Selvitän tutkielmassani, miten suomalaisen aapisen kuvat heijastavat 1900-luvun perheihanteita, asuinmuotoja, monikulttuurisuutta, isänmaallisuutta ja uskontoa, ja miten nämä aiheet ovat muuttuneet aapisten kuvissa vuosien kuluessa. Tutkimusaineistoni käsittää seitsemän suomalaista aapista, vuosilta 1908, 1929, 1935, 1956, 1967, 1993 ja 2002. Käytän tutkimusmetodina ikonografista kuva-analyysia.

Aapisten kuvissa perheihanteet ovat muuttuneet viime vuosisadan aikana melko vähän. Isä on perheen pää, joka elättää perheensä ja tekee raskaat työt. Äiti taas hoitaa kotona lapsia ja tekee kotityöt. Vuosisadan alussa lasten tehtävänä oli auttaa vanhempiaan kotitöissä, mutta myöhemmin auttaminen näyttää muuttuneen vapaaehtoiseksi. Isovanhemmat esiintyvät osana perhettä aina vuoteen 1967 saakka. Vuoden 2002 aapisessa isovanhemmat kuvataan ensimmäistä kertaa aktiivisina ja matkustelevina kansalaisina.

Kuvien ihmiset asuvat lähes poikkeuksetta maaseudulla ja käyvät kaupungeissa vain vierailulla. Vasta vuoden 1956 aapisessa kuvataan kaupunkilaisten elämää. Vuosien 1993ja 2002 aapisten perheet asuvat pienessä, maaseutumaisessa kaupungissa luonnon ja palveluiden läheisyydessä. Monikulttuurisuus tulee esille vasta vuoden 1993 aapisessa, jota ennen vieraat maat ja kulttuurit kuvataan kuuluvaksi Suomen rajojen ulkopuolelle. Isänmaalliset kuvat häviävät vuoden 1967 jälkeen, kuten uskonto-aiheiset kuvatkin.

Ihanteet ovat säilyneet aapisissa samankaltaisina koko 1900-luvun ajan. Eniten ovat muuttuneet isänmaallisuus- ja uskonto-aiheiset kuvat, jotka ovat hävinneet lähes kokonaan. Monikulttuurisuus näkyy uutena aiheena vuoden 1993 jälkeen.