Haku

kahvipannu

Pannuosan muoto hieman alaspäin levenevä, tasapohjainen. Matala suuaukon reunaosa (n. 2 cm korkea), jonka ulkoreunaa taivutettu ulospäin kaarelle. Nokka asetettu suurin piirtein pesäosan puoleen väliin ja se on kaareva. Pesäosasta nokkaan kahvi pääsee kulkemaan nokan kohdalla olevan seitsemän pyöreän reiän kautta - nokka ei siis alaosastaan avoin. Kahva tasaleveä, taivutettu C-kirjaimen muotoiseksi ja poikkileikkaukseltaan kaareva (reunat korkeammalla kuin keskiosa). Suuaukon molemmilla puolilla pystysuorassa asennossa olevat ulokkeet, rivan pidikkeet (emalilevystä), joihin ripa kiinnittyy kevytmetallisten niittien avulla. Kansi kupera, keskellä sitä pyöreä muovinuppi.

QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Kymenlaakson museo

kahvipannu

Tallennettuna:
Aineistotyyppi
Esine
Kokoelma
Ahtauskokoelma
Organisaatio
Kymenlaakson museo
Tunniste
AMUE90259:
Mitat
korkeus 25.50 cm
pituus 12.00 cm (kaatonokka)
halkaisija 15.50 cm (kansi)
pituus 22.70 cm (kädensija)
leveys 2.20 cm (kädensija)
halkaisija 16.00 cm (pannun suuaukko)
halkaisija 28.50 cm (pohja)
Merkinnät
Tyyppi: tuotemerkintä (Merkinnän tyyppi)Sijainti: pohja (Merkinnän sijainti)Sisältö: FINEL (Merkinnän sisältö)Tyyppi: valmistusmaa (Merkinnän tyyppi)Sijainti: pohja (Merkinnän sijainti)Sisältö: MADE IN FINLAND (Merkinnän sisältö)
Valmistus
1930 - 1959
teollinen
metalli

Järvenpään Emali, valmistaja
Käyttö
käyttötapa
Kymenlaakso, Kotka, Kotkan satama
Kahvin keittoon laivassa redillä, joskus maissakin, sillä keittämällä kahvi tuli halvemmaksi kuin kioskista ostettuna. Käyttäjänä ns. kahvimuija (puutavaralastaaja, nainen). Jokainen puutavaratyönjohtaja nimesi omasta työporukastaan yhden naisen ns. kahvimuijaksi, joka huolehti kahvin keittämisestä redillä. Kahvimuija sai keittovälineet yhtiöltä, kahvin hän osti itse mutta sai rahansa takaisin ottamalla rahaa kahvista työporukalta sen verran, että sai kustannukset peitetyksi. Keitto tapahtui joko spriikeittimellä taikka laivan hellalla, jos laivakokki antoi siihen luvan. Kahvin jälkeen kahvimuija tiskasi astiat ja palasi omaan porukkaansa jatkamaan lastaustyötä. Keittovälineitä peltimukeineen säilytettiin kunkin työnjohtajan nimeä kantavassa puulaatikossa. Tämä kahvinkeittosysteemi kesti 1940-luvulta lähtien aina 1970-luvulle asti. Myös yötöissä oltaessa, kun kahvilat satamassa olivat kiinni, saattoi kahvimuija keittää kahvia.
Aiheet
Luokitus
esine (aineistotyyppi)
ruoan valmistus (alaluokka)
ruoan nauttiminen (pääluokka)
ruokailu (alaluokka)
vesi- ja ilmaliikenne (pääluokka)
satamapalvelut (alaluokka)
juomat (alaluokka)