Pro gradu – tutkimukseni tarkoituksena on tutkia sidosjäseniä sekä sidosjäsenjoukkoja ruotsalaisen Lisa Marklundin romaanissa Nobels testamente. Vertailukohteeksi olen ottanut romaanin suomennoksen, Nobelin testamentti. Tutkimuksen tarkoituksena on täten myös vertailla erovaisuuksia tai samankaltaisuuksia näiden kahden romaanin tekstien sidosjäsenten jäsentelyssä.

Romaani on pitkä, joten olen joutunut rajaamaan aineistoani. Tutkimusmateriaaliksi olen valinnut 20 ensimmäistä sivua molemmista teoksista. Tutkimuksessani käytän sekä kvantitatiivista että kvalitatiivista menetelmää. Tutkimukseni on myös vertaileva. Sidosjäsenten löytämiseksi käytän apuna tekstilingvistista menetelmää, jossa tutkin tekstin referenssisidoksia. Näiden sidosten löytäminen on välttämätön edellytys sidosjäsenten ja sidosjäsenjoukkioiden tutkimiseksi.

Referenssisidoksia on 17 eri tyyppiä. Kaikkia näitä ei esiinny materiaalissani. Kvantitatiivinen tutkimustulos osoittaa, että identiteetti, muunneltu identiteetti ja pronominalisointi ovat tyypillisimpiä sidostyyppejä niillä sidosjäsenillä, jotka viittavaat ihmistä tarkoittavaan sidosjäsenjoukkioon. Inferenssi on taas yllättävän yleinen sidostyyppi niissä sidosjäsenissä, joiden sidosjäsenjoukko on abstrakti, ei- henkilöön viittaava. Nämä tulokset pätevät molemmissa romaaneissa, kielestä riippumatta. Kvalitatiivinen tutkimustulos tuo esille sen, että sidosjäsenet ovat erilaisia riippuen sidosjäsenjoukosta. Keskeisiin sidosjäsenjoukkoihin viitattaessa sidosjäsenet ovat lyhyitä ja yksinkertaisia, yleensä vain yksittäisiä sanoja. Keskeiset sidosjäsenjoukot ovat henkilöitä tutkimuksessani. Temaattiset ja tausta sidosjäsenjoukkiot ovat abstrakteja tapahtumia tai asioita ja näiden sidosjäsenet ovat enemmän pitkiä ja raskaita fraaseja tai jopa kokonaisia lauseita. Suuria eroavaisuuksia ei esiinny riippuen eri kielien välillä.