näitä kieliä kuin saameakin, mikä on sikäläisessä kulttuurissa luontevaa." - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Sagojoga minister oli saamelaissyntyisen Paul-Anders Simman toinen pitkä elokuva ja ensimmäinen kokoillan näytelmäelokuva dokumentaaris-fiktiivisen Tunturin testamentin (Duoddara árbi, 1995) jälkeen. Itse asiassa Sagojoga minister oli Tunturin testamenttia vanhempi hanke, sillä Simma teki ensimmäisen käsikirjoituksen aiheesta jo 1978 opiskellessaan Tukholman elokuvakorkeakoulussa. Vuodesta 1991 lähtien käsikirjoitusta kehiteltiin työnimellä "Ministeri" ja kuvausvaiheeseen päästiin loppukesällä 1995: viimeinen käsikirjoitusversio on päivätty 16.7.1995, ja kuvaukset tehtiin pääasiassa Norjan Skibotnissa heinä-syyskuussa 35 kuvauspäivässä. Alunperin Hannu Tuomaisen ja hänen yhtiönsä Cinemakerin piti tuottaa elokuva - palkittu lyhytelokuva Let's Dance (1991) oli syntynyt Simman ja Tuomaisen yhteistyönä. Kari Sohlbergin oli määrä toimia kuvaajana ja Pertti Hilkamon lavastajana. Suomen elokuvasäätiö ei kuitenkaan luottanut ensikertalaisiin pitkän näytelmäelokuvan tekijöihin, jolloin tuotantoyhtiö vaihtui Claes Olssonin Kinotuotanto Oy:ksi. Saamelaiskylä rakennettiin ensin Suomen ja Ruotsin rajalle Keinovuopioon, mutta se osoittautui epäkäytännölliseksi, ja uusien ulkomaisten rahoittajien myötä kuvaukset siirrettiin Norjaan. Ruotsalais-suomalais-norjalaisessa yhteistuotannossa oli ristiriitoja alusta lähtien, minkä lisäksi leikkauksen ja jälkitöiden vaikeudet sekä kehyskertomuksen lisääminen viivästyttivät elokuvan valmistumista. MovieMakers-yhtiö meni konkurssiin kesken tuotannon, leikkaustyö oli jäissä vuoden verran ja jälkitöitä varten jouduttiin perustamaan uusi yhtiö Trelandsfilm AB. Elokuvassa puhutaan niin saamea, norjaa, ruotsia, suomea, saksaa kuin venäjääkin ja sitä saatettiin pitää järjestyksessä toisena saamenkielisenä pitkänä näytelmäelokuvana Nils Gaupin ohjaaman, parhaan ulkomaisen elokuvan Oscarilla palkitun norjalaiselokuvan Vejviseren / Ofelas / Tiennäyttäjä (1987) jälkeen. Sagojogan ministerin taustalla oli tositapahtuma kesältä 1945, jolloin Inarin kunnan Lisman kylään ilmestyi nukkavieru kulkuri, joka esiintyi ministerinä, lupasi asukkaille maata ja vei heidän rahansa, jotka hän lupasi vaihtaa pääkaupungissa uusiin seteleihin ja pudottaa ne lentokoneesta laskuvarjolla. Miehestä kehittyi paikallinen legenda, hänestä tehtiin pilkkalauluja ja kerrottiin erilaisia tarinoita, joita Simma sanoi kuulleensa ensimmäisen kerran 1980-luvun alussa. Lisäksi hänellä oli käytössään Yleisradion arkistosta löytynyt puolen tunnin pilkkalaulu tapauksesta. "Olen itse kotoisin läheltä Lismaa ja törmäsin tapaukseen jatkuvasti", Simma kertoi elokuvan valmistuttua. "Ministerin vierailusta kerrottiin niin elävästi kuin se olisi tapahtunut viime viikolla. Tarinoissa hän oli jännittävällä tavalla samalla kertaa sekä sankari että roisto, jonkinlainen Pohjolan vääristynyt Robin Hood. Lapissa elää vahvana suullinen kertomusperinne. Vanhat ihmiset ovat kuin kirjastoja, jotka välittävät tarinat nuoremmille. Muistamisen helpottamiseksi kertomukset ovat vielä erittäin visuaalisia ja dramaturgisesti teräviä." (Pohjolan Työ 14.3.1997) "Legenda Lisman ministeristä on 50 vuodessa hioutunut hienoksi tarinaksi", Simma jatkoi toisessa yhteydessä, "ja tilaisuus sen tekemiseen elokuvaksi oli minulle kuin lahja. Käsikirjoitus ei ole minun, vaan niiden ihmisten, jotka juttua kertovat. Elokuva on vain yksi versio. [- -] Elokuva ei ole poliittinen eikä siihen sisälly mitään julistusta tai suurta totuutta. Se on hyvä kertomus pienestä, monikulttuurisesta kylästä Pohjois-Kalotilla, jossa eläminen on sodan juuri päätyttyä erittäin kovaa. En kuvaa erityisesti saamelaisuutta, vaan sitä monimuotoista elämäntapaa, joka on Lapille ja Kalotille niin ominaista ja minulle tuttua." (Pohjolan Sanomat 14.3.1997). "Jokaisella kansalla on oikeus kertoa itsestään myös hauskoja juttuja", Simma perusteli valitsemaansa tyylilajia. "Se on ollut vähemmistöillä aina myös selviytymiskeino. Jos esimerkiksi juutalaiset eivät olisi osanneet nauraa itselleen, eivät he olisi selviytyneet. [- -] Me saamelaiset olemme vähemmistönä aina pelänneet, että muut pitävät meitä primitiivisinä ihmisinä, ja että meillä ei ole samaa arvoa kuin muilla. Poliittinen ja kulttuurillinen kehitys on kuitenkin edennyt siten, että meillä saamelaisillakin on niin vahva identiteetti, että se kestää tämmöistä itseironiaa ja komediaa." (Kaleva 8.3.1997). Elokuvan keskeisistä näyttelijöistä suomenruotsalainen Erik Kiviniemi (s. 1955) oli nähty ruotsalaisessa tv-sarjassa Rederiet / Varustamo ja hän toimi tuolloin Vasa Teaternin johtajana. Bjørn Sundquist kuului Norjan näkyvimpiin elokuva- ja tv-tähtiin, Anitta Suikkari (alku- ja lopputeksteissä Anita) oli työskennellyt niin kotimaassaan Suomessa kuin Norjassa ja Ruotsissakin, jonne hän oli tuolloin asettunut. Sara Margrethe Oskal oli Norjan valtion saamelaisteatterin näyttelijä, Wimme Saari tunnettiin joikuperinnettä uudistaneena ansioituneena muusikkona. Sagojogan ministeri sai ensiesityksensä Tromssan festivaalilla tammikuussa 1997 ja aloitti teatterikierroksensa Norjassa saamelaisten kansallispäivänä 6.2.1997. Suomen ensiesitys järjestettiin kutsuvieraille Ivalon Kino Aslakissa 8.3.1997, ja vajaata viikkoa myöhemmin ensi-iltakierros alkoi Helsingissä, Oulussa ja Tampereella, minkä lisäksi yksi kopio kiersi Lapissa. Ruotsalaisen tuotantopanoksen ansiosta elokuva on sisällytetty myös Svensk Filmografi -teossarjaan nimellä Minister på villovägar. Paul-Anders Simma on sittemmin tehnyt dokumenttielokuvat Beadnaga eallin / Koiranelämää (1997) ja Oaivveskaldjut / Antakaa meille luurankomme! (1999). - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. "Sagojokk" Säv. Anders Stake, san. Wimme Saari, sov. Hedningarna, Esa Kotilainen 1) Wimme Saari, laulu, ja Hedningarna (off, alkutekstit), 0' 55". 2) Wimme Saari, laulu, ja Hedningarna (off), 0' 50". 3) Es. Wimme Saari, laulu ja harmonikka (playback / Esa Kotilainen, harmonikka), viisi kertaa, yht. 4' 10". 4) Wimme Saari, laulu, ja Esa Kotilainen, harmonikka (off), kolme kertaa, yht. 2' 00". 5) Es. Wimme Saari, harmonikka (playback / Esa Kotilainen, harmonikka), 0' 25". 6) Hedningarna (off), 1' 30". 7) Es. Wimme Saari, laulu, ja Hedningarna (playback), 0' 40". 2. Dufwa Säv. trad. ruotsalainen, sov. Hedningarna Hedningarna (off), yht. 1' 25". Levytys: Hedningarna; Silence Records SRSCD 4737, 1997. 3. Du gamla, du fria (Ruotsin kansallislaulu) Säv. trad. saksalainen, san. Richard Lybeck Es. "kyläläiset", laulu (100 %), 0' 25". 4. Vårt land / Maamme Säv. Fredrik Pacius, san. J. L. Runeberg, suom. san. Paavo Cajander Es. Soli Labbart ja Iisko Sara, laulu (100 %), 0' 15". 5. "Fu-Schottis" Säv. Anders Stake, sov. Hedningarna Es. Wimme Saari, laulu, ja Hedningarna (playback), 1' 25". 6. Höglorfen Säv. trad. ruotsalainen, sov. Hedningarna Hedningarna (off), kahdessa osassa, yht. 2' 05". Levytys: Hedningarna; Silence Records SRSCD 4737, 1997. 7. "Sagojoga minister" Säv. ja sov. Esa Kotilainen Esa Kotilainen, mellotron ja harmonikka, Jarmo Nikku, kitara, ja Juha Tikka, basso (off), kahdessa osassa, yht. 1' 15". 8. Skåne Säv. trad. ruotsalainen, sov. Hedningarna Hedningarna (off, lopputekstit), 4' 05". Levytys: Hedningarna; Silence Records SRSCD 4737, 1997. Huomautuksia: Anders Staken säveltämän taustamusiikin osat ovat: "Dum & Snäll" (yht. 2' 28"), "Mungigelorven" (1' 00"), "Forskaren" (3' 25"), "Kärleksharding" (0' 18") ja "Bröllopslängis" (0' 22"). Antti Neia soittaa gramofonillaan tunnistamatonta Jussi Björlingin laulamaa ooppera-aariaa, 0' 15". Kyläläiset laulavat norjalaista hengellistä laulua "Kärlighet av Gud springer liten - -" (100 %), 0' 25". - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Storrfjord Kommune, Toyota Autoimport/Stockholm, Kellox AS -- Polaris, Åsheim Maskin A/S, Stridvogneskadron 2/Panserbataljonen/Brigaden i Nord-Norge, Frontier Guard of Finnish Lapland, Fylkesmannen i Troms, Troms Kraftforsyning, Rasmus Rask Georgsen, Vertshuset Skibotn, Strandbu Camping, Olderelv Camping, Skibotn Kurssenter |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|