valmistusaika 1880-luku
Tekniikka: käsityö
Materiaali: kärki: metalli/rauta
Materiaali: puu

aseet yleensä
Pääluettelo: Vaikka ndongalainen ei liiku minnekään kauemmas talostaan ilman aseita, niin ei ole kumminkaan luvallista aseineen tulla johonkuhun taloon, vaan ne täytyy aina jättää sisäänkäytävän edustalle. Tämä laki on varsin tarkoin noudatettava kuninkaiden hovissa.

metsästys- ja taisteluase
Pääluettelo: Näistä käytetään toisia myrkytettyinä ja toisia ilman. Myrkytetyt piilit ovat niin vaarallisia, että ne muutamissa tunneissa, vaikka mihin kohtaan ruumista sattuvat, kuolettavat, nimitt. jos nuoli tahi nuolesta myrkky jääpi haavaan. Ainoa pelastus siinä on se, että kohta nuolen tekemä haava leikataan niin suureksi ja syvälle, että nuolen kärki, jos se on haavassa, otetaan ulos, tahi jos se on saatukin muuten ulos, haava puhtaaksi imetään suulla, jotta kaikki myrkky lähtee ulos. Tässä asiassa maalaiset ovatkin hyvin taitavat että kärsivällisetkin, sillä heillä ei ole mitään tainnutus- eli nukutusaineita.
Maalaiset valmistavat itse tätä nuolimyrkkyä kasvikunnasta. Ambomaassa kasvaa muuan ehuja niminen pensasmainen puu, jonka maitomaisesta pihasta maalaiset osaavat myrkkyä valmistaa, nimitt. sanotun puun juurien alle tehdään tarpeen mukainen kuoppa, johon sopii pieni saviastia, ja juureen leikataan haava, josta pihka tahi paremmin mehu vuotaa astiaan. Kun on saatu mehua tarpeeksi tuketaan haava, otetaan astia ulos ja kuoppa täytetään taas mullalla. Tämä näin saatu puun mehu keitetään vienolla tulella siksi kun se muuttuu pikimäiseksi aineeksi ja - myrkky on valmis. Tämän lämpimänä ollessa voidellaan nuolien kärjet ja jäännös myrkystä talletetaan toistaiseksi, jolloin se taas, kun sitä tarvitaan, tulella lämmitetään ja käytetään.
Tätä myrkkyä koettavat vihollismieliset saada toisillensa sopivassa tilassa haavoihinsa ja vihamiehensä kuolettaa. Tämä tapahtuu hyväätekeväisyyden muodossa. Mätähaavojen puhdistamisessa käyttävät maalaiset kieltä ja suuta, nimitt. siten, että haavoista mätä imemällä ja nuolemalla poistetaan, ja tätä tehdessä ottavat suuhun yllä mainittua myrkkyä ja laskevat haavaan ja se ei jätä vaikutustaan tekemättä. Myrkytettyjä nuolia käytetään paitsi sodassa ja tappelussa, myös metsästäissä. Myrkkynuolella tapetun otuksen liha kuuluu olevan, ja se erittäinkin haavan ympärillä karvasta vaan ei vahingollista jos on nimitt. suu terve, jonka tähden haavan ympärillä oleva liha leikataan ja heitetään pois.

ndongalaiset

Some of these are used with poison and some without. Poisoned arrows are so dangerous, that they cause death a couple of hours after hitting any body part, that is if the arrow or the poison stays in the wound. The only way to be saved, is for the wound made by the arrow to be cut so big and deep, that the tip of the arrow, if it is in the wound, is taken out, or if it has been removed otherwise, the wound has to be sucked clean with the mouth, for all the poison to be removed. In this the countrymen are indeed very skilful and patient, for they do not have any narcotics - meaning drugs as anaesthesia.
Countrymen prepare this arrow poison themselves from plants. In Ovamboland, there grows, for instance, a bush-like tree called ehuja [Enongo], from whose milk-like resin the countrymen know how to make poison, meaning that a hole is made under the tree, into which a small ceramic bowl fits, and the bottom of the tree is cut, from which the resin or actually the juice flows into the bowl. When enough juice is obtained the cut is filled, the bowl is taken out and the hole is covered again with earth. The juice obtained this way is boiled on a mild fire until it turns into a pitch-like substance and the poison is ready