Poika ja ilves
Tommy och lodjuret (ruotsinkielinen nimi)
Tommy and the Wildcat (englanninkielinen nimi)
Tommy und der Luchs (saksankielinen nimi)
Mon ami le lynx (ranskankielinen nimi)
Tommie en de lynx (hollanninkielinen nimi)
Chłopca i rysia (puolankielinen nimi)
Томми и Кыся (venäjänkielinen nimi)
Tommy og gaupa (norjankielinen nimi)
The Boy and the Lynx (englanninkielinen työnimi)
Finna-arvio
Poika ja ilves
Raimo O Niemen ohjaama ja Ville Suhosen sekä Martin Danielin käsikirjoittama lastenelokuva Poika ja ilves (1998) toteutettiin kansainvälisenä yhteistuotantona. 12-vuotias Tomi (Konsta Hietanen) muuttaa Lappiin ja kiintyy eläintutkijaisänsä Olli Oksan (Antti Virmavirta) hoidossa olevaan Leevi-ilvekseen. Päätyykö pojan luontoon vapauttama tupsukorva eläintentäyttäjä Herman Haapalan (Jarmo Mäkinen) saaliiksi?
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
7 |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Väinö-ilves (Leevi-ilves), Isa- ja Bella-ilves (Leevi-ilves talvikuvissa), Gini-koira (Haapalan koira) ,
Väinö-ilves (Leevi-ilves), Isa- ja Bella-ilves (Leevi-ilves talvikuvissa), Gini-koira (Haapalan koira)Hae aiheistaAvustajat
Kaisa Alavuotunki, Jouko Erkkilä, Seija Erkkilä, Kaisu Hirvonen, Seppo Hirvonen, Eija Impiö, Jarmo Impiö, Oili Impiö, Leo Juotasniemi, Arvo Karasti, Kalle Karasti, Sulo Kouva, Kaarina Myllylä, Kaisa Näyhä, Juhani Outila, Annikki Pernu, Pertti Pirilä, Heikki Pulkkinen, Pertti Saarijärvi, Tapani Sarajärvi, Heino Simontaival, Kalevi Simontaival, Riina Soudunsaari, Ville Soudunsaari, Marko Säisä, Pekka Takkinen, Raimo Telkkälä, Jukka Tuomivaara, Jouko Tuomivaara, Jesse Tuomivaara, Marjo Tuomivaara, Mika Tuomivaara, Taisto Tuovila, Matti Viljamaa<br /><br />Talvikuvausavustajat: Rauno Arasola, Juha Huusko, Jari Kovalainen, Sami Manninen, Sanna Nero, Kyösti Niva, Kalle Pekkala, Ville Toivanen, Kai Valli ,
Kaisa Alavuotunki, Jouko Erkkilä, Seija Erkkilä, Kaisu Hirvonen, Seppo Hirvonen, Eija Impiö, Jarmo Impiö, Oili Impiö, Leo Juotasniemi, Arvo Karasti, Kalle Karasti, Sulo Kouva, Kaarina Myllylä, Kaisa Näyhä, Juhani Outila, Annikki Pernu, Pertti Pirilä, Heikki Pulkkinen, Pertti Saarijärvi, Tapani Sarajärvi, Heino Simontaival, Kalevi Simontaival, Riina Soudunsaari, Ville Soudunsaari, Marko Säisä, Pekka Takkinen, Raimo Telkkälä, Jukka Tuomivaara, Jouko Tuomivaara, Jesse Tuomivaara, Marjo Tuomivaara, Mika Tuomivaara, Taisto Tuovila, Matti Viljamaa<br /><br />Talvikuvausavustajat: Rauno Arasola, Juha Huusko, Jari Kovalainen, Sami Manninen, Sanna Nero, Kyösti Niva, Kalle Pekkala, Ville Toivanen, Kai ValliHae aiheista |
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat
Kokoonpanot
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
19.8. - 29.9.1997, 27.2. - 28.3.1998 - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
"Poika ja ilves on poikkeuksellisen laadukas suomalainen lastenelokuva", Juhani Nurmi (Kaleva 16.11.1998) kiitteli. Sen "kansainvälistä luokkaa oleva toteutus ja ulkoasu antavat optimistista toivoa kotimaisen lastenelokuvan uudelle tulemiselle [- -]. Niemi on saanut elokuvaansa laadukkaiden teknisten taustavoimien lisäksi vielä verrattoman laatukaartin suomalaisia huippunäyttelijöitä, jotka saavat monimutkaiset henkilötyyppinsä hengittämään elämänmakuisesti." Pertti Lumirae (Demari 18.12.1998) arvioi: "Ville Suhosen ja amerikkalaisen Martin Danielin yhdessä käsikirjoittama Poika ja ilves erottuu joissain suhteissa ratkaisevasti siitä mitä tässä maassa lasten- ja nuortenelokuvien saralla on toistaiseksi tehty. [- -] 13 miljoonan markan budjetti [- -] on mahdollistanut mm. tavallista huolellisemman ennakkosuunnittelun ja kuvausaikataulujen riittävän pituuden. Tekemisen kiire ei ole tätä filmiä pahemmin sävyttänyt. Tällaisena, raikkaana ja vahvaa luonnontunnetta uhkuvana seikkailukertomuksena Poika ja ilves saavuttaa tavoitteensa. Erikoisesti haluan kiittää Kari Sohlbergin osuutta kuvaajana: ja kuten tiedetään, Sohlberg on ennenkin osoittautunut melkoiseksi luontokuvauksen mestariksi." Kari Kellokumpu (Uusi Rovaniemi 22.12.1998) pohti elokuvan kuvien merkitystä Lapin perspektiivistä: "Kari Sohlberg on kuvannut lappilaismaisemaa niin komeasti, että elokuvan näkevät ulkomaan elävät ryntäävät massoittain pällistelemään asiaa paikan päälle." Tuula-Maria Ahonen (Valtti 1/1999) etsi nais- ja lapsinäkökulmaa: "Elokuva on hyvin tehty: intensiivinen, hienosti kuvattu, musiikki on hienoa, näyttelijätyö hyvää. Mutta heti kun huomasin, että sekä käsikirjoittajat että ohjaajat, kuten pääosin näyttelijätkin, ovat miehiä, tunsin pienen epäilyn, joka osoittautui oikeaksi. Poika ja ilves on tehty toimintadraamaksi - siinä on pitkä, aivan liian pitkä keskeinen kohtaus, jossa ilvestä ajetaan takaa. [- -] Elokuvassa on lapsen kannalta katsottuna paljon uhkaa, pelkoa ja ahdistavuutta. Toki myös ihania lähikuvia ilveksestä ja onnellinen loppu, mutta täytyy todeta, että itsekin herkkänä aikuiskatsojana tulin elokuvasta kuin nyrkiniskun saaneena." Yhdeksän vuotias Santeri Ahokas (Outi Heiskanen, Hiidenkivi 1/1999) antoi tekijöille suoraa palautetta: "Leffa oli tosi mielenkiintoinen. Se olisi kuitenkin saanut jatkua kauemmin ja kertoa, miten eläintarhasta metsään päästetty ilves pärjäsi luonnossa." Asko Alanen (Soundi 1-2/1999) antoi tiukimmat iskut: "Lassie-standardien mukainen eläin ja lapsi -seikkailu sekä Lapin eksoottinen matkailumainos on kiitettävän hyvin hoidettu. Stoori on kuitenkin ärsyttävän asetelmallinen ja ennalta-arvattava perhedramatiikan ja jännärikäänteiden osalta." - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Nuorisokuvausten Kissan kuolema (1994) ja Tomas (1996) jälkeen Raimo O Niemi ohjasi kolmantena pitkänä näytelmäelokuvanaan Pojan ja ilveksen, "koko perheen seikkailuelokuvan nuoruudesta, ystävyydestä, luonnosta ja selviytymisestä", kuten lehdistöesitteissä pitkin matkaa määriteltiin. Tällä lauseella käynnistyi myös elokuvan käsikirjoitustyö, jonka moottorina ja elokuvan koko idean isänä vaikutti Ville Suhonen (s. 1964), joka oli ohjannut ja kirjoittanut lyhytelokuvia 1980-luvun puolivälistä lähtien. "Olen aina ollut suuri lastenelokuvien ja seikkailuelokuvien ystävä", Suhonen kirjoitti elokuvan synnystä lehdistöesitteessä. "Idea pojasta ja ilveksestä syntyi vuonna 1994, jolloin olin tehnyt dokumentin, jossa käsittelin mm. kaupunkilaisten suhdetta luontoon. Varsin spontaanisti alkoi kehittyä klassinen tarina lapsen ja eläimen ystävyydestä. Seikkailuelokuva, jossa olisi vauhtia, elämänmakua ja suuria tunteita." Lähtökohta oli Suhosen mukaan yksinkertainen: "Kotimainen lapsi ja eläin", ja eläimeksi valikoitui luontokuvaaja Kari Soverin ehdotuksesta ilves. Innoituksen lähteenä vaikutti myös Ernest T. Setonin novelli Poika ja ilves, jonka pohjalta Suhonen kirjoitti lyhyen treatmentin 1994. Tuottajan ja elokuvasäätiön vaatimuksesta tarina oli kuitenkin sijoitettava nykyaikaan, ja näillä eväillä Suhonen alkoi yhdessä Matti Haapasen kanssa kehitellä aihetta ja sovittaa sitä suomalaisiin olosuhteisiin. Tuotannon etenemisen ja ulkomaisen rahoituksen myötä Suhonen ryhtyi varsinaiseen käsikirjoitustyöhön amerikkalaisen "script doctorin" ja dramaturgin Martin Danielin kanssa: vuosina 1996-97 versioita syntyi puoli tusinaa ja käsikirjoitusta hiottiin vielä syksyn 1997 ja talven 1998 kuvausten välilläkin. Jo suunnitteluvaiheessa tuottaja Hannu Tuomainen kysyi itseltään, "lähdemmekö karsimaan elementtejä vai teemmekö mahdollisimman suuren kautta, tietoisena siitä että rahoitus ei riitä kansalliselta taholta, eikä ehkä pohjoismaiseltakaan". Tuomainen valitsi mittavan kansainvälisen yhteistuotannon linjan ja sai myös rahoituksen järjestymään: tuotantokumppanit löytyivät Tanskasta ja Luxemburgista, rahoitukseen osallistuivat Suomen elokuvasäätiön ohella mm. Yleisradio, Nordisk Film- & TV Fond ja Eurimages. Tanskalaisen Balboa 2 -yhtiön myötä tuotanto sai tanskalaisen säveltäjän, puvustajan, maskeeraajan ja äänisuunnittelijan. 13 miljoonan markan budjetista suomalainen osuus oli vajaa puolet. Ville Suhosen oli alun perin määrä myös ohjata elokuva, mutta rahoittajat pitivät häntä liian kokemattomana ja hän jäi "kakkosohjaajaksi". Varsinaiseksi ohjaajaksi kiinnitettiin Raimo O Niemi, jolla nuorisoelokuvien ohella oli myös "eläinelokuvan" kokemusta tv-sarjan Susikoira Roi (1987-88) perusteella. "Poika ja ilves on perinteinen seikkailuelokuva ja pohjaa pitkälti amerikkalaiseen elokuvakerrontaan", Suhonen kirjoitti "ohjaajan näkemyksessään" 24.2.1997. "Se korostaa tunteita, toimintaa ja tapahtumarikkautta. Seikkailu on jatkuvasti uusia tilanteita, joista täytyy selvitä nokkeluudella ja tahdonvoimalla. Juoni on pääpiirteissään suoraviivainen ja yksinkertainen, mutta täynnä yllätyksiä ja käänteitä sekä monitasoisia henkilöitä. Katsoja saattaa arvata miten lopussa käy, mutta tärkeintä on että katsoja ei voi olla varma ja hän jännittää Tomin puolesta. Lapsille jännitys on tietysti vielä voimakkaampaa kuin aikuisille. [- -] Elokuva noudattaa perinteistä melodraaman ja toimintaelokuvan kerrontaa, jossa tempo kiihtyy loppunäytöstä kohden rauhoittuakseen taas epilogin tunneherkkyydessä." Poika ja ilves kuvattiin kahdessa jaksossa ja 60 kuvauspäivässä, elo-syyskuussa 1997 ja maalis-huhtikuussa 1998, lähinnä Ranualla ja Posiolla Pohjois-Suomessa. Jo varhaisessa vaiheessa elokuvasta päätettiin tehdä sekä suomenkielinen että englanninkielinen versio. Kaikki dialogikohtaukset kuvattiin kahteen kertaan, suomeksi ja englanniksi - näin tehtiin huulisynkronin varmistamiseksi, vaikka englanninkielinen dialogi sittemmin jälkiäänitettiin Kanadassa sikäläisin näyttelijävoimin. Poika ja ilves ja englanninkielinen versio Tommy and the Wildcat eivät ole aivan identtiset: tekijöiden mukaan dialogin kesto on aavistuksen verran poikkeava, samoin näyttelijöiden rytmitys, joskus ilmaisukin - "tosin vain aivan muutamassa kohdassa on tehty erilainen leikkausratkaisu joka johtui jommankumman kieliversion huonommuudesta" (lehdistöesite). "Jotkut ovat olleet sitä mieltä, että englantilainen versio on parempi", ohjaaja Niemi itse totesi. "Englanti on elokuvan valtakieli, johon ihmiset ovat tottuneet." (TV-maailma 8/1998). Pääosaan valittiin koekuvausten jälkeen Konsta Hietanen (s. 1984), vuoden 1994 tenavatähti, jolla oli nuoresta iästään huolimatta runsaasti esiintymiskokemusta - juuri ennen Poikaa ja ilvestä hän sai myös oman tv-sarjansa Konstan koukkuja (1997). Elokuvan tunnuslaulu äänitettiin Konsta Hietasen laulamana, mutta pojan äänenmurroksen vuoksi sitä ei käytetty. Sen sijaan levy-yhtiö BMG julkaisi laulusta melko erilaisen version lauluyhtye Rajattoman esityksenä. Wildcat Productions Oy:n ja BMG:n yhteistuotantona, Ville Suhosen ohjaamana syntyi elokuvan pohjalta 1999 kaksi musiikkivideota, suomeksi ja englanniksi. Naispääosan esittäjä Kristiina Halttu (s. 1963) oli työskennellyt lähinnä teatterissa, mutta hänet oli nähty sivuosassa elokuvassa Vääpeli Körmy ja vetenalaiset vehkeet (1991) sekä tv-sarjassa Samppanjaa ja vaahtokarkkeja (1995). Rooliin oli ehdolla myös Maija Junno, isän osaan harkittiin Mats Långbackaa ja Haapalaksi Tomi Salmelaa. Väinö-ilves oli viettänyt koko ikänsä Ranuan eläinpuistossa ja sopeutui hyvin kuvauksiin; talvikuvauksissa käytettiin ruotsalaisia ilveksiä Isaa ja Bellaa. Väinö kuoli tapaturmaisesti kotitarhassaan ennen elokuvan valmistumista toukokuussa 1998. Lopullisesta versiosta jäi pois paljon kuvattua aineistoa, mm. päähenkilön koulunkäynnistä ja Haapalan pojista kertovat osuudet (loppupuolella vilahtava Reino Nordin esitti toista poikaa), kohtaus jossa ilves pelottelee poikia kanoottiretkellä sekä jakso jossa Tomi eksyy suolle ja eno löytää hänet. Leikkausvaiheessa lyhennettiin puukko-episodia ja nimismiehen osuutta. Pojan ja ilveksen "maailmanensi-ilta" järjestettiin Ranualla 15. marraskuuta 1998, varsinainen ensi-ilta oli 30 kopion voimalla eri puolilla maata 18.12.1998. Yli 380 000 katsojallaan Poika ja ilves oli vuoden ylivoimaisesti paras yleisömenestys ja koko 1990-luvun kolmanneksi katsotuin elokuva Rukajärven tien (1999) ja vuoden 1991 Turhapuron (Uuno Turhapuro herra Helsingin herra) jälkeen. Se sai valtion laatutukea, lastenkulttuurin valtionpalkinnon ja monia ulkomaisia festivaalipalkintoja. Tuottajan mukaan elokuvan tv-oikeuksia on myyty noin 40 maahan. Dvd-versio sisältää elokuvan tuotannosta kertovia dokumentteja, Väinö-ilveksen tarinan, tietoja ilveksistä, näyttelijöistä ja tekijöistä, Konsta Hietasen ja ohjaajan kommenttiraidan, trailerin ja musiikkivideon suomeksi ja englanniksi sekä "Poika ja ilves -menestystarinan". Ville Suhonen muokkasi elokuvan käsikirjoituksen samannimiseksi suosituksi nuorisoromaaniksi (1999) sekä lasten kuvakirjaksi Poika ja ilves - Seikkailu erämaassa (1999) ja kirjoitti niille myös jatko-osan Poika ja ilves - paluu erämaahan (2003). Raimo O Niemi ohjasi sittemmin tv-elokuvan Mennyt heinäkuu (1999), Joni Skiftesvikin novelliin perustuvan tv-elokuvan Puhalluskukkapoika ja taivaankorjaaja (2002) sekä nuorten seikkailuelokuvan Suden arvoitus (2006). - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Teema / Poika ja ilves / Tommy and The Wildcat Säv. Søren Hyldgaard, sov. Søren Hyldgaard - William Morzing, suom. san. ja engl. san. musiikkivideoissa ja äänilevyllä Asser Korhonen Prahan filharmoninen orkesteri (The City of Prague Philharmonic Orchestra), joht. Mario Klemens (off, alkutekstit), 1' 20". Levytys: Prahan filharmoninen orkesteri, joht. Mario Klemens; BMG 74321 655532, 1999. Lauluyhtye Rajaton; BMG 74321 65282 ja 74321 655532, 1999. 2. Valot Säv., san. ja sov. Rauli "Badding" Somerjoki Rauli "Badding" Somerjoki, laulu, ja yhtye (off), 0' 55". Levytys: Rauli "Badding" Somerjoki; Love Records LRPL 39, 1971. Huomautuksia: Elokuvan pääteema on Poika ja ilves, joka toistuu lukuisina variaatioina. Søren Hyldgaardin säveltämän, Prahan filharmonisen orkesterin soittaman taustamusiikin osat ovat: Uni äidistä, Tomi ja Leevi (yht. 4' 06") Eläinpuisto, Hanhimarssi, Leevi jänisjahdissa (yht. 2' 46") Kanjoni, Leevin vapauttaminen (yht. 2' 22") Erämaahan, Unelmien piilopaikka, Äidin teema (yht. 4' 21") Pako erämaassa, Ystävykset (yht. 3' 57") Leevin pyydystys, Eläintäyttämö (yht. 2' 01") Isä poroaidalla, Leeviä etsimässä, Ansat, Talvinen takaa-ajo I (yht. 1' 30") Yksinäisyys, Äidin kuva, Suru, Uusi toivo (yht. 4' 46") Talvinen takaa-ajo II, Salametsästäjät Tomin kintereillä (yht. 2' 17") Loukussa, Pako ladosta, Taistelu Leevistä (yht. 3' 34") Leevi ilmestyy, Jääluola, pelastuminen (yht. 3' 21") Vapauteen (1' 45"). Elokuvan musiikki julkaistiin cd-levyllä Alkuperäismusiikkia elokuvasta Poika ja ilves, BMG 74321 655532, 1999. - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Ranuan kunta ja ranualaiset, Ranuan eläinpuisto, Maailman luonnonsäätiö WWF, Ranuan Peura ry, Metsähallitus/Villi Pohjola, Halti, Sonera, Puolustusvoimat, Benefon, Bombardier Nordtrack, BMW Finland, Canon, EAVE, Finnair, Glacier, Inchape-Draivia, Kalastuskolmio Oy, Lamminrannan leiri- ja lomakylä, Linnuntie Oy, Livon Paliskunta Posio, Luonnontieteellinen museo, Marttiinin Puukkotehdas Oy, Nanso, Nokian Jalkineet, Sorel, Suomen kulttuurirahasto, Taiteen keskustoimikunta, Tunturipyörä Oy, Veho, Veikko Neuvonen/YLE, Julius Zilfenius Oy, Zentropa<br />Ilmo Hakkarainen, Liisa ja Markku Hietanen, Riitta Holmström, Leena Kemppi, Jorma Ketonen, Marie Trolle Larsen, Tiina Niiranen, Kristiina Pervilä, Panu Pohjola, Maikki Rantala/Praxis Oy, Patrik Rastenberger, Kauko Salmela, Kyösti Torberg, Leena Ylä-Mononen, Sirje |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|