Kaisa; Martta-nukke; leikkikalu; lelu; nukke
Kaisa; Martta-nukke; leikkikalu; lelu; nukke
fyysinen kuvaus: Vauvamainen Martta-nukke, jolla on maalatut kasvonpiirteet ja hiukset. Nukella on päällään kirkkaanpunainen hilkka ja mekko, jossa on keltaisia, valkoisia ja mustia soikeita kuvioita. Hilkka on sidottu kaulaan rusetilla. Mekon alla on vaaleanpunaiset alushousut. Jalassa nukella on punaiset kengät ja valkoiset sukat. Alushousujen päällä on lappu, jossa lukee "Kaisa."
Aineistotyyppi |
---|
Esine |
Organisaatio |
Museo Leikki |
Kokoelma |
Esinekokoelma |
Tunniste |
1265:142 |
Laajuus |
lukumäärä: 1 |
Mitat |
koko esine
pituus
46.00
cm koko esine leveys 22.00 cm |
Valmistus |
valmistusaika
1920
- 1939
1920-1930-luvut
teollinen tuote kangas (materiaali) käsityö/tekstiili (tekniikka) kipsi (materiaali) puu (materiaali) Sahajauho (materiaalin lisätieto) puutyö sahaus (tekniikka) |
Käyttö |
1935
- 1949
1930-1940-luvut
objektin historia: Leikkimökin irtaimistolla leikitty leikkimökissä. Leikkimökki esiintyy valokuvissa jo 1937, jolta ajalta ovat irtaimiston huonekalut ja vanhimmat astiat. Leikkimökki on kuitenkin saatettu rakentaa jo vuonna 1935. Vuosien myötä kokonaisuutta täydennettiin. Leikkimökin mitat olivat n. 2x2,5m ja sen lattia oli harmahtavaksi maalattua lautaa. Mökkiin kuului räsymatto ja pitsiverhot. Ovesta oikealla kuistinpuoleisella seinällä oli naulakko. Vasemmalla pitkällä seinällä oven puolella ikkunaa oli avohylly ja sen alla useimmiten astiakaappi. Muut huonekalut olivat useimmiten perällä. Mökin viimeisimmät tapetit olivat vaaleankeltaiset, oranssiin vivahtavat ja niissä oli hentoja vaaleanpunaisia metsätähden kokoisia kukkia. Pöydällä oli käsinvirkatut pitsiliinat. Mökin ulkoseinät olivat vaaleanvihreät, nurkkalaudat, ikkunanpielet ja kuisti tummemman vihreät. Katto oli vihreä huopakatto. Mökin katolla oli myös irrotettava lipputanko, jossa juhlapäivinä liehui sota-ajan hevossairaalan siniristinen lippu. käyttäjä: objektin historia: Lahjoittaja kertoo: "Nukeista Kaisa, Tupu, Elina ja Sirkka ovat yli 60-vuotiaita. Tupu lienee vanhin." "Minä olen sota-ajan lapsi. --Nilsiässä kuviteltiin, että koska venäläiskoneet lensivät Nilsiän kirkonkylän yli Kuopiota pommittamaan, joka pommi saattaisi pudota Nilsiäänkin. Niinpä keskelle mummolan peltoja kaivettiin valtaisa "pommisuoja", johon hälytyksen sattuessa juoksivat lakanat korvissa kirkonkylän naiset ja lapset. Sitten me katselimme sen kuopan oviaukossa koneiden ylilentoja. Tuskimpa se ohut maa-puuvalli olisi meitä pelastanut, jos pommi olisi siihen pellolle pudonnut. Mutta jännittävää oli, Kaisa-nukke koki tämänkin elämyksen kanssani. Isä nauroi jälkeenpäin, ettei se suoja salassa koneilta pysynyt, sieltähän nousi kuulemma jatkuvasti hengitys- ja lämmityshöyryjä, koska nurkassa oli lämmityskamina. Toinen jännittävä muisto talvisodasta oli "pakoretket" mummon, Kaisa-nuken (se oli tosiaan kaikessa mukana) ja impilahtelaisen evakkoisännän kanssa hevosella n. 3 km:n päässä kirkonkylällä asuvan Mooses (Moukku) Savolaisen mökille. Impilahtelaiset pelkäsivät, syystäkin, pommituksia, joten ori oli aina lähtövalmiina. Tuo impilahtelaisori oli muuten ainoa hevonen, jonka kanssa en tullut toimeen. Se oli vihainen kuin mikä. No, joskus siis mekin mumman kanssa liityimme pakojoukkoon. Moukun mökillä oli kivaa, koska siellä sai aina syödä makeaa lakkahilloa. Moukulla oli paljon lapsia, joten sokeriakin sai runsaasti noilla kupongeilla. Toisinaan taas veimme Sisko-tädin Hiekkavuorelle tähystystehtäviin, hän oli ilmatorjuntalottana. Kuten huomaat, jännitystä ja mielenkiintoista elämää ei varhaislapsuudestani puuttunut." "Sota loppui Euroopan rauhaan 10-vuotissyntymäpäivänäni. Sen päivän muistona on valokuva minusta kainalossani se paperikangasmekkoinen sota-ajan nukke Sinikka. Leikitkin loppuivat, vaikka Sisko-nukke olikin vielä mukana Kuopiossa alkuaikoina, kun aloittelin oppikoulua. Ja Kaisa sai kerraston, jonka huonolla käsityöntaidoillani ompelin koulussa." |
Näyttelyt |
Aiheet |
Luokitus |
52 virkistys (luokitus)
524 pelit ja leikit (alaluokitus)
|