Haku

Mannerheimin patsas

Teoksen sijainti: Mannerheiminkallio, Leinola. Tampereen seudun Rintamamiesyhdistyksen aloitteesta Wäinö Aaltonen ja Evert Porila tekivät luonnokset Mannerheimin patsasta varten. Varsinainen patsashankkeen alkuunpanija oli kauppaneuvos Rafael Haarla, joka ilmeisesti lahjoitti rahaa hankkeelle. Työ tilattiin kuvanveistäjä Porilalta ja hän sai patsaan valmiiksi vuonna 1939. Kaupunginvaltuusto luovutti patsaalle paikan Koskipuistosta Verkatehtaan edustalta, jonne patsaan jalusta ehdittiin asettaa. Jalusta oli tehty Kurun mustasta graniitista ja siinä oli korkokuvina jääkäri ja suojeluskuntalainen. Sotien vuoksi patsaan pystyttäminen viivästyi eikä sen pystyttämiseksi ryhdytty enää toimiin marsalkka Mannerheimin pyynnöstä. Patsasta säilytettiin Haiharan kartanossa, jonne se oli siirretty Porilan ateljeesta sodan aikana pommitusvaaran takia. Patsashankkeen hoitaminen jäi yksityisten ihmisten harteille, koska patsaan pystyttämisanomuksen tehnyt Tampereen seudun Rintamamiesyhdistys oli lakkautettu syksyllä 1944. Mannerheimin kuoltua kaupunginvaltuusto päätti, ettei patsasta pystytetä Koskipuistoon, koska Mannerheim on esitetty vuoden 1918 aikaisessa sotilasasussa. Neutraalimmin esitettynä eli Suomen marsalkkana, kahden myöhemmän sodan johtajana, Mannerheimin patsas olisi todennäköisesti pystytetty Tampereen keskustaan. Patsas pystytettiin lopulta vuonna 1956 Mannerheiminkalliolle Vehmaisiin, josta Mannerheimin tiedetään seuranneen Tampereen taisteluita vuonna 1918. Talonomistaja Kustaa Kauppila lahjoitti Vapaussoturien Huoltosäätiölle tarkoitukseen 0,5 ha maata. Patsaalle hankittiin uusi punagraniittinen jalusta. Vapaussoturien Huoltosäätiö lahjoitti patsaan kaupungille vuonna 1996. Veistoksen sijoituspaikasta on käyty paljon keskustelua, ja sitä on ehdotettu pystytettäväksi mm. Keskustorille. Alkuperäisestä jalustasta tehtiin jääkärimuistomerkki Pirkkalaan, jossa se paljastettiin vuonna 1968. Sääksmäellä syntynyt Evert (Yli-Porila) Porila (1886-1941) opiskeli Emil Wikströmin johdolla vuodesta 1905 vuoteen 1907, jonka jälkeen hän lähti opiskelemaan Suomen Taideyhdistyksen piirustuskouluun vuosiksi 1907-09. Hänen teoksiaan oli ensimmäistä kertaa esillä näyttelyssä vuonna 1909. Tampereella sijaitsevan Mannerheimin patsaan lisäksi Porilan tuotantoon kuuluu mm. Raahessa sijaitseva Myhrbergin patsas sekä noin kolmekymmentä sankaripatsasta eri puolilla maata.

Krediitit Jari Kuusenaho / Tampereen taidemuseo, 2021
QR-koodi

Aineistosta vastaa

  • Tampereen taidemuseo

Mannerheimin patsas

Mannerheim statue
Tallennettuna:
Aineistotyyppi Veistos
Organisaatio Tampereen taidemuseo
Kokoelma
Tampereen kaupungin kokoelma
Inventaarionro
3807
Mitat
korkeus 3,14 cm lisätiedot: pinta-ala 9,8 m2 ; tilavuus 0,93 m3 (mitat saatu laserkeilaamalla 2017)
Muu tunniste
3807 (Object Identifier)
Valmistus
1939
valettu pronssi
Porila, Evert, taiteilija
Aiheet
Luokitus
Verkossa saatavilla