1918. Suomi on irrottautunut Venäjästä ja julistautunut itsenäiseksi 6.12.1917. Vuoden 1918 alussa kansakunta jakaantuu kahtia, punaisiin ja valkoisiin. Kumpikin osapuoli aseistautuu, sisällissota syttyy. Valkoisen hallituksen joukot musertavat saksalaisten sotilasosastojen avustamina punaisten vastarinnan muutamassa kuukaudessa.

Loppukeväästä 1918 sisällissota saapuu syrjäiseen itäsuomalaiseen kylään.

Kylän opettaja ja kappalainen Patrick Sillman päästää jälki-istunnosta kaksi Laapotin poikaa, Uimon ja Anton, jotka näkevät kylän lähettyvillä kasakka-asuisen ratsumiehen. Papin asussa Sillman ajaa polkupyörällä hoitamaan Tsutsusen vaimoa. Tsutsunen kiroaa papin, koska tämä ei päästä Sulo-poikaa kotiin auttamaan talon töissä.

Pääsiäisen alla Sillman kirjoittaa veljelleen tunnontuskistaan ja uskon kilvoituksestaan. Koululla Sillman huomaa särjetyn ikkunan. Hän ottaa kiinni kasakkahattuisen miehen, joka osoittautuu Suloksi. Sillman määrää Sulon riisumaan venäläiset vaatteet, sillä hänet voitaisiin ampua niiden vuoksi. Ruumiintarkastusta tehdessään Sillman löytää Sulolta käsikranaatin ja ehtii heittää sen pois juuri ennen räjähdystä.

Koululle tulee valkoisten partio. Sillman kiistää kylässä asuvan punikkeja. Miehet eivät usko, koska sanovat ampuneensa jo kaksi. Sillman onnistuu ajamaan miehet tiehensä, haukkuu heidät "verestä kiimaisiksi murhamiehiksi" ja vetoaa valkoisessa armeijassa palvelevaan jääkäriveljeensä. Hän löytää Uimon ja Anton ruumiit ja vie ne perheelle.

Poikien hautajaisissa Sillman ei kestä lukea puhettaan loppuun vaan pyörtyy. Hän sanoo fyysisen ja henkisen heikkoutensa johtuvan riivaajasta ja pyytää Jumalan armahdusta.

Kylän liepeille saapuu saksalainen aliupseeri Küttner. Hänellä on mukanaan nuori punavanki. Punaisten ryhmä haavoittaa saksalaista. 40-vuotissyntymäpäivänään Sillman lopettaa koulupäivän aikaisin. Tsutsunen käy humalapäissään haukkumassa hänet tyttärensä viettelemisestä ja Sulon pitämisestä renkinä. Koululle löytänyt Küttner kertoo saaneensa tarpeeksi sodasta ja lähtee toteutettuaan Sillmanin veljen antaman käskyn tuoda vanki kuulusteluihin.

Sillman yrittää turhaan keskustella vangin kanssa. Hän käy kylvyssä, minkä jälkeen poika uhkaa häntä Küttnerin jättämällä kiväärillä. Kun poika ei ammu, Sillman puolittain pakottaa pojan kylpyyn ja katselee sitä ovelta. Kylvyn jälkeen molemmat käyvät nukkumaan.

Aamulla Sulo kertoo Sillmanille, että työväentalolla tapetaan ihmisiä. Sillman sitoo vangin ja lähtee talolle. Sisään ikkunasta kömpinyt Sulo kiusaa vankia. Työväentalolla teloitusten keskellä Sillman ei voi tehdä mitään. Palatessaan koululle Sillman vapauttaa vangin ja kysyy tältä: "Tappamistako sinä haluat?" Sillman antaa pojalle kiväärin, työväentalolta saamansa hauen ja kehottaa menemään kaltaistensa luokse. Poika valmistaa Sillmanille hauen ja pyytää tältä suojelua kuulusteluihin. Pullosta syntymäpäivänsä kunniaksi naukkaileva Sillman lupaa pitää pojasta huolen. Sillman laittaa levyn soimaan ja tanssahtelee valssia yksin ja pojan kanssa. Yöllä Sillman asettautuu pojan viereen ja suutelee tätä.

Sillman päästää vangin vapaaksi. Poika löytää punaisten joukon ja ohjaa sen koululle. Poika tulee sisään, ottaa kiväärin ja ampuu Sillmania vatsaan. Poika laittaa Carusoa soimaan ja tuomitsee lähtiessään papin valehtelijaksi.

Sillman jää vertavuotavana asuntoonsa. Jääkärikapteeni Gilbert Sillman löytää veljensä kuolleena. Sotilaat potkivat ruumiin vierellä valvovan, punaiseen käsivarsinauhaan sonnustautuneen Sulon ulos. Pihalla kapteeni aikoo teloittaa Sulon, mutta kääntää pistoolinsa juuri ennen laukausta toisen, vanhemman miehen päähän. Gilbert lukee veljensä paperit ja antaa määräyksen polttaa koulu.

Valkoiset vievät Patrick Sillmanin ruumiin pois rattailla.

- Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan.