ryijy; ryijy

Ryijy on yksilevyinen. Loimi on nelinkertaista pellavalankaa, kude yksinkertaista villalankaa. Nukkarivien väli on 1,2 cm ja siinä on 20 kudelankaa. Kussakin nukassa on ryijyn reunassa kolme, keskellä kaksi nukkalankaa, joka on kaksinkertaista villalankaa. Nukan pituus on n. 2 cm. Solminta on tavallinen. Koko pinta on nukan peittämä. Päät ovat samaa kudontaa. Kehyksessä on vihreitä ja keltaisia vinoruutuja punaisella pohjalla. Keskialan pohjaväri on musta ja siinä on monivärisiä kukkakuvioita, ihmishahmoja ja lintuja. Yläreunassa on punaisella nukalla merkintä "EAD 1815".

Aineiston käyttöoikeudet
CC BY 4.0
QR-koodi

Aineistosta vastaa

ryijy; ryijy

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Esine
Organisaatio Museovirasto
Kokoelma
Kansatieteelliset kokoelmat
Antellin kokoelmat
Inventaarionro
KA8723
Mitat
leveys: 160,0 cm
pituus: 210,0 cm
pituus, nukka: 2,0 cm
Merkinnät
merkintä: EAD 1815, keskustan yläreunassa
Valmistus
valmistusaika: 1815
Tekniikka: käsityö
loimi: Materiaali: lanka/pellava, kerrattu, 4-säikeinen
kude: Materiaali: lanka/villa, kertaamaton
nukka: Materiaali: lanka/villa, kerrattu, 2-säikeinen
Suomen entinen kunta/pitäjä, Tyrvää; Satakunta, Tyrvää
Käyttö
peite, sisustustekstiili Alun perin ryijyt olivat arvokkaita peittoja, joita pidettiin vuoteissa nukkapuoli alaspäin. Näissä peiteryijyissä koristelu oli vähäistä, mutta kun nukallisesta puolesta tuli yläpuoli, sen koristelu monipuolistui. Ryijyjä voitiin valmistaa myös kaksipuolisesti nukallisina, jolloin alapuoli oli yleensä koristelematon. 1700-luvulla kuviollisesti nukitettu ryijy yleistyi myös kansan keskuudessa. Koristeellinen ryijy oli ylellisyysesine, jota käytettiin esimerkiksi päiväpeitteenä, rekipeitteenä tai seinäkoristeena juhlissa. Myöhemmin kansallisromantiikan ja taideryijyjen vaikutuksesta ryijyä alettiin käyttää nimenomaan seinävaatteena.
Aiheet