ryijy

Kuvan käyttöoikeudet: Oikeudet pidetään - maksullinen käyttö
QR-koodi

Aineistosta vastaa

Ryijy on yksilevyinen ja yhdeltä puolelta nukitettu. Ryijyn loimi on pellavaa, kude mustaa villalankaa. Yläpäässä on vihreitä, punakeltaisia ja keltavalkoisia loimiraitoja. Pohjakudoksessa on leveitä mustia ja ruskeita raitoja. Nukkarivien tiheys vaihtelee 0,8-1,0 cm välillä. Nukkasolmujen tiheys on 3 solmua/2 cm. Nukan pituus on n. 1-1,5 cm. Nukkalanka on hyvin kierteistä. Solmut ovat tavallisia ryijysolmuja. Ryijyssä on useita sisäkkäisiä kehyksiä. Keskiala on vaalean kokenillin punainen ja siinä on keskellä vuosiluku 1833 vaaleansinisellä nukalla. Vuosilukua ympäröi keltaiseksi kauhtuneen krapinvärisellä villalangalla ja valkoisella puuvillalangalla vuorotellen solmittu kolmen solmun levyinen kehä, jonka yläpäässä on miehen kasvot: Kasvot on nukitettu valkoisella pumpulilangalla, posket ovat kahta punaisen sävyä, ja silmät, kulmakarvat ja hiukset ovat siniset. Pään alla on kaulusmainen kuvio tumman ja vaaleansinisellä ja vihreällä reunustettuna. Punaista keskialaa ympäröi 16 cm levyinen vihreä vyöhyke, jota kiertää 3 solmun levyinen kauhtuneella krapilla ja valkoisella pumpulilangalla solmittu lista. Sen ympärillä on jälleen punainen 9 cm levyinen kehä, jota kiertää krapinkeltainen polvijuovakehys reunustettuna tummansinisellä, vaaleansinisellä ja punaisella 2-4 solmun levyisellä nukkarivillä. Ryijyn ulkoreunoja kiertää punainen kapea lista. Uloimman listan ja punaisen polvijuovan välinen ala on vihreää. Ryijyn ylä- ja alareuna on päärmätty 3-4 cm leveydeltä.

Tallennettuna:
Aineistotyyppi Esine
OrganisaatioKansallismuseo
Kokoelma
Kansatieteelliset kokoelmat
Inventaarionro
K10739:1
Mitat
leveys 148 cm, pituus 180 cm
Merkinnät
merkintä
keskellä
1833
Valmistus:
1833
käsityö
kudonta
Käyttö:
pääasiallinen käyttöpaikka
Häme

peite, sisustustekstiili, koristetekstiili
Keskiajalla ryijyt olivat arvokkaita peittoja, joita pidettiin vuoteissa nukkapuoli alaspäin. Näissä peiteryijyissä koristelu oli vähäistä, mutta kun nukallisesta puolesta tuli yläpuoli, sen koristelu monipuolistui. 1700-luvulla kuviollisesti nukitettu ryijy yleistyi myös kansan keskuudessa. Koristeellinen ryijy oli ylellisyysesine, jota käytettiin esimerkiksi päiväpeitteenä, rekipeitteenä tai seinäkoristeena juhlissa. Ryijyt kuuluivat tyttärien ja usein myös poikien kapioihin. Myöhemmin kansallisromantiikan ja taideryijyjen vaikutuksesta ryijyä alettiin käyttää nimenomaan seinävaatteena.
Aiheet