Suomessa huonokuuloisuudesta kärsii selvitysten mukaan noin 15 % väestöstä (n.700 000 henkilöä). Huonokuu-loisuus rajoittaa ihmisen osallistumismahdollisuuksia monitahoisesti yhteiskunnassa. Tutkimustulosten valossa huonokuuloisuuden merkitys työntekijälle ei ole työnantajien parissa laajalti tunnettua. Siksi haluttiin tehdä kahden aineiston tutkimus huonokuuloisuuden merkityksestä asiakaskeskeisyyttä korostavassa palveluyhteis-kunnassamme.

Tutkielman tarkoituksena oli kysely- ja haastattelututkimuksen avulla selvittää huonokuuloisten työttömien työnhakijoiden ja työkokeilua tarjonneiden työnantajien kokemuksia työkokeilusta työllistyvyyden käsitteen näkökulmasta. Tutkimuksilla haluttiin selvittää millaiset asiat työkokeilussa ja sen järjestämisessä tukivat huo-nokuuloisen työllistyvyyttä sekä työkokeilijan että työnantajan näkökulmasta. Lisäksi oltiin kiinnostuneita kuu-lemaan millaisena nähdään työkokeilijan osallisuus työkokeilun järjestämisessä ja kulussa. Tutkimusten kautta oli tarkoitus löytää ideoita huonokuuloisten puheella kommunikoivien työllistymisen helpottamiseen.

Kyselytutkimuksen näyte koostui 65 työnantajasta. Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimiston rekisteristä seulot-tiin työnantajat, jotka ovat tarjonneet työkokeilupaikkaa huonokuuloisille vuosien 2005 – 2010 välisenä aikana. Kyselylomakkeen palautti 40 työnantajaa. Samalla ajanjaksolla työkokeilussa olleet yli 25-vuotiaat huonokuuloi-set haastateltavat (10) saatiin Oulun yliopistollisen sairaalan Kuulokeskuksen kuntoutusohjaajan ja Oulun seudun työ- ja elinkeinotoimiston kautta. Kyselytutkimusaineiston analysoinnissa käytettiin yleisiä tilastollisia testaus-menetelmiä, joiden pääpaino oli prosenttijakaumissa ja ristiintaulukoinnissa. Haastattelututkimusaineisto analy-soitiin käyttämällä sisällön analyysiä.

Molempien osatutkimuksien perusteella työkokeilua pidettiin pääsääntöisesti myönteisenä työ- ja elinkeinohal-linnon toimenpiteenä vaikka myös kehittämisen varaa havaittiin. Sekä kysely- että haastattelututkimuksessa nähtiin työkokeilun tukevan työkokeilijan työelämävalmiuksia. Kyselytutkimuksessa löytyi tekijöitä, jotka työn-antajien mukaan edesauttoivat työkokeilun onnistumista kuten hyvä perehdytys, hyvä työilmapiiri ja työkokeili-jan oma ohjaaja. Työnantajat kokivat muiden terveydentilan heikkouksien olevan merkityksellisempiä kuin huo-nokuuloisuuden. Haastattelututkimuksessa kävi ilmi, että vaikka työkokeilu oli johtanut usein työllistymiseen, se ei ollut avannut ovia avoimille työmarkkinoille näiden haastateltavien kohdalla. Työelämän kiire heikensi mo-lempien osatutkimusten tulosten perusteella työkokeilun laatua.

Ammatillista kuntoutusta järjestetään monen eri tahon yhteistyönä. Monen toimijan järjestelmä on kankea ja hidas. Sekä näiden osatutkimusten että aikaisempien tutkimusten valossa yhteistyötä olisi syytä kehittää edel-leen.