sisällön kuvaus: Tunnusmajakka

Ulkokrunnissa tiedetään olleen merimerkkejä jo Ruotsinvallan aikana. Olhavan lasiruukin patruuna rakensi sinne 1700-luvun lopulla merimerkin, jonka ylläpidosta ruukki sai oikeuden kantaa majakkamaksua. Vuosien 1830 - 1851 aikana Euroopassa pantiin toimeen laaja venäläis-skandinaavinen astemittaus. Mittaustyön kolmiopistejono sivusi Perämeren rannikkoa ja eräs sen pisteistä mitattiin ja rakennettiin vuonna 1841 Ulkokrunnin pohjoisrannalle. Merenkulkijat alkoivat käyttää tätä maanmittarien jäljiltä jäänyttä 9.6 metriä korkeaa tornia navigoinnin kiintopisteenä. Pohjanlahden merenkulkupiirin perustamisen myötä torni siirtyi vuonna 1849 luotsilaitoksen haltuun. Merimerkin lounaispuolella oli kalastajien mökkejä. Kalastajien mainittiin luotsaavan yleisen luotsaustaksan mukaan. Vuonna 1872 Ulkokrunniin perustettiin luotsiasema ja nykyinen kuusikulmainen tunnusmajakka rakennettiin vuonna 1874. Tunnusmajakan suunnitteli Oulunläänin arkkitehti F.W. Luchou. Rakennustyöt liittyivät laajempaan 1870-luvulla toteutettuun kokonaisuuteen, jonka puitteissa paranneltiin perämeren meriväyliä (vrt. Ykskiven tunnusmajakka v. 1874). Ulkokrunnissa toimineen luotsiaseman henkilökuntaan kuului alkuaikoina luotsinvanhin, 4 - 5 luotsia ja kaksi luotsioppilasta. Asema oli miehitettynä tavallisesti toukokuun lopusta lokakuun alkuun. Vilkkainta toiminta oli 1920-luvulla. Luotsit käyttivät korkeaa pookia tähystykseen sekä laivoille suunnattuun merkinantoon. Luotsiasema lakkautettiin vuonna 1934. Pooki on toiminut myös Ruotsin puolella talvikalassa käyneiden kalastajien tilapäisenä hevossuojana. Mahdollisesti hevosten mukana pookiin kulkeutuneet muurahaiset ja kosteus lahottivat pookin rakennuksia 1900-luvun kuluessa. Huonoon kuntoon päässyt pooki korjattiin viimehetkellä 1980- ja 1990-lukujen taitteessa. Ulkokrunni on nykyisin maihinnousukiellossa oleva luonnonsuojelue. Lupa saarella liikkumiseen on saatava Maakrunnisäätiöltä.

Tunnusmajakka on perustettu matallalle moreenikumpareelle, jota on tasattu suuremmilla luonnonkivillä. Rakennus on 29.6 metriä korkea ja se koostuu kuusikulmaisesta runko-osasta ja suiposta vesikatosta. Ylöspäin kapeneva runko on vuorattu peiterimoitetulla pystylaudoituksella ja maalattu punaiseksi (rungon yläreunassa on valkoinen linjataulu). Katto on musta ja siihen on kiinnitetty pienikokoinen loistolamppu. Tornin seinillä on muutamia ikkuna-aukkoja ja aurinkopaneeli. Rakennuksen tyvessä on yksinkertainen lautaovi.