Rakkaudella, Maire
Med kärlek, Maire (ruotsinkielinen nimi)
Kiss Me in the Rain (englanninkielinen nimi)
Pocałuj mnie w deszczu (puolankielinen nimi)
Beije-Me Na Chuva (portugalinkielinen nimi)
Armastusega, Maire (vironkielinen nimi)
Kiss Me in the Rain (työnimi)
Maire (työnimi)
Market (työnimi)
Sivuvaikutuksia (työnimi)
Finna-arvio
Rakkaudella, Maire
Veikko Aaltosen ohjaamassa ja Antti Karumon käsikirjoittamassa draamassa Rakkaudella, Maire (1999) sairaalan talouspäällikkönä työskentelevä ekonomi ja murrosikäisen Kaitsu-pojan (Reino Nordin) äiti Maire Linnainmaa (Eeva Litmanen) on ulkomailla asuvan miehensä (Esko Salminen) laiminlyömä rouva. Yksinäinen ja alkoholisoituva nainen ryhtyy hankkimaan sisältöä elämäänsä tutustumalla miehensä menettäneeseen yksinhuoltajaäiti Kirsi-Mari Aarnialaan (Minna Haapkylä) ja vainoamaan tämän edesmenneen puolison tappajaa (Matti Onnismaa).
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Muut esiintyjät
Ludo-koira (Juhan koira), Tafuterryn Iivari -koira (poisleikattu rooli), Jaska-koira (Mairen ampuma koira), Pontus-koira (Arsin uusi koira) ,
Ludo-koira (Juhan koira), Tafuterryn Iivari -koira (poisleikattu rooli), Jaska-koira (Mairen ampuma koira), Pontus-koira (Arsin uusi koira)Hae aiheistaAvustajat
Ekenäs Pensionärer rf, Vantaan työttömät ry<br /><br />Christoffer Ahlfors, Lill-Ann Berger, Tomi Byysing, Kåre Collin, Ann-Sofi Dugin-Enberg, Leo Eerikäinen, May-Solweig Elg, Tove Essén, Pirkko Fagerström, Patrick Fordell, Marco Forsström, Mia Förnäs, Maija Gellin, Timo Glad, Patricia Hagelberg, Ulla-Brita Hagelin, Pertti Heikkonen, Camilla Hellberg, Berit Hietaniemi, Jorma Hikipää, Marjatta Hiltunen, Jani Honkaselkä, Kati ja Satu Hopia, Miika Hyytiäinen, Pertti Hämäläinen, Harry Hänninen, Jari Hänninen, Matti Ikävalko, Berit Johansson, Hanna Jokinen, Marko Kanerva, Minna Karhos, Pia Karijärvi, Evi Karppinen, Minna Keitel, Lauri Kinnunen, Lauri Kivi-Koskinen, Kristina Knopman, Suvi-Tuulia Kokkonen, Keijo Korelin, Mari ja Turkka Korhonen, Ismo Kotro, Karl Erik Kraufrelin, Sinikka Kuula-Tuloisela, Kiira Lammintaus, Sari Lehmuskoski, Jyri Leinonen, Christine Lindblad, Asta Lindh, Ritva-Liisa Lindholm, Jan Lindroos, Anna-Maria Lindström, Maria-Johanna Lundström, Annikka, Jere ja Miia Lätti, Bo ja Raija Löfroos, Karin Löjtlin, Seppo Majasto, Susanna Mikkola, Maria Mäki-Välkkilä, Ken Nikander, Hertta Nousiainen, Marja Nurmi, Kirsi Pasanen, Theresa Paul, Timo Penttilä, Pauli Pietikäinen, Jani Pietinen, Erkki Piirainen, Anu Pylkkänen, Juhani Rahkola, Anja-Lisa Rudka, Erkki Räikkönen, Mikko Saarvola, Rami Salo, Sami Salonen, Teemu Siivola, Soile Sillanmäki, Olof Sjöholm, Mikko Sorri, Ritva Strand, Heidi Streng, Robin Sundberg, Anders Sundström, Heikki, Jaana ja Riitta Tasanko, Unto Tolppanen, Jukka Tuloisela, Maria Udd, Sofia Wahlström, Katja Vattulainen-Nissinen, Nalle Westman, Ella Willman, Gustav Åkerfelt ,
Ekenäs Pensionärer rf, Vantaan työttömät ry<br /><br />Christoffer Ahlfors, Lill-Ann Berger, Tomi Byysing, Kåre Collin, Ann-Sofi Dugin-Enberg, Leo Eerikäinen, May-Solweig Elg, Tove Essén, Pirkko Fagerström, Patrick Fordell, Marco Forsström, Mia Förnäs, Maija Gellin, Timo Glad, Patricia Hagelberg, Ulla-Brita Hagelin, Pertti Heikkonen, Camilla Hellberg, Berit Hietaniemi, Jorma Hikipää, Marjatta Hiltunen, Jani Honkaselkä, Kati ja Satu Hopia, Miika Hyytiäinen, Pertti Hämäläinen, Harry Hänninen, Jari Hänninen, Matti Ikävalko, Berit Johansson, Hanna Jokinen, Marko Kanerva, Minna Karhos, Pia Karijärvi, Evi Karppinen, Minna Keitel, Lauri Kinnunen, Lauri Kivi-Koskinen, Kristina Knopman, Suvi-Tuulia Kokkonen, Keijo Korelin, Mari ja Turkka Korhonen, Ismo Kotro, Karl Erik Kraufrelin, Sinikka Kuula-Tuloisela, Kiira Lammintaus, Sari Lehmuskoski, Jyri Leinonen, Christine Lindblad, Asta Lindh, Ritva-Liisa Lindholm, Jan Lindroos, Anna-Maria Lindström, Maria-Johanna Lundström, Annikka, Jere ja Miia Lätti, Bo ja Raija Löfroos, Karin Löjtlin, Seppo Majasto, Susanna Mikkola, Maria Mäki-Välkkilä, Ken Nikander, Hertta Nousiainen, Marja Nurmi, Kirsi Pasanen, Theresa Paul, Timo Penttilä, Pauli Pietikäinen, Jani Pietinen, Erkki Piirainen, Anu Pylkkänen, Juhani Rahkola, Anja-Lisa Rudka, Erkki Räikkönen, Mikko Saarvola, Rami Salo, Sami Salonen, Teemu Siivola, Soile Sillanmäki, Olof Sjöholm, Mikko Sorri, Ritva Strand, Heidi Streng, Robin Sundberg, Anders Sundström, Heikki, Jaana ja Riitta Tasanko, Unto Tolppanen, Jukka Tuloisela, Maria Udd, Sofia Wahlström, Katja Vattulainen-Nissinen, Nalle Westman, Ella Willman, Gustav ÅkerfeltHae aiheista |
||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||
4.8. - 25.9.1998 - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||
"Kun katsoo Veikko Aaltosen elokuvaa Rakkaudella, Maire", Helena Ylänen (Helsingin Sanomat Nyt 24.9.1999) luonnehti tuntemuksiaan, "tulee jo ensimmäisten minuuttien aikana sellainen outo ja riemastuttava tunne, että suomalainen elokuva on yhtäkkiä kasvanut aikuiseksi. Ensimmäisen kerran sitten 1950-luvun mahtivuosien. Ja se tunne muuttuu elokuvan aikana vakaumukseksi, sillä Maire ei petä. [- -] Rakkaudella, Maire on toteutettu kuin kutkuttavan verkkaisesti etenevä jännäri, jossa virettä pidetään lisäksi yllä vähäisillä horror-metodeilla. Siirtymät todellisuudesta Mairen pakkomielteiseen puuhailuun on toteutettu valaistuksen ja musiikin avulla. Sama kahden maailman välinen ero toimii toki syvällisemmälläkin tasolla, josta Mairen tyhjän päälle luotu tyylikkyys ja Kirsi-Marin suoruus ovat vahvimmat näytöt. Minna Haapkylän avoimuus ja teeskentelemätön puhe ovat mahtava vastavoima Mairen maailmalle." Hannu Massisen (Etelä-Suomen Sanomat 26.3.2000) mukaan Rakkaudella, Maire "jälleen osoittaa tekijänsä tinkimättömyyden ja terävän kyvyn analysoida ihmistä ja hänen elämäänsä. Tässäkään filmissä Aaltonen ei tyydy ohjaamaan pelkän viihteen ehdoilla. Hänellä on selkeästi kyky ja tarve rakentaa ajatuksia herättävää, syvemmältä luotaavaa elokuvaa. [- -] Aaltosella on ollut psykologista silmää naisen sairaskertomuksen kehittelylle. Mairen epävarmuus, räjähtävät purkaukset ja ajoittaiset harhakuvitelmat kertovat tarkasti mielentiloista, jotka lopulta vievät kontrolloimattomaan tilanteeseen. Ohjaaja on pikkudetaljeja myöten hakenut niitä verukkeita, joilla Maire elämänsä ratkaisut tekee. Johdonmukaisuutta ja taitavia juonenkäänteitä riittää." Tarmo Poussu (Ilta-Sanomat 24.9.1999) kiinnitti monen muun tavoin huomiota pääosan esittäjän onnistumiseen: "Eeva Litmasen suoritus Mairena on häikäisevä. Suomalaisessa elokuvassa ei liene koskaan nähty särmikkäämmin satuttavaa ja julmemmin hauskaa naisroolia." Jarmo Huidan (Satakunnan Kansa 21.11.1999) mielestä elokuva on "ennen muuta Eeva Litmasen heittäytymistä ihmismielen synkkiin pohjavirtoihin, vereslihainen roolityö, mahdollisimman kaukana Iltalypsyn iloista. Keski-ikäisille naisille ei elokuva usein näin keskeisiä rooleja tarjoile, yhä harvemmin myös teatteri." Eva Packalén (Hiidenkivi 5/1999) muistutti, että elokuvan "voi nähdä myös suhteessa jo viime vuosisadalla muotiin tulleeseen teemaan harhaisen naisen väkivaltaisuudesta. Naisten mielenhäiriöitä kulttuurituotteissa tutkineen kirjallisuudentutkija Elaine Showalterin mukaan naisten pako naisellisuuden pakosta valtuuttavaan ja väkivaltaiseen hulluuteen oli yleinen teema 1800-luvun oopperassa ja kirjallisuudessa. Jatkaako viisitoista vuotta korkokengissä kulkenut Maire itse asiassa tätä perinnettä? Ohjaaja Veikko Aaltonen on sanonut, että sielulla ja päällä ei ole sukupuolta, ihmisten väliset erot ovat suurempia kuin miehen ja naisen väliset. Mairen roolin naiseus on kuitenkin ohjaajan ja käsikirjoittajan töiden toteutumisessa tärkeää - keski-ikäinen naisellisuus saa siinä ilmentää itseään hienon näyttelijän virtuositeetillä." - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||
Veikko Aaltosen viidennen pitkän näytelmäelokuvan lähtökohtana oli Helsingin Sanomien Nyt-viikkoliitteen artikkeli, jossa kerrottiin erään surmatragedian osapuolten kuulumisia monia vuosia tapahtuman jälkeen. Antti Karumo (s. 1962), joka työskenteli 1990-luvun lopulla tv-sarja Kotikadun käsikirjoittajana, teki aiheesta hahmotelman, jota hän tarjosi usealle ohjaajalle ja valitsi lopulta yhteistyökumppaniksi Veikko Aaltosen, joka toimi tuolloin Kotikadun "script editorina" ja jonka kanssa "tuntui olevan samat värit, maut ja hajut" (Satakunnan Kansa 20.11.1999). "Karumo oli saanut idean lehtijutusta", kertoi puolestaan Aaltonen, "ja lähtenyt kehittelemään sitä 'ylösalaisin', eli millainen ihminen varmimmin lukisi sen tyyppisen lehtijutun. Innostuin heti aiheesta, koska siinä oli elokuvaa ajatellen valmiina tietty maailma." (Turun Sanomat 1.10.1999). Hanke sai välittömästi myös Suomen elokuvasäätiön tuen, ja Karumo ryhtyi kehittelemään käsikirjoitusta, joka eteni työnimillä "Market", "Maire", "Sivuvaikutuksia" ja "Kiss Me in the Rain". "Olen aina yhtä yllättynyt, kun joku sanoo elokuvieni käsittelevän kovia aiheita", Aaltonen pohti aiheenvalintaansa. "Ehkä se johtuu siitä, että omasta mielestäni olemme kaikki tässä maailmassa vähän eksyneitä ja sijoiltamme nyrjähtäneitä." (Ilta-Sanomat 22.9.1999). "Kun haluaa kertoa ihmisistä, elämästä, maailmasta, niin joutuu kärjistämään ja ajamaan ihmisiä tilanteeseen, jossa heidän on kohdattava maailma ja itsensä", hän lisäsi toisessa yhteydessä (Metro 24.9.1999). Samalla kun Karumo työsti käsikirjoitusta, Aaltonen ryhtyi etsimään naispääosan esittäjää, jonka myötä tämäntyyppinen elokuva hänen mukaansa "joko terästyy tai kaatuu": "Minulle tuli heti Eeva Litmanen mieleen, vaikka roolia ei olekaan kirjoitettu hänelle. Kävimme joitakin muitakin nimiä läpi, mutta palasimme aina Eevaan. Nyt tuntuu siltä, ettei Mairea kukaan muu olisi voinut näytelläkään." (Turun Sanomat, em.). Eeva Litmanen (s. 1944) oli esiintynyt muutamissa sivuosissa (Petos, 1988; Räpsy & Dolly, 1990) ja tehnyt pitkän uran Radioteatterissa (mm. Kantolan perhe) ja television viihdeohjelmissa (Velipuolikuu, Mutapainin ystävät, Iltalypsy), mutta Mairen rooli oli hänen ensimmäinen pääosansa elokuvissa. Minna Haapkylä (s. 1973) oli vilahtanut laulutrion jäsenenä Kaisa Rastimon elokuvassa Suolaista ja makeaa (1995), mutta Rakkaudella, Maire merkitsi hänen varsinaista debyyttiään. Hän oli valmistunut Teatterikorkeakoulusta 1997 ja työskennellyt Lahden kaupunginteatterissa, sittemmin hänet on nähty mm. tv-sarjassa Rikospoliisi Maria Kallio (2002-03) sekä elokuvissa Kuutamolla (2002), Helmiä ja sikoja (2003) ja Lapsia ja aikuisia (2004). Sekä Litmanen että Haapkylä palkittiin suorituksistaan Jussi-patsailla. Lopullisesta versiosta leikattiin pois kohtaus, jossa Maire ja Seija käyvät Timpen kuolinpaikalla, sekä kohtaus, jossa Raimo käyttää Arsia terveyskeskuksessa ja ihastuu Lotta Lehtikarin esittämään sairaanhoitajaan. Niin ikään leikattiin pois Ilari Johanssonin ja Timo Toikan roolit Mairen sättiminä lääkintävahtimestareina, Kaija Kaikkosen rooli sairaanhoitajana sekä Konsta Väänäsen rooli Kaitsun kaverina. Elokuvan dvd-versio sisältää kommenttiraidan, jossa ohjaaja Aaltonen ja näyttelijä Litmanen keskustelevat kohtauksista ja lähestymistavoista. Rakkaudella, Maire sai Helsingin ensiesityksensä Rakkautta & Anarkiaa -festivaalin puitteissa 17.9.1999 ja Tampereen ensi-iltansa samana päivänä - Helsingissä elokuva tuli ohjelmistoon viikkoa myöhemmin. Näyttelijä-Jussien lisäksi se palkittiin valtion laatutuella. Veikko Aaltonen on sittemmin ohjannut pitkät dokumenttielokuvat Maa (2001), Työväenluokka (2004) ja Paimenet (2005) sekä näytelmäelokuvan Juoksuhaudantie (2004), joka on sovitus Kari Hotakaisen samannimisestä Finlandia-palkitusta menestysromaanista. - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Mauri Sumén 1) Lauluyhtye Talla, laulu, ja studio-orkesteri (off, alkutekstit), 2' 35". 2) Es. Reino Nordin, piano (playback / Mauri Sumén, piano, Lauluyhtye Talla ja studio-orkesteri), 3' 05". 2. Virsi 257 (suomenruotsalaisessa virsikirjassa; "Se, Jesus är ett tröstrikt namn - -") Säv. trad. ruotsalainen, san. Basilius Förtsch Tomas församlings pensionärskör Tomateus, laulu (off), 0' 25". 3. Cry Me A River / Joet tulvimaan itke Säv. ja san. Arthur Hamilton, suom. san. Saukki Carola, laulu, ja yhtye (off, levysoitin), kaksi kertaa, yht. 2' 35". Levytys: Carola; Flamingo FGL 4001, 1986. 4. Gubben Noak / Ukko Nooa Säv. Carl Michael Bellman Es. Mona Salminen, laulu ja kotiurut (playback / Risto Iissalo, kotiurut), 0' 15". 5. "Luminen maisema" Säv. ja sov. Mauri Sumén, san. trad. japanilainen tankaruno Lauluyhtye Talla, laulu, ja Mauri Sumén, syntetisaattorit (off), 2' 55". 6. Loppumusiikki Säv. ja sov. Mauri Sumén Studio-orkesteri (off, lopputekstit), 1' 55". Huomautuksia: Alkumusiikin teema on elokuvan taustamusiikin pääteemana, myös loppumusiikki toistuu. - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||
Jolle Onnismaa, perhe Kiviranta, Rauno Ronkainen, Mirja Salmenkivi, Jukka Talikka, Isku, Antti Sipilä, Emporio, Eija Kuokkanen, taidelainaamo Artotek, Sanna Kultanen, Ismo Kotro, Kaija Kaikkonen, Juri Saarikoski, Timo Toikka, Kodin Anttila, Ilari Johansson, Cen Cel Oy, Tapio Eskelinen, Navara, Lotta Lehtikari, Helios Malminkatu, Konsta Väänänen, Woodnotes, Kerstin Degerman, HYKS Kirurginen sairaala, Pentti Kaukinen, Kalastajatorppa, Harri Aalto, Fysikaalinen Hoitolaitos Silmu, Samu Loijas, SPL Helsingin alajaosto, Susanne Westerlund, Strandgatans Dagcenter Ekenäs, Norio Tomida, Tomas Församlings Pensionärskör, Takayama Yoshiaki, Ekenäs Församling, Tai Chi Chuan, Tammisaaren kaupunki, Kaisa-Leena Mäkelä, Tammisaaren poliisipäällikkö Mario Casagrande, Tuulikki Toiviainen, Kalervo Mattila, Hietaniemen Uusi Kappeli |
||||||||||||||||
Arkistoaineisto | ||||||||||||||||
Maire katselee televisiosta Sveriges Televisionin Ruotsin kuningasparista tuottamaa ohjelmaa Kungafamiljen (1977). - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||
|
||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||
|