Hopeakuorinen taskukello 24-tunnin näytöllä. Lasisarja, takakuoren sarja, kuorirunko ja kaula ovat olleet kullatut. Takakuoren ulkopuolella on nimikilpi ruutukuvioidulla taustalla. Välikuoren ulkopintaa reunustaa koristerengas, ja siihen kaiverretut tekstit on kullattu. Välikuoren sisäpuoli on aurinkohiottu.

Kellotaulussa on säteittäiset arabialaiset tuntinumerot 1-24. Iltapäivätuntien 13-24 sisäpuolelle on merkitty punaisilla säteittäisillä arabialaisilla numeroilla selvennykseksi numerot 1-12. Kellossa on minuutti-indeksit ja punaiset säteittäiset arabialaiset minuuttinumerot 5 minuutin välein. Taulun alareunassa on pikkusekuntinäyttö, jossa on indeksit ja arabialaiset säteittäiset numerot 10 sekunnin välein. Breguet-tyyliset tunti- ja minuuttiosoittimet sekä suora sekuntiosoitin on kullattu.

Kellossa on sveitsiläinen ankkurikäynti. Aukileikatulla kaksoismetalliliipottimella on 2 puolaa, 16 painoruuvia ja breguet-spiraali. Ankkuri ja käyntiratas ovat terästä. Rukkauslaitteessa on rukkanastat, rukkaosoitin, rukkajousi ja -ruuvi sekä rukka-asteikko AVANCE - RETARD. Koneisto on 15-kivinen, ja siinä on 6 siltaa. Koneisto on mattakullattu. Veto ja osoitinsiirto tapahtuvat vetonupista.

Yhden ensimmäisistä suomalaisista kellojen maahantuonti- ja tukkuliikkeistä perusti kelloseppä Johan Werner Lindroos (1870-1937) Tampereelle 1894. Tukkuliike J.W. Lindroosia on pidetty ensimmäisenä Leijona-kelloja maahantuoneena ja niiden tukkumyyntiä harjoittaneena liikkeenä. Ensimmäiset Leijona-kellot tulivat myyntiin 1900-luvun alussa. Lindroosin julkaisemassa kellojen hintaluettelossa Leijona-kellot esiintyivät ainakin jo 1909. Vuonna 1919 Lindroos möi liikkeensä Oy Perkolle ja tästä seurauksena Leijona-tuotemerkki siirtyi Oy Perkolle.

Leijona-kellojen valmistajina ovat vuosien saatossa toimineet sveitsiläiset, saksalaiset ja japanilaiset kellotehtaat.