valmistusaika 1960 - 1989 arvio 1960-1980-luku
teollinen tuote

Atelier Fauni valmisti Muumi-figuurien lisäksi faunipeikkoja.

Helena Kuuskoski suunnitteli Atelier Faunin faunipeikot.

nahka (materiaali)
turkis (materiaali)
puu (materiaali)
nahka (materiaali)
kangas (materiaali)
villa (erityismateriaali)
huopa (materiaalin työstö)
käsityö/tekstiili (tekniikka)
muovi (materiaali)

1980 - 1989 n. 1980-luku

objektin historia:
Jämsän Peikkometsä

Atelier Fauni oli Helena ja Martti Kuuskosken perustama yritys, jossa valmistettiin Fauni-peikkoja ja Muumihahmoja vuosina 1952-1971. Yritys toimi aluksi Naantalissa, sitten Tuusulassa ja pysyvämmin Järvenpäässä. Järvenpäähän perustettiin myös nähtävyys Peikkometsä.

Yrityksen toiminnan loputtua Martti Kuuskoski avasi vuonna 1980 Jämsän Säyrylään uuden Peikkometsän, jossa peikkojen valmistus jatkui ja puisto oli avoinna vierailijoille. Poppa-peikon museoon lahjoittanut Marco (s. 1968) vietti lapsuuden perheensä kanssa useita kesiä Jämsässä ja he tutustuivat Kuuskosken perheeseen. Perheen poika oli Marcon ikätoveri ja he ystävystyivät. Marco muistaa, kuinka peikkotaiteilija Martti valmisti peikkoja Säyrylän päärakennuksen yläkerrassa piippua poltellen. Tämä Poppa-peikko on peräisin Jämsän Peikkometsästä.

Noin 14-15-vuotiaana Marco pääsi kesätöihin Peikkometsään ja sai pukeutua puistossa kuljeskelevaksi peikoksi. Pukuun kuuluva pää oli suuri, kasvot oli tehty sukkahousukankaasta ja hiukset erilaisista langoista. Kuumana kesäpäivänä pää oli tukala ja haiseva. Eräänä päivänä, kun Peikkometsässä oli hiljaista, Marcon peikko otti päivänokoset puun juurella. Hän heräsi siihen, että ympärillä oli joukko lapsia arvuuttelemassa onko peikko elävä vai pelkkä nukke. Peikon noustessa jaloilleen asia selvisi!

Kerran äitinsä kanssa kulkenut pieni tyttö pelästyi peikkopukuista Marcoa niin, että alkoi huutaa suoraa kurkkua. Peikko oli suuri ja pelottava pienen tytön näkökulmasta! Äiti yritti rauhoitella, että kyseessä on vain peikoksi pukeutunut ihminen, mutta pelko ei hellittänyt - eikä huutokaan. Lopulta äiti vaati Marcoa ottamaan suuren peikkopään pois, jotta totuus selviäisi ja tyttö rauhoittuisi. Lopulta Marco suostui, mutta tyttö säikähti entisestään, kun peikko menetti päänsä.