asiakirja

Arkistokokoelma A92018 sisältää 0,9 hyllymetriä Itä-Savon metsälautakunnan arkistoaineistoa vuosilta 1934-1976. Aineisto on sijoitettu kymmeneen säilytysyksikköön. Itä-Savon metsänhoitolautakunnan, ja myöhemmin yksityismetsätalouden organisaatiouudistuksen jälkeen Itä-Savon piirimetsälautakunnan, arkisto sisältää metsäpalohavaintoaseman päiväkirjoja, metsänhakkuuilmoituksia, kortiston Säämingin metsänomistajista (noin vuodelta 1955), työllisyystöiden selostuksia, yksityismetsätaloutta edistävien kampanjoiden ja kilpailujen aineistoja, Itä-Savon metsäkoulua koskevaa arkistoa, muita koulutusaineistoja, Itä-Savon puutoimikunnan asiakirjoja sekä metsänparannustöihin liittyvää asiakirja-aineistoa lautakunnan toiminta-alueelta. Tarkemmin eriteltynä aineisto sisältää ensinnäkin kaksi havaintopäiväkirjaa Heinäveden Paitomäessä sijainneelta metsäpalohavaintoasemalta vuosilta 1965-1973. Metsänhakkuuilmoitukset ovat vuosien 1937-1964 väliseltä ajalta Kangaslammilta, Säämingistä ja Uukuniemeltä sekä luovutetussa Karjalassa sijaitsevasta Ruskealasta. Lisäksi aineistossa on ilmoituksia pystykaupoista vuoden 1945 tienoilta toiminta-alueen eri pitäjistä. Lähetetyissä asiakirjoissa on Itä-Savon metsänhoitolautakunnalta Kulkulaitosten ja yleisten töiden ministeriölle lähetettyjä ”Työttömyyden lieventämistä tarkoittavan työsuunnitelman selostuksia” eri pitäjistä, työlajina metsänparannustyöt, vuosilta 1950 ja 1952, sekä lautakunnan vastauslomakkeet Metsätieteellisen tutkimuslaitoksen puunhintatiedusteluun (1949-1955). Arkistoon kuuluu myös lautakunnalle saapuneita asiakirjoja, lähinnä eri viranomaisten kiertokirjeitä 1930-1970-luvuilta. Yksityismetsätaloutta edistäviä kampanjoita tai muita kilpailuja arkistossa edustavat aineistot seuraavista tapahtumista: kolmivuotiset metsätalouskilpailut (1934-1949, pääasiassa kilpailuun ilmoitettujen yksityismetsien alkutarkastuslomakkeita); koivumetsien hoitokilpailu (”koivukilpailu”), 1950-1956, ja koivunviljelykilpailu, 1971-1972; Metsä-71 -kampanja taimikonhoidon ja luonnonhoidon edistämiseksi, 1971; Metsämiesten XXI talvimestaruuskilpailut, Savonlinna 1967 (järjestelytoimikunnan kokousaineistoa ja ohjelmavihko); metsänlannoituskilpailu, 1970-1973; suometsäkilpailu 1964-1968; kävynkeräys 1965-1966; metsänviljelykilpailu (järjestäjinä Osuuskunta Metsäliitto ja metsänhoitolautakunnat), 1959-1964; TT-metsämarssi (”Tuottamaton tuottavaksi”), 1960-1965. 1950-luvun alun ensimmäisten Metsämarssien osalta arkistossa on valmistelu-, markkinointi- ja tapahtuma-aineistoa vuosilta 1950 ja 1951, jälkimmäiseltä vuodelta myös osallistumisilmoituksia toiminta-alueelta. Arkistossa on myös Itä-Savon metsäkoulua (Varparanta, Savonlinna) koskeva aineistokokonaisuus (mm. koulun ohjesääntö, oppilaskunnan säännöt, metsätyönjohtajan peruskoulutuksen opetussuunnitelma, metsäkoulun opettajien palkka-asioita, sopimus Valmet Terra -maastotraktorista koulutuskäyttöön, koulun kalustoluetteloita) vuosilta 1967-1976. Metsänparannuksen eri työlajeista arkistossa on yhtäältä metsäteiden rakentamista koskevaa aineistoa (mm. Vasarajärventie tai Särkisalo-Pyyniemen kylätie (Savonranta, Vuokala, 1959), palkkalistoja metsänparannustöinä tehdyiltä tienrakennustyömailta 1950-luvun lopulta Itä-Savon eri kunnista, mm. Härmäniemen, Kuittuan-Kapeajärven, Oriharjun, Vaahterikon metsätiet) ja metsäojitukseen vuosina 1957-1959 liittyvää aineistoa (palkkalistoja ja jälkitarkastusasiakirjoja Enonkoskelta, Kerimäeltä, Kesälahdelta, Savonlinnasta ja Uukuniemeltä). Erillinen kokonaisuutensa arkistossa on sota- ja jälleenrakennusaikaan liittyvät paikallisen puutoimikunnan aineistot (Itä-Savon puulautakunta), jotka sisältävät puun luovutusvelvollisuuteen (perustuen v. 1945 lakiin puunsaannin turvaamisesta) liittyviä asiakirjoja aikaväliltä 1944-1947. Arkistossa on vielä asiakirjoja koskien Kangaslammin metsämaiden veroluokitusta vuosilta 1953-1954 sekä metsänomistajille ja nuorisolle suunnatun vuoden 1957 mielipidekyselyn aineistoja (kyselyn aihe oli metsätiedon saatavuuden tarve). Muistioiden ja suunnitelmien osalta laaja työ arkistossa on "Suunnitelma Itä-Savon metsänhoitolautakunnan alueen yksityismetsätalouden kohottamiseksi", lisäksi mukana on mm. metsätaloussuunnitelma Säämingin kunnan omistamien tilojen metsille 10-vuotiskaudelle 1954-1964 ja Sulkavan kunnan metsätaloussuunnitelma (1955–1965) sekä metsälösuunnitelmia yksittäisille tiloille.

Kuvaan voi liittyä käytön rajoituksia.

QR-koodi

Aineistosta vastaa

asiakirja

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Arkistomateriaali
Organisaatio Lusto - Suomen Metsämuseo
Kokoelma
Itä-Savon metsälautakunnan kokoelma
Inventaarionro
A92018
Luontiaika:
1934-1976
Itä-Savon metsänhoitolautakunta perustettiin vuonna 1940 seurauksena siitä, että Moskovan välirauhansopimuksessa saman vuoden maaliskuussa Itä-Karjalan metsänhoitolautakunnan toiminta-alueesta valtaosa jäi rauhanehdoissa Neuvostoliitolle. Itä-Karjalan metsänhoitolautakunnan kotipaikkana oli toiminut Sortavala. Sen korvaajaksi asetettiin valtioneuvoston kesäkuun 1940 päätöksellä Itä-Savon metsänhoitolautakunta, kotipaikkanaan Savonlinna. Sen toiminta käynnistyi heinäkuun alussa. Toimintapiiri sisälsi Savonlinnan kaupungin lisäksi 14 pitäjää neljän maakunnan alueelta. Vanhaan Itä-Karjalan metsänhoitolautakuntaan kuuluneita pitäjiä olivat eteläkarjalaiset Parikkala, Saari, Simpele ja Uukuniemi, tarkemmin sanottuna niiden välirauhassa Suomen puolelle rajaa jääneet osat. Eteläsavolaisista kunnista perustettuun metsänhoitolautakuntaan sisällytettiin Savonlinnan ohella silloisista kunnista Enonkoski, Heinävesi, Kerimäki, Punkaharju, Rantasalmi, Savonranta, Sulkava ja Sääminki. Vielä Pohjois-Savon puolelta toimintapiirin osaksi otettiin Kangaslampi, Pohjois-Karjalasta Kesälahden pitäjä. Uukuniemi kävi metsänhoitolautakuntien piirijaossa lyhyesti uudemman kerran toisen lautakunnan puolella, kun se jatkosodan aikana liitettiin Laatokan-Karjalan metsänhoitolautakunnan alueeseen, josta se sodan jälkeen 1944 palautui Itä-Savon toimintapiiriin. Kuntaliitosten myötä alkuperäisiä jäsenpitäjiä on hävinnyt toimintapiirin kartalta vuonna 1973, kun Simpele liitettiin Rautjärveen ja samalla toiseen, Etelä-Karjalan piirimetsälautakuntaan; Sääminki puolestaan yhdistettiin Savonlinnaan. Metsänhoitolautakuntien tehtävänä oli vuoden 1929 yksityismetsälain 6 §:n mukaisesti valvoa kyseisen lain noudattamista, edistää yksityismetsätaloutta, ohjata ja avustaa metsätalouden toimenpiteiden suorittamista, tukea metsätalouden yhteistoimintaa ja muutenkin kehittää metsätaloutta. Suomalainen yksityismetsätalouden organisaatiokenttä uudistui myöhempinä vuosikymmeninä siten, että vuonna 1968 uudistetun yksityismetsätalouden lainsäädännön myötä metsänhoitolautakunnat muuttuivat piirimetsälautakunniksi. Vuoden 1987 aikana piirimetsälautakunnat ja Keskusmetsälautakunta Tapion metsänparannuspiirit yhdistyivät metsälautakunniksi, ja edelleen vuonna 1996 metsälautakunnista tuli metsäkeskuksia. Uudella vuosituhannella (2012) astui voimaan laki Suomen metsäkeskuksesta, jonka seurauksena metsäkeskus muuttui yhdeksi valtakunnalliseksi toimijaksi, ja aiemmista maakunnallisista metsäkeskuksista tuli sen alueyksikköjä. Lähteet: Ahvenainen, Urho 1980. 40 vuotta. Itä-Savon piirimetsälautakunnan toiminta 1940-1979. Savonlinna. Metsäkeskuksen internetsivut, https://www.metsakeskus.fi/historia., arkistonmuodostaja
Aiheet