Nykyaikaisessa verkkoyhteiskunnassa ihmisten elinympäristö on laajentunut fyysisen elinympäristön lisäksi myös sähköiseen toimintaympäristöön. Sähköisessä elin- ja toimintaympäristössä ihmiset tuottavat jatkuvasti uutta tietoa eivätkä arkipäiväisten toimintojen ohessa tuotetut tiedot välttämättä tunnu merkittäviltä. On kuitenkin selvää, että kun kysymys on luonnollisista henkilöistä kerättävistä tiedoista, joita valtiolliset sekä ei-valtiolliset toimijat pyrkivät hyödyntämään, saattaa arkipäiväisten toimintojen ohessa tuotetut vähäpätöisiltä tai merkityksettömiltä tuntuvat tiedot olla tosiasiassa oikeudellisesti merkityksellisiä. Tässä tutkielmassa selvitetään luonnollisten henkilöiden päätelaitteiden käytöstä syntyvien sähköisten tietojen oikeudellista merkitystä yksityisyyden suojan näkökulmasta. Erityisenä tutkimusaiheena on tietoa kuvailevien metatietojen oikeudellisen sääntelykehyksen selvittäminen. Päätelaitteiden käytöstä syntyvät sähköiset tiedot voivat olla analysoituna tai palveluihin ja tuotteisiin yhdistettynä erittäin arvokkaita digitaalisilla markkinoilla. Jotta metatietoihin kohdistuvasta sääntelystä saadaan kattava kuva, tehdään tutkielmassa selvitys sähköisen tiedon lainsäädäntökehikosta, josta tehtävän kokonaiskuvauksen avulla saadaan selville se, millaiset oikeudelliset reunaehdot sähköisen tiedon käsittelyllä on ja millainen on sähköisen tiedon tosiasiallisen tuottajan eli luonnollisen henkilön oikeudellinen asema, jos ja kun hänen tuottamiaan tietoja mahdollisesti käsitellään tai hyödynnetään myöhemmin tiedon elinkaaren aikana. Tiedon elinkaaren osalta tutkielmassa tarkastellaan sähköisesti tuotetun tiedon ominaisuuksia, luokittelua sekä tiedon kategorisoinnin merkitystä. Tutkielmassa nostetaan esille esimerkiksi tiedon luokittelun merkitys, sillä tiedon keräämisvaiheessa tehty luokittelu voi vaikuttaa siihen, noudatetaanko tietosuojalakeja käytännössä vai ei.