Entisen TKK:n sydänalueeseen kuuluivat pääauditorio korotettuine piazzoineen ja ulkoilma-amfiteattereineen (kuvassa taustalla), pääkirjasto sekä sittemmin ylioppilaskunnan talo. Kampus levisi keskusviheriön ympärillä kukkuloilla, joista entinen kartanonmäki varattiin päärakennukselle ja mm.vastapäinen mäki palveluille ja vapaa-ajantoiminnoille. Tyypillistä Otaniemen vuosina 1961 - 1975 valmistuneille rakennuksille olivat punatiilestä paikalla muuratut julkisivut ja tummahkoon sävyyn maalatut, puurakenteiset nauhaikkunat sekä tietty ajan rationalistiseen ja rakenteellisuutta korostavaan arkkitehtuuriin liittyvä yleisilme. Viuhkamainen kattomuoto toteutettiin TKK:n päärakennuksen auditorioon sekä ostoskeskukseen. Niissä, samoin kuin pääkirjastossa, kattomateriaalina oli kupari, ja niiden lisäksi monissa varsinkin hierarkkisesti tärkeällä paikalla sijaitsevissa rakennuksissa kuparia käytettiin katteen lisäksi muun muassa räystäs- ja ikkunapelteihin. Keskeiselle kampusalueelle luonteenomaiset ulkotilojen järjestelyt, kuten sisäänkäynteihin liittyvät betonilaatoitukset ja Aallon toimiston suunnittelemat valaisintolpat, perustuvat suurelta osin alueen vilkkaan rakentamisen vuosien 1961 - 1975 suunnitelmiin.
Teknillisen korkeakoulun peruskiven muuraustilaisuus pidettiin 8.11.1962, harjannostajaiset 31.5.1963 ja vihkiäistilaisuus 9.9.1966. Lehmuskuja kuvassa vasemmalla Otaniemen kartanon ajalta on säilytetty ja tunnetaan "Via Polytechnica"-nimellä.
Kuva on otettu Alvar Aallon aukiolta viistosti länteen.