Pieni pyhiinvaellus
En liten pilgrimsfärd (ruotsinkielinen nimi)
Little Pilgrimage (englanninkielinen nimi)
A Small Pilgrimage (englanninkielinen nimi)
Malenkoje palomnitšestvo (venäjänkielinen nimi)
Un Peregrinaje de menor importancia (espanjankielinen nimi)
Un Bref pèlerinage (ranskankielinen nimi)
Pakastetut ruusut (työnimi)
Sirpa-Liisa (työnimi)
Finna-arvio
Pieni pyhiinvaellus
Nuori Ritva elää eteläpohjalaisessa körttiyhteisössä 1950-luvun alkupuolella. Hän synnyttää salaa tyttövauvan ja hylkää tämän samantien. Lapsi tuodaan huonokuntoisena hoidettavaksi sairaalaan. Heräävät äidin tunteet ja huono omatunto repivät Ritvaa.
Tallennettuna:
Genre | ||||||||||||||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|---|
Ikäraja | ||||||||||||||||||
S |
||||||||||||||||||
Näyttelijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat näyttelijät
Avustajat
Lapuan harrastajanäyttelijät, Kauhajoen Ne On -Teatteri, Kauhavan nuorisoteatteri, Nurmon seurakunnan veteraanikööri, Alahärmän Härmänkylän nuorisoseura ,
Lapuan harrastajanäyttelijät, Kauhajoen Ne On -Teatteri, Kauhavan nuorisoteatteri, Nurmon seurakunnan veteraanikööri, Alahärmän Härmänkylän nuorisoseuraHae aiheista |
||||||||||||||||||
Muut tekijät | ||||||||||||||||||
Kreditoimattomat
|
||||||||||||||||||
Tuotantotiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Esitystiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvauspaikat | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Kuvausaika | ||||||||||||||||||
23. - 31.3., 7. - 20.4.1999 - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||
Sisältöseloste | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Lehdistöarviot | ||||||||||||||||||
"Heikki Kujanpään Pieni pyhiinvaellus on ilahduttava elokuva: yksinkertainen, puhdas, vakuuttava ja rikas", Marja Kuparinen (Kirkko & kaupunki 11/2000) luonnehti. "Tunnin mittaiselle matkalle on saatu mahtumaan lankeemus, syntymä, kuolema, syyllisyys, armo ja sovinto. Liikutaan siis elämän peruskysymyksissä. [- -] Pieni pyhiinvaellus on hyvin liikuttava elokuva. Jos kurkkua kuristaa ja nenäliinaa tarvitaan, se on vain hyväksi." Tarmo Poussun (Ilta-Sanomat 31.3.2000) mukaan käsikirjoittaja "Hänninen ja Kujanpää ovat rakentaneet yksinkertaisista aineksista syvästi puhuttelevan elokuvan, joka pureutuu harvinaisen luontevasti elämän peruskysymyksiin. Maisemasta, aikakaudesta ja ihmisistä on tarttunut kuviin vain olennainen. Nuori Saana Hyvärinen ja Esko Nikkari tekevät vaativissa pääosissaan hienoa työtä. Alleviivauksilta vältytään, mutta kipeitäkään tunteita ei kaihdeta. Kauniin elokuvahelmen ainoa särö on kokonaisuuteen hieman huonosti istuva prologi ja epilogi. Niilläkin on tosin tarinassa tehtävänsä." Antti Lindqvist (TV-maailma 6/2000, 26/2000) totesi: "Pieni pyhiinvaellus on juuri kestonsa kokoinen, tiivis ja sävykäs kuvaus menneestä maailmasta, jossa asioilla on vielä selkeät syysuhteet." Helena Ylänen (Helsingin Sanomat Nyt 17.3.2000) ihmetteli naturalismin voimaa: "Merkillistä, miten syvällä naturalismi on suomalaisessa kertomisen tavassa, ja miten mielellään elokuvatekijät juuri nyt palaavat kansallisiin kohtalonkysymyksiin ja turvalliseen yhtenäiskulttuuriin. [- -] Tarinassa on minnacanthilaista paatosta, mutta Heikki Kujanpää kertoo sen herkästi ja liikuttavasti korostaen vastuuta ja armoa. Kevätkuraisessa maisemassa on täysi annos suomalaista todellisuutta, mutta jotkut sivuhenkilöt ovat niin kuluneita elokuvakliseitä, ettei heistä saa mitään irti." - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||
Taustaa | ||||||||||||||||||
Sparrausrinki-projektin viimeisenä elokuvana valmistuneen Jäänmurtajan (1997) jälkeen Heikki Kujanpää ohjasi toisen puolipitkän näytelmäelokuvan Pieni pyhiinvaellus. Lähtökohtana oli tuottaja Annakaisa Sukuran tosipohjainen tarina, jota hän saatteli käsikirjoitukseksi ja valmiiksi elokuvaksi asti: Seinäjoen sairaalassa 1950-luvulla työskennelleen naisen kertomus löytölapsesta, joka haudattiin samaan hautaan kuolleen potilaan kanssa. Aluksi käsikirjoitusta teki Sakari Kirjavainen työnimellä "Pakastetut ruusut". 1990-luvun puolivälistä lähtien teologi Veli-Pekka Hänninen työsti käsikirjoitusta - aluksi työnimellä "Sirpa-Liisa" - ja hioi siitä kymmenkunta versiota. Kehittelyvaiheessa ohjaajaksi kaavailtiin Lenka Hellstedtiä, mutta hän joutui luopumaan tehtävästä muiden töiden vuoksi. Myös Kaija Juurikkala oli jonkin aikaa ehdolla ohjaajaksi. Heikki Kujanpää oli kuitenkin mukana alusta pitäen: "Kun luin ensimmäisen käsikirjoitusversion, tunsin sen heti omakseni", sukujuuriltaan eteläpohjalainen Kujanpää kertoi. "Se kosketti. Se tuntui heti henkilökohtaiselta työltä." (Filmihullu 3/2000). Lehdistötiedotteessa Pieni pyhiinvaellus määriteltiin "klassiseksi tragediaksi", mutta Kujanpää näki siinä myös melodraaman ainesta: "Elokuvan nuori nainen ei voinut valita osaansa. 1950-luvun Etelä-Pohjanmaalla ymmärrettiin ihmiskohtalon merkityksen olevan sidoksissa elinpiiriin. Ihmiset olivat sidottuja kohtaloonsa, eikä sitä yritetty muuttaa. Se, että ihmiset yrittivät toteuttaa kohtaloaan, oli hyvä melodraaman käyttöaine." (Filmihullu, em.). Myös körttiläisyys oli Kujanpäälle tuttu ilmiö, jolla saattoi perustella draamaa ja henkilöhahmojen ratkaisuja: "Körttiläisyyden keskeinen käsite on armo. Yhteisö saattoi olla jäsenilleen tyly, mutta toisalta venttiili ylös Jumalaan oli auki." (Filmihullu, em.). Isänsä kanssa Kujanpää muokkasi dialogin "Härmänmaan murteelle" ja ennen kuvauksia hän pani useimmat näyttelijänsä harjoittelemaan tosissaan Etelä-Pohjanmaan murretta, jotta puheen intonaatio, aksentti ja rytmi kuulostaisivat aidoilta. Rovastin rooliin Kujanpää halusi ehdottomasti Esko Nikkarin ja epäili, olisiko elokuvaa edes tehty, jos Nikkari ei olisi lähtenyt mukaan (Filmihullu, em.). Naispääosan esittäjä Saana Hyvärinen (s. 1977) opiskeli kuvausten aikaan toista vuottaan Tampereen yliopiston näyttelijätyön laitoksella. Elokuvarooli oli hänelle ensimmäinen kuten myös vastanäyttelijöilleen Panu Vauhkoselle ja Jukka Ruotsalaiselle. Pirkan ja Eeron isän rooliin harkittiin Sulevi Peltolaa. Pieni pyhiinvaellus kuvattiin 19 kuvauspäivässä maalis-huhtikuussa 1999 eri puolilla Etelä-Pohjanmaata. Super-16 mm:n materiaalille kuvatusta elokuvasta tehtiin 35 mm:n esityskopio. Valmiista elokuvasta leikattiin pois vauvan löytyminen kaupan edustalta sekä Eeron ja Leilan sänkykohtaus. Esityskuntoon elokuva valmistui vuoden 1999 marraskuussa, jolloin se nähtiin Kettupäivien ohjelmassa yleisön äänestäessä sen festivaalin parhaaksi elokuvaksi. Maaliskuussa 2000 Pieni pyhiinvaellus voitti kotimaisen kilpailun pääpalkinnon Tampereen festivaalilla, ja viikkoa myöhemmin 17.3. se pääsi varsinaiseen ensi-iltaansa Tampereella ja Lapualla. Joulun ja alkuvuoden ruuhkan viivästyttämänä elokuvan Helsingin ensi-ilta oli 31.3.2000. Tunnustusta tuli vielä Laonin festivaalipalkinnon, valtion laatutuen, Venla-palkinnon ja Telvis-kunniakirjan muodossa. Heikki Kujanpää nimitettiin syksyllä 2000 Kuopion kaupunginteatterin johtajaksi, mistä hän on sittemmin palannut juurilleen Q-Teatteriin ja työskennellyt freelance-ohjaajana Helsingissä ja Turussa. Pitkän elokuvan ohjaajana hänen uransa jatkui elokuvassa Putoavia enkeleitä (2008). - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||
Musiikki | ||||||||||||||||||
1. Alkumusiikki Säv. ja sov. Timo Hietala 1) Studio-orkesteri (off, alkutekstit), 1' 25". 2) Arvi Lemponen, urut (off), 1' 20". 3) Päivi Kiljala, klarinetti, ja studio-orkesteri (off, lopputekstit), 1' 50". 2. Virvoitushetket saat laulukokoelmasta Siionin Virret (vuoden 1893 kokoelmassa nro 67a) 5. säkeistö: "Maailman mielisyys, sen tavat, ystävyys - -" Säv. toisinto Pohjois-Savosta, san. Abraham Achrenius Es. "seuravieraat", laulu (100 %), 0' 45". Huomautuksia: Alkumusiikin teema toistuu elokuvan pääteemana. Virvoitushetket saat -sävelmästä on sitaatteja taustamusiikissa. - Suomen kansallisfilmografia 12:n (2005) mukaan. |
||||||||||||||||||
Kiitokset | ||||||||||||||||||
Sirkka, Leena Kemppi, Nina Alén ja Marja Paussu, Eero Nikkari, Minna Kivelä, Kustaa Kujanpää, Elvi Marjamäki, Martti Marjamäki, Hannu Kujanpää, Kari Manu<br />Lapuan harrastajanäyttelijät, Kauhajoen Ne On -Teatteri, Kauhavan nuorisoteatteri, Nurmon seurakunnan veteraanikööri, Alahärmän Härmänkylän nuorisoseura, Wella, eepee S-Market, Hirvilammin kukkakauppa ja hautaustoimisto/Esa Hirvilammi, SHT-Tukku, Make´s Workshop Oy/Markku Lepistö perheineen, Nurmon kirkon henkilökunta, Tyynelä Ky, Kelloliike Wirman Oy, Seinäjoen kaupunginteatteri/Leena Rintala, Ykkösvessat/Reijo Ojala, Leena Voutilainen/Rikosmuseo<br />Vesa, Elli ja Anssi Luoma, Antti ja Jyrki Alakojola, Aino Mikkola, Marja Röpelinen, Inkeri Havu, Sanni Ruotsalainen, Lauri Muilu, Lempi Lehto, Tauno Kallio, Hilkka Torikka, Sirkka Meckelin, Haapakosken nuorisoseura/Marja-Leena Laurila, Auroran sairaala/Marja-Liisa Hakkarainen, Koskelan sairaala/Teppo Törmä, Tammisaaren sairaala, Karhumäen toimintakeskus |
||||||||||||||||||
Tarkastustiedot | ||||||||||||||||||
|
||||||||||||||||||
Tekniset tiedot | ||||||||||||||||||
|