pellavahäkilä; häkilä
pellavahäkilä; häkilä
fyysinen kuvaus: Pellavahäkilä; puinen pellavan ja hampun puhdistusväline. Laudan molemmissa päissä on teräspiikein varustetut erilliset laudat.
Aineistotyyppi |
---|
Esine |
Organisaatio |
Suomen kansallismuseo |
Kokoelma |
Seurasaaren ulkomuseon kokoelmat |
Tunniste |
S2947:606 |
Mitat |
pituus, suurin: 72,0 cm leveys, suurin, piikkialusta: 8,0 cm leveys: 13,0 cm pituus, piikkialusta: 11,5 cm |
Valmistus |
Tekniikka: käsityö Materiaali: puu Materiaali: piikit: metalli/rauta |
Käyttö |
"Häkilä, pellavan puhdistus-työväline, joita on ollut kaksipäisiä ja yhden ihmisen yhdellä piikkiryhmällä varustettuja. Häkilä kiinnitettiin siteillä penkkiin piikit ylöspäin. Kaksi ihmistä kaksoishäkilässä häkilöitti pellavia siten, että toinen istui toisella, toinen toisella puolen. Pellavia vedettiin piikeissä, jolloin "päistäreet" varisivat ja niiden mukana huonompi kuituaines eli "rohtimet". Hienommat jäivät (kun vuorotellen kumpaakin päätä häkilöitiin) lopulta silkin hienoina käteen. Puhdasta hienopellavaa [kehruukuntoon häkilöityä pellavaa] sanottiin "ihoksi", "ihoiksi" ja häkilöityä ihonippua "sormaukseksi". Kolme sormausta, jotka olivat valmiiksi palmikoidut siten, että joka sormaus erikseen kierteisenä selvästi erosi, sanottiin "sykeröksi". Näitä aina asetettiin 12 yhteen naulaan tai kimppuun soveltuviksi pariksi". |
Aiheet |
|
Luokitus |
248 kuitukasvien viljely ja keruu (luokitus)
|